Yli seitsemän tuntia tänään Halo Infiniten rankedia kavereiden kanssa. Kyllä! - Ekan kerran pelikelvollinen Halo Kakkosen / kolmosen jälkeen ja kolmonen oli jo askel taaksepäin kakkosesta. Eikä tämä ole vain kelvollinen, vaan suorastaan erinomainen. Jopa skeptisimmät Halo-kaverit myönsivät asian. Pelissä on tehty lähes kaikki oikein toistaiseksi ja kyseessä on vasta Beta.

- Nettikoodi/serverit on mielettömän hyvät. Ja suoraan julkaisupäivänä! Tuntuu kuin pelaisi offline-modessa. Muut saisivat ottaa oppia.

- Ranked modessa EI mitään ajoneuvoja, ei tutkaa ja Battle Riffle aina aloitusaseena. VIIMEINKIN kerrasta oikein tämä.

- Mapit ovat paluu pienempiin ja kilpailullisempiin karttoihin, jotka suunniteltu kunnon pelaamista varten, eikä vaan napattu palasta jostain yksinpelikentän kampanjasta, jossa voi sitten kaahailla jollain hemmetin autoilla.

- Crossplay PC-pelaajien kanssa, ja jos haluaa, niin voi pelata vain muita ohjainpelaajia vastaan rankedia ja siinä oma rankkinsa. Mutta moni ei tajua, että Haloissa ei ole hiirestä ja näppiksestä etua. Päinvastoin. Esimerkiksi Reachissa lähes kaikki top-pelaajat pelaavat ohjaimella, koska huipputasolla ohjaimella pelatessa saa etua Halon flinch-systeemin ja autoaim logiikan takia. Tämä mahdollistaa sen, että kyseessä on reiluin ja pelattavin moninpeli, jossa ei tarvitse miettiä millä tavalla tai alustalla pelaa.

- Peli ei tuputa jotain unlockkauksia ja exp paskaa naamalle koko ajan. Kaikki sellainen paska ottaa niin päähän nykypeleissä. Jossain Forzassakin sekunnin välein pitää survoa jotain expaa ja paskaa naamalle.

- Peli on optimoitu hyvin, toimii supersulavasti, näyttää erinomaiselta, sekä aseissa on munaa!


En voi sanoa muuta kuin, että vihdosta viimein voin heittää vanhat Xboxit roskapönttöön, eikä niitä tarvitse kaivaa esiin, jos haluaa pelata kavereiden kanssa lanissa Haloa. Ei mennyt kuin 15 vuotta.

Ihan hyvältä vaikuttaa Infinite. Ehkä Siegen lisäksi viimein joku pelaamisen arvoinen fps. Olisi hienoa joskus ottaa Pelaajalaudan väliset custom-mätöt. Ainoa vaan, että peli pakottaa pelaamaan kaikkia paskamodeja tällä hetkellä, ellei pelaa customeja, joten pitää odotella, ennen kuin jaksaa kunnolla alkaa pelaamaan. Ei paljon jotkut Odd ballit kiinnosta joka toiseen väliin.

Pelissä tosiaan voi filteröidä kivasti hiiripelaajavat moloon halutessaan ja lisäksi voi myös valita single/duo -filteröinnin, jos ei pääse kavereiden kanssa pelaamaan.


EDIT:
Nyt vasta tajusin, että yksinpelikampanja myydään erikseen 60 euron hintaan... Saisivat maksaa 60 euroa siitä.

Tullut pelattua uutta Forza Horizonia itsekin ja onhan se hyvä. Aika mieletöntä mitä vauhtia saavat tehtyä näitä pelejä, kun Polyphonylla kestää vuosikaudet hinkata Gran Turismojaan ja julkaisevat lopulta keskeneräisen pelin. Ainoa marinan aihe on visuaalinen ulkoasu, joka on lievä pettymys. PC:llä pelailen ja jopa extreme-asetuksilla heikohko piirtoetäisyys on liian silmiinpistävä ja muutenkin ympäristöjen tekstuurit kauempana eivät ole ihan sillä tasolla kuin pitäisi. Varsinkin RDR2:n maagisen loputtomalta tuntuvan piirtoetäisyyden jälkeen häiritsee selvästi. Muuten kyllä peli on optimoitu erinomaisesti ja toimii ihan heittämällä kaikki asetukset maksimissa 120fps.

Ajattelin myös muuten tilata ekan kerran elämässä itselle Fanatecilta kunnon ratin ja polkimet, niin saa jatkossa autopelien kiinnostavuuden ihan eri tasolle. En tässä kuitenkaan Epin ralliblogia ajatellut alkaa kirjoittamaan..

Rockyn aiemmin mainitsema Shib on ollut typerässä nosteessa ja siitä kannattaa pysyä kaukana, mutta yhdellä treidillä tänään ilmaiset ulkomaanmatkat ja vähän päälle. Telegram-kanavalle ihmiset suurin piirtein menossa naimisiin keskenään ja kaikki totaalisen hurmoksessa... kunnes tulee luotisuora punainen palkki alaspäin. Muistakaa ottaa voittoja talteen pala palalta. Sitä ei voi korostaa liikaa.

Edit: 24h aikana BTC tippunut jo $4000 ja muutkin laskussa. Kohta on taas aika ostella lisää.

Oli helppo pikainen shortti. Kannattaa katsella futuurien puolelta funding rate -lukemia. Ollut jo monta päivää ihan sairaan paljon positiivisen puolella ja itse käytän sitä jatkuvasti Bitcoinin liikkeiden ennakoimiseen. Käytännössä 95% varmuudella tulee notkahdus, jolla saadaan ylikorkeilla vivutuksilla olevia treidaajia pois pelistä, mikäli eri kolikoiden funding ratet alkaa leijailla pilvissä, mikä kertoo että kaikki koittavat vetää longia ylisuurilla kertoimilla. Shiballa se taas ollut pakkasen puolella todella reippaasti, eli moni koittanut shortata sitä koko ajan, joka antanut vaan lisää löylyä nousuille.

Katsoin tuota Binancea tarkemmin ja olin jo hyppäämässä kyytiin, mutta jotenkin se tuntuu todella monimutkaiselta tapaukselta. Sitten vielä päälle että pitäisi lähetellä henkkareiden kuvia jonnekkin, niin aloin hieman epäilemään koko juttua. Onko porukka lähetelly skannauksia? Tosin voi olla että pitäisi ottaa vain kunnon yöunet niin aukeaisi paremmin kuinka saan siirrettyä edes euroja sinne.

Suomen verotuskin on muuten kryptoja ajatellen naurettavaa paskaa. Joudut maksamaan jopa ostoksista pääomatuloveroa. Eli jos ajatellaan että heität 5t€ kryptoihin ja summan arvo nousee 40t€:n ja ostat sillä auton. Maksat sen jälkeen vielä 35t€:sta 34% veroja. Jos kuitenkin menetät tuon 5t€ kun valuutta menee roskiin, sitä ei voi vähentää verotuksessa. Mielelläni maksan veroja palkasta jne. mutta tälläset tapaukset pistää aina uskon koville.

Hohhoijaa taas. Ehkä on parempi vaan unohtaa nämä asiat ja keskittyä Nordean säästötileihin, jos kaikki on aina niin vaikeaa ja jatkuvaa jahkailua. Know your customer (kyc) on ollut pakollinen jo lukemattomissa paikoissa ikuisuuksia ja sillä ei ole mitään tekemistä kusetusten kanssa. Päinvastoin sellaiset paikat ovat kaikkein luotettavimpia. Itse olen käyttänyt kryptoja kaikenlaiseen ostamiseen jo ikuisuuksia ja Binancen oma kortti toimii erinomaisesti kaikenlaiseen jokapäiväiseen ostamiseen. Mitä sitten, vaikka niistä maksaisi veroja. Mikä onkaan parempaa kuin käydä suoraan treidausvoitolla ostamassa pari säkillistä ruokaa, eikä Nordea saa asiasta koskaan tietää. toki haluan itse tukea myös paikkoja, joissa ei ole minkäänlaisia vaatimuksia tunnistautumiselle.

Ylipäätään itse olen viime aikoina täysin lakannut höpisemästä koko Bitcoineista ja kumppaneista kellekään. Ihmiset ketkä tajuaa kaiken tämän arvon, niin on tajunnut sen jo ajat sitten. Harmaa massa tulee sitten kymmenen vuoden päästä perässä jahkailuineen, halusi tai ei. Mitä on olla rahayksikkö, jota kukaan ei hallitse, kukaan ei pysty määräilemään, mikä on äärimmäisen turvallinen, mitä kukaan ei voi printata tyhjästä lisää, on kaikille yhtä tasa-arvoinen ja reilu kaikkialla maailmassa, eikä sitä voi hallitukset estää, vaikka mitä koittavat, ja joka siirtyy henkilöltä toiselle ilman mitään väliäkäsiä. Kun tajuaa kryptojen kokonaisuuden, niin on kuin olisi jossain Matrixissa ja voi naureskella miten pankit ahdistuneena koittaa mustamaalata sitä kaiken viikot.

Hiton kova juttu, että laudalla sentään on muutamia muitakin messissä ja Rockykin tienannu hyvät karkkirahat itselleen.

100k per bitcoinia odotellessa.

En tiedä, miten kukaan pystyy tätä vakavalla naamalla puolustamaan. Huomasin eron heti eka kaupungissa, mutta ongelma on paljon pahempi kuin uskalsin kuvitellakaan. Silent Hill Collection meininkiä.

Tuli testailtua vähän lisää ja huomasin, että pelien input lagit vaihtelevat selvästi. Mario 64:ssä en huomaa mitään suurempaa, mutta Ocarina of Timessa viive on ihan jäätävä. Ehtii helposti paina tatista vasempaan reunaan, oikeaan reunaan ja takas vasempaan, ennen kuin Link kääntyy oikeaan. Ei ihme, että jotkut speed runnaajat valittivat, kun mikään ei onnistu. Tämä siis suoraan Switchillä kannettavassa modessa. Voi vaan kuvitella mitä se tuntuma on, jos jotkut pelaa jollain telkkarilla, joka ei satu olemaan ihan parhaasta päästä.

F-Zero X listattiin tulevien pelien listaan jo Directissä. Eli se on kyllä tulossa, eikä sen pitänyt kuulua julkaisupelien joukkoon alkuperäisen suunnitelman mukaan.

No, onneksi. Olinkin varma, että näin jossain kuvan pelistä. En vain muistanut, että missä.

EDIT:

Emulaatiot eivät näköjään myöskään tue muistikortti-ominaisuutta. Esimerksiksi Mario Kartissa ei voi tallentaa edes omia haamuja ja uusintoja... Koitin juuri muka vetää pari time trialia ja herjaa, ettei voi tallentaa.

EDIT 2:

Myöskään rumble pack -toiminto ei vissiin toimi. En ainakaan saanut missään pelissä toimimaan.

Repeilen totaalisesti, miten juosten kustu tämä(kin) on. En paljoa ehtinyt vielä testailemaan, mutta input lagin lisäksi lisäksi pahin ongelma, että osassa peleissä se analogisen senssi on ryssitty täysin, eikä ohjausasetuksia voi säätää. Kattelin myös tuota Ocariinan striimiä ja emulaatio on vissiin paskempaa kuin Wii U -versiossa hänen kommenttiensa mukaan.  Lisäksi juuri maksettu Family Planin määrä katosi kuin pieru saharaan, eikä osannut ottaa huomioon sitä. Luulin myös nähneeni, että tämä paskakikare sisältää F-Zero X:n, mutta eipä ollut. Vissiin oli tärkeämpää saada joku Winback 64 mukaan ja Mario 64:kin on vähän aikaan sitten julkaistu parempana versiona. Täysin kaivoon rahat.

Mitä. Hittoa. Nintendolle. On. Tapahtunut.

EDIT:

Emulaatiosta puuttuu lisäksi kaikenlaisia tehosteita ja jo Wii U -versio oli jo ryssitty versio alkuperäisestä.

Ei ole elämä niin pennin päälle, mutta jos olisi mahdollista saada rahat takaisin, ottaisin heti. Ottaa niin pahasti päähän.

Aika järkyttävää rahastusta, mutta Nintendo tekee mitä haluaa tällä hetkellä asemansa takia. Mieluummin maksaisin vaikka 10e peliltä, että saisin ostettua ne pysyvästi itselleni. Mutta toki F-Zero X kannettavassa formaatissa ja kavereiden kanssa netissä kiinnostaa... Olettaen että näissä on samanlaiset online-ominaisuudet mitä Nes ja Snes-peleissä.

[Hades]

Itse pari Pleikkari vitosta tilannut ja molemmilla kerroilla jättänyt lopulta noutamatta, kun en ole keksinyt vielä(kään) syytä ostaa. Milloinkohan tämä next-gen alkaa oikeasti?

Mutta mitä tulee ketjuun, niin Hadesta tykitellyt viime aikoina. Ihan sairaan kova peli kyllä. Kerrankin Epi oli oikeassa! Toki kun hehkuttaa kaikkia Switch-pelejä, niin väkisinkin osuu välillä oikeaan.   Peli ei napannut ihan heti ensimmäisten tuntien aikana, mutta yhtäkkiä koin valaistuksen ja ymmärsin kaiken sen ylistyksen, mitä peli on saanut osakseen.

Suurimpana yllätyksenä loistavasti ääninäytelty dialogi, joka on ihan parhauden parhautta. Jotain 30h pelannut ja koko ajan puskee vaan uuttaa settiä. Tuntuu että tekijät ovat keksineet puhetta kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja hahmoilla tuntuu olevan joka kerta uutta sanottavaa. Ikinä ei ota päähän kuolla ja aloittaa alusta, koska palkinnoksi saa uusien tavaroiden lisäksi kommentteja omasta yrityksestä, uusia tarinanpätkiä ja käänteitä, jotka naurattavat oikeasti. Random npc-hahmot tuntuvast kuin vanhoilta kavereilta muutaman pelitunnin jälkeen. Nyt kun on päässyt pelin loppuun jo muutaman kerran, niin uutta sisältöä puskee vaan lisää ja lisää. Tämän merkitystä ei voi riittävästi korostaa yleisen tunnelman kannalta. Tekijöiden mukaan peliin on äänitetty yli 20 000 riviä puhetta, joka on käsittämätöntä tämän genren pelissä.

Sitten kun peli on visuaalisesti aika herkkua, eikä näytän markan peliltä, (kuten genren pelit yleensä), soundtrack iskee lujaa ja vihujen tappaminen on vaan tyydyttävää, niin en oikein keksi mitään valittamisen aihetta pelistä. Ei oikein ole edes vertailukohteita, kun peli on sen verran omaperäinen.

Metroid Dread meni tuossa läpi ajassa 7h 15min. Kyllähän tuon läpi pelasi ja potentiaalia oli paikoin vaikka mihin, mutta ei lopulta nouse omissa kirjoissa lähellekään sarjan vanhempia osia.

Samuksen ohjaaminen on täyttä parhautta, mikä on todella iso plussa, mutta maailman ja alueiden suunnittelu oli yksinkertaisesti perseestä. En ole varmaan ikinä pelannut sekavampaa lineraarista peliä. Missään vaiheessa peliä en eksynyt, sillä peli lukitsee näppärästi vähän väliä reittejä, ettei vahingossakaan joudu miettimään minne mennä, mutta pelin eteneminen ja tavaroiden löytyminen tuntui täysin epäloogiselta. Alueiden välillä teleporttaillaan sinne sun tänne ja jokainen huone on survottu ylitäyteen gimmickejä, sekä vihollisia, jonka vuoksi liikkuminen oli aivan liian vaivalloista. Pelissä ei oikein missään vaiheessa tule sellaista vapaan seikkailun ja tutkimisen tunnetta. Muutamia hienoja luonnollisia paikkoja löytyi, joissa tuli heti "no nyt! -fiilistä", mutta suurimmaksi osaksi maailma on kuin yksi iso tehdas. Puolet alueista muistutti ihan liikaa toisiaan ja tuntuu jo nyt, etten muista pelistä enää mitään.

Lisäksi Nintendon kovasti mainostamat robottivihut ovat ehdottomasti pelin surkeinta antia (yllätys, yllätys) ja oli niin nähty muutaman ekan minuutin jälkeen. Niissä ei ole mitään haastetta, tai jännitystä. Pari kertaa tulee äkkiäkuolema, kun joitakin kohtia on vaikea aavistaa mitä edessä on ja siinä se. Jos kaikki EMMIT ottaisi pelistä pois, niin peli ei menettäisi yhtään mitään. Päinvastoin. Pari viimeisintä oli jo melkoista pakkopullaa. Niin, ja pelin soundtrack on järkyttävän huono. Ei ainoatakaan hyvää kappaletta koko pelissä alkuruudun lisäksi. Edes erinomaisella 5.1 kotiteatterilla siitä ei saa oikein mitään irti. Täysin geneeristä ambienttia ja paikoin jopa todella ärsyttävää taustapörinää.

Toinen iso plussa ohjauksen lisäksi on, että powerupit olivat yllättävän ennalta-arvaamattomia, eivätkä toistaneet tuttua kaavaa. Pääsi yllättämään moneen kertaan, kun seuraava tavara ei ollutkaan sitä mitä kuvitteli ja niitä hyödynnettiin ihan hyvin bosseissa. Lisäksi pakko kehaita muutamien alueiden 3D-taustoja. Niistä näki heti, että oli ihan omalla tasolla verrattuna tyypillisiin indie metroidvanioihin.

Pelissä on valtaisa hukattu potentiaali. Huonoksi sitä ei voi sanoa, mutta verrattuna Metroidin timanttisiin aiempiin osiin, niin pettymys, vaikka en Mercurylta ihmeitä odottanutkaan. Spreedrunnauksessa on varmasti potentiaalia, mutta en tiedä löytyykö itseltä siihen motivaatiota. Maailman suunnittelu ei vaan yksinkertaisesti ole hauskaa ja EMMIT heikentävät uudelleen läpipeluuarvoa.

En ole lukenut enää arvosteluja ikuisuuksiin, enkä tiedä mitä ne on tästä kirjoitellut, mutta kyllähän pelissä kuolemia tuleekin ja bossit ovat kaikkea muuta kuin naputa A-nappia. Ei pelin ongelma ole vaikeustaso tai sen puute, vaikka checkpointteja onkin viljelty vähän väliä, minkä takia pelistä puuttuu täysin se tunne, kun on hukassa jossain syvyyksissä ja koittaa selvitä seuraavalle tallennuskapselille. Metroidien ei tarvitse mielestäni olla vaikeita, vaan kokea se tunne, että olet eksyny jonnekin persereikään, josta koitat epätoivoisesti löytää tien ulos tutkimalla.

Tiesin toki, että tämä on fusionille jatko-osaa, joka on varsin suoraviivainen, mutta pelin yleinen kulku ei vaan mielestäni ole toistaiseksi ollut lainkaan niin tyydyttävää kuin mihin olen Metroideissa tottunut, eikä lähelläkään fusionia, josta tykkään ihan hitosti. Mutta kuten sanoin, vasta muutama tunteroinen takana. Ehkä mielipiteeni muuttuu vielä.

Vaikuttaa valitettavasti aika keskinkertaiselta peliltä ensimmäisten tuntien perusteella. Liikkuminen on timanttista, tarkkaa ja nopeaa, mutta aivan kuten MercurySteamin aiempi Metroid 2 -remake, peli ei vain oikein vakuuta. Nintendon aiemmat Metroidit ja Retro Studios ovat asettaneet riman yksinkertaisesti niin korkealle, että ihan jees ei riitä. Ei ainakaan mulle. Varsinkin kun pienetkin pumput tuppaavat markkinoille jatkuvalla syötöllä erittäin laadukkaita ja kunnianhimoisia Metroidvania-tyylisiä pelejä.

Turha kuvitella, että peli sisäistäisi Super Metroidin nerokkaalla tavalla pelaajalle pelimekaniikat, tai antaisi pelaajalle vapauden tutustua niihin. Kaikki tuputetaan naamalle rumilla puhekuplilla vähän väliä ja muutenkin pidetään huolta, ettei pelaaja pääse eksymään missään vaiheessa. Huoneiden salaisuudet näytetään suoraan kartalla, eikä niitä saa pois päältä vaikka haluaisi. Ei sillä, että pelin alueita olisi kovinkaan kiinnostavaa tutkia. Tuntuu että olen vaan juossut päivänselvää putkea eteenpäin ja tehnyt mitä peli pyytää tekemään. Sitten vähän väliä väistellään robotteja erilaisin tavoin ja peli tuputtaa actionia naamalle ihan koko ajan.

Ulkoasu menettelee ja huoneissa on paljon vaihtelua. Ei kahta samanlaista ja se on ehdottomasti ollut parasta tähän mennessä. Myös 3D:ta on osattu käyttää ihan jees. Mutta kuten monet sivuttain scrollaavat 3d-pelit, visuaalisesti peli näyttää paikoin vähän halvalta ja teknisesti bulsulta. Graafisesti peli ei ole läheskään sillä tasolla, kuin odotan yhdeltä Nintendon lippulaivasarjoista. Lisäksi fontit, valikoiden UI-suunnittelu yms. ovat mielestäni aivan amatööritasoa. Jo save filen valintaruutu herättää kiukkua ja myötähäpeää. Kuin halpa mobiilipeli. Ei ole kauaa, kun pelasin Metroid Prime 1:n läpi, joka on sentään jo 20-vuotta vanha peli, mutta saa silti tämän kalpenemaan täysin siltäkin osin. Ai niin, myös soundtrack on ollut toistaiseksi täysin luokaton, joka on aina ollut tärkeässä asemassa Metroideissa. Toki aloitusruudussa on legendaarinen tunnari jne. mutta yhtään hyvää uutta kappaletta ei ole vielä tullut vastaan. Täysin geneeristä ambient-pörinää.

Kyllä se niin vaan on, että MercurySteam on paska studio, eikä tämän tason nimikkeitä pitäisi antaa missään nimessä tuollaiselle taholle. Vähän kuin uusien Silent Hillien tekijät eivät ymmärrä, miksi SH1-3 olivat niin kovia. Onneksi Prime nelonen siirtyi sittenkin Retrolle ja toivottavasti saadaan vielä joku kaunis päivä Trilogian remake.

Pelailin Shenmuen HD-porttausta Xboxilla, ja vittu että vituttaa tämä jatkuva klassikkopelien raiskaus osaamattomirn tunareiden toimesta. En ole eläessäni kuullut näin kammottavaa äänenlaatua missään pelissä. Aloitin pelin pelaamisen RetroArchin Dreamcast-emulaattorilla, kunnes siirryin Xbox-versioon, jonka ajattelin olevan ihan kelvollinen - onhan siinä kuitenkin Auto HDR -ominaisuus. Mutta ei, täysin pelikelvotonta roskaa emuloituun versioon verrattuna. Äänet kuulostavat siltä kuin joku puhuisi johonkin alumiinitölkkiin ja äänet suhisevat ja napsuvat jatkuvasti.

Devil May Cry HD Collection tuli myös hankittua ja myös siinä pelien äänet on täysin ryssitty. RetroArchin PS2-emulaattorilla DMC1 kuulostaa juuri siltä kuin pitääkin, HD Colllection -version äänet ovat hiljaiset ja paskalaatuiset, äänitehosteet myös looppaavat ihan päin persettä. Tekstuuritkin näyttävät kammottavilta tuossa ”HD”-porttauksessa vrt. ylöspäin skaalattuun grafiikkaan emulaattorilla.

Tällaiset asiat kyllä ottaa pannuun ja kiihottaa niin hemmetisti itsellekin. Ei osata tehdä jo-olemassa olevista peleistä järkeviä porttauksia tai remastereita. Final Fantasy 8:ssa pystyy liikkumaan vain kahdekaan eri suuntaan kulmikkaasti, eikä voi tehdä sulavia käännöksiä. FF9:ssä äänet oli kustu aivan täysin ja resetoituu alusta joka näkymässä, sekä valikoissa jäätävät lagit. Myös Megaman Collectionit on vedetty ihan persereikään input lageineen. Miten ei pystytä edes ikivanhoista Nesin romeista porttaamaan kunnollista versiota uusille konsoleille?

Lisäksi jurppii, miten arvostelijat eivät usein mainitse näistä mitään. Xbox 360:n Tony Hawk Remake oli puhdasta paskaa Sakurain persereiästä revittynä, mutta suurin osa arvostelijoista ei maininnut mitään, että fysikkat ja pelimekaniikat ryssitty täysin. Huomasi ensimmäisellä sekunnilla kun pelin käynnisti ja siihen pelaaminen jäikin. Meni 15 euroa suoraan kaivoon ja pysyvät traumat.

Tullut viime aikoina katseltua ennätysmäärä kaikenlaista. Pitkästä aikaa jopa katsottavaa tavaraa, sillä erityisesti Netflixin omien elokuvien laatu on ollut ihan rappiolla. Tällaiset lyhyet minisarjat ovat parhautta ja hahmoihin ehtii tuomaan vähän enemmän syvyyttä kuin 1.5h elokuvassa, mutta ei tarvitse kuitenkaan venyttää ja keksiä jatkuvaa filleriä.

Squid Game:
Ennalta-arvattava ja tiesi heti alkuun mitkä hahmot selviää ja mitkä ei, mutta sarja oli täynnä visuaalista mielikuvitusta ja hyvää viihdettä alusta loppuun. Tykkäsin paljon. Ja mikä parasta, ei koittanut tuputtaa mitään poliittista paska-agendaa, tai muuta kulttuuririkastusta, mitä survotaan nykyään kaikkeen.

Midnight Mass:
Hyvin Stephen King -tyylistä meininkiä. Hitaasti avautuvaa kauhumeininkiä pienessä kylässä. Välillä studiolavasteen kyllä paistoi pahemman kerran läpi ja saaren ympärillä oleva vesi oli aivan selvästi tietokoneella tehtyä. Tykkäsin kyllä tästäkin paljon, mutta muutamien hahmojen pitkät monologit olivat ihan luokattomia. Käsikirjoittajat varmaan luulivat olevansa fiksuja ja välillä hahmot jauhavat täyttä diipadapaa yksikseen ihan liian kauan.

The Queen's Gambit:
Shakin ystävänä sarja kiinnosti hemmetisti ja tuli katsoa melkein yhdeltä istumalta. Oli todella hyvä ja uppoaa varmasti monille, vaikka ei shakista välitäkään. Kolmikon paras!

https://www.youtube.com/watch?v=0Qfz2_Eys3I

Okei, katsoin tuon videon 4K-laadulla (paras bittivirta) ja leukani tippui lattiaan; miten helvetissä Switchistä on puristettu 1080p/60fps-laatuisena tällaista jälkeä?olemassaolosta, ja yht'äkkiä siitä onkin tulossa yksi kehutuimmista Switch-julkaisuista tälle vuodelle. Aikamoista.

Katsotaankohan me samaa videota? Näyttää äärimmäisen simppeliltä ja olisin järkyttynyt, jos ei pyörisi 60fps 1080p. Jo videon kommenteissa ihmiset sanovat pelin näyttävän lähinnä päivitetyltä Dreamcast-peliltä.

Voi olla kyllä ihan hauska. Pitänee ehkä ostaa joskus party-peliksi.

Pakko nostaa hattua, että jotkut jaksaa jauhaa aiheesta sivutolkulla. Olen tähän saakka skipannut ja ollut välittämästä tästä maailman menosta, mutta koska ihmisillä alkaa olla sen verran kovat psykoosit tulilla, niin rupesin tuossa vähän aikaa sitten miettimään, että pakkohan tällä hommalla on jotenkin pystyttävä tienaamaan.

Teetätin tuossa läpällä pienen erän erilaisia aiheeseen liittyvää materiaalia, kuten "olen rokotettu - olethan sinäkin" -tarroja ja paitoja joissa lukee "yhdessä tästä selvitään" tai "en hyväksy rokotetta", yms. muuta paskaa ja on ihan uskomatonta miten ihmisiin uppoaa.   Muutaman sadan kappaleen erä meni silmänräpäyksessä Facessa. Pakko varmaan pykäistä joku pieni verkkokauppa pystyyn ja alkaa markkinoimaan enemmänkin. Lisäksi pari muutakin ideaa mielessä, joita pitää kyllä testata. Kannattaa takoa kun rauta on kuumaa, tosin harmittaa hitosti kun en ostanutkaan rokotevalmistajan osakkeita vuosi sitten. Noussut ihan sairaasti.

Skyward-helvetti jatkuu.

Viimeksi tuli läpäistyä joku vesitemppeli ja täytyy sanoa, että kaikki sitä edeltävä oli ehkä huonointa pelisuunnittelua, mitä on tullut vuosiin nähtyä. Täysin aivotonta random-puuhastelua vailla mitään logiikkaa.

Ensin piti tappaa joku typerä imprisoned hirviö, joka nousi maan sisästä. Olen kuullut huhuja, että kyseinen monsteri pitää tappaa uudestaan vielä useamman kerran. Ei jäänyt oikein mitään selkeyttä, että mistä oli kyse, mutta tuo nyt vielä menetteli. Sen jälkeen piti etsiä jonkun random tuulimyllyn osa, joka oli  kadonnut. Tuulimyllyn osa piti etsiä skannailemalla samoja alueita kuten aiemmin, mutta jotta osan sai nostettua, piti mennä juttelemaan jonkun tyypin kanssa, joka rakensi robotteja. Mutta robotista puuttui osia, joten niitä piti käydä etsimässä ensin, jotta sen sai toimintakuntoon. Sitten sai nostettua robotin avulla tuulimyllyn osan ylös. Tuulimyllyä pyörittämällä maasta nousi joku random-peili, joka valaisi uuden saaren, jonne piti lentää oppimaan uusi harppulaulu. Ensinnäkään ei aavistukstakaan, että miksi jostain epämääräisestä kohdasta nousee joku valopeili, eikä enää tässä vaiheessa jaksa miettiäkään, mutta kun uusi laulu on opittu, piti lentää TAAS kerran sinne samaan hemmetin metsään etsimään skannerilla jotain täysin sattumanvaraista "pyhää" kohtaa. Piip piip piiip - juostiin muna ojossa pitkin pusikkoja samalla kun FI kommentoi että 95% todennäköisyydellä ollaan menossa oikeaan paikkaan. Ei jumalauta.

Lopulta keskeltä metsikköä löytyi oikea paikka. Joku täysin normaalilta näyttävä kohta, jonka yli tullut juostua lukemattomia kertoja. Skanneri piippailee siihen malliin, että otin harpun hanurista esiin ja töräytin soinnut taivaalle. Maahan ilmestyy joku hitlerin merkki ja Link siirtyy johonkin "spirit"-maailmaan, joka on itseasiassa vain värivariaatio samaisesta metsästä. Noh, nyt sieltä piti kerätä joku 15kpl jotain spirit-pökäleitä syystä tai toisesta. Sen jälkeen metsästä pitää vielä etsiä maasta joku kuu-symboli ja piirtää se edessä olevaan oveen, jotta viimein pääsee uudelle alueelle.

Noh, mitäpä uudella alueella on. Ei yhtään mitään, paitsi hahmo, joka kertoo, että pitää etsiä pyhää vettä ennen kuin pääsee eteenpäin. Ja mistä sitä kusenkatkuista lientä löytyykään? Ei muuta kuin skanneri käteen ja kuuntelemaan piip piip ääniä siitä samasta kirotusta metsästä, josta juuri pääsi eroon. Mutta ei siinä vielä kaikki. Jälkiä tovin seurattua huomaa, että peli ohjaa pelaajan takaisin pelin ekaan temppeliin ja paljastuu että pyhää vettä on ihan perinmäisessä bossihuoneessa, joka on läpäisty pelin alussa. Mutta ei siinäkään vielä kaikki! Sinne huoneeseen ei tietenkään pääse ihan suoraan juoksemaan, vaikka sen onkin läpäissyt aiemmin. Ei suinkaan. Yhtäkkiä maan alta nousee hahmo, joka sanoo että on lukinnut oven ja tiputtanut avaimen jonnekin maahan. Piti ihan oikeasti kaivella eri huoneiden maassa olevia reikiä, kunnes avain löytyi. En tiedä, että itkettikö vai naurattiko enemmän tässä vaiheessa. Nämä touhut saa MMO-pelien geneeriset tehtävätkin kalpenemaan.  Jos tulivuorella ja aavikolla joutuu tekemään uusiksi samalla tavalla gimmick-paskaa kuin mitä metsässä, niin pelin läpäisyn jälkeen isken kasetin kirveellä keskeltä poikki, tulostan pelintekijöiden kuvat netistä ja paskannan niiden päälle suorassa lähetyksessä.

Wiimoten poistaminen ei pelasta peliä, eikä peli ole vain huono Zeldaksi. Taitaa olla huonoin ostamani peli vuosiin. Jos peli olisi julkaistu mille tahansa muulle alustalle ilman Zelda-nimeä, niin kukaan ei olisi varmaan kuullutkaan koko pelistä. Nyt aina löytyy Nintendo-faneja, jotka ostavat kuuluisalla nimellä ratsastavan pelisarjan osan. Itsekin siihen syypää. Pakko pakko pelata läpi, koska ainoa Zelda, joka pelaamatta.

Skyward tarinoideni osa 3.0 - tulossa pian.

Toivon totisesti etteivät ryssi tätäkin peliä. Halon voima piilee juuri sen tietynlaisessa yksinkertaisuudessa, mutta loputtoman syvässä tiimipelaamisessa. Toivottavasti unohtavat koko yksinpelin ja panostavat täysillä vain moninpeliin, joka olisi lähellä Halo kakkosen ja kolmosen tyyliä. Kaikki ylimääräinen sonta ympäriltä pois ja pitkästä aikaa uusi kunnollinen fps-moninpeli. Pikaisten striimien perusteella vaikutti oikein lupaavalta.

Kesän viimeisiä päiviä tuhlannut Skyward Swordin parissa Switchillä. Onhan tämä nyt ihan suunnatonta rapaa. Oikeastaan vielä surkeampia kuin muistelin Wii-ajoilta. Oli aika kullannut muistot, niin painajaisia kuin ne olivatkin.  Pelatessa tuntuu siltä, että Nintendon piti tehdä joku peli hyödyntämään kaikin keinoin Motion + -palikkaa Wiille. Tekivät ensin kasan pulmia pötköön ja iskivät lopuksi Zeldan nimen päälle ja vähän diipa daapaa tarinaa, jotta pelille saataisiin myyntejä.

Ensimmäiset 10 tuntia olivat varmaan kaameinta roskaa, mitä olen peleissä vuosiin kokenut. Kymmenessä tunnissa ehtii pelata jo jonkun oikeasti hyvän pelin läpi tai parikin pienempää, mutta mitäs tässä. Ensin skannaillaan metsässä vähän jotain elukoita, jotta päästään eteenpäin. Sitten vuoristossa skannaillaan avaimen paloja, jotta pääsee eteenpäin ja sen jälkeen tulee aavikko, joka piti pelata läpi pienissä paloissa läpi, koska peli alkoi horjuttamaan jo mielenterveyttä paskuudellaan. Jokainen 10 metrin eteneminen alueella on täynnä jotain roskaa. Upottavaa lentohiekkaa, pitää heitellä jatkuvasti pommeja reikiin hitaasti liikkuvalla kauko-ohjattavalla elukalla, samalla kun jotain random vihuja puskee päälle ja lopuksi yllätys, yllätys, skannailla lisää ja löytää vähän random vipuja, jotta saadaan hiukan vielä aikaa tuhlattua enemmän. Pulmat itsessään ovat äärimmäisen yksinkertaisia, mutta aikaavieviä ja joka välistä paistaa läpi, että tehty pelkästään aikoinaan motion gimmick-sonnan vuoksi.

Sitten kun on kahlannut kaiken tuon läpi, pääsee varsinaiseen temppeliin, jotka ovat tuttua Zelda laatua, mutta niistä ei enää jaksa nauttia, koska kaikki muu pelissä on pelkkää elämänhukkaa.  Peli olisi parempi jos luolastot olisi julkaistu erikseen pelattavina osioina ja kaikki muu poistettu. Muutenkin moni alueista näyttää ihan keskeneräiseltä, suorastaan häiritsevän rumalta. Sisätilat näyttävät ihan jees, mutta visuaalinen tyyli ulkoalueilla on jotenkin aivan kaameaa. Haaleat värisävyt, suttuinen vesivärifiltteri ja alueiden yleinen mielikuvitukseton teema saa Nintendo 64:n pelit näyttämään paljon paremmalta. Vähän aikaa sitten pelasin 3DS-emulaattorilla 1080p resolla Ocarina of Timen ja se on tähän verrattuna kuin Next gen -peli.

Koko overworldissa eteneminenkin on periaatteessa kasattu ongelmanratkaisun ja apuvälineiden käyttämisen varaan.

Ja juurikin tästä peli on sarjan huonoin. Kaikenlainen tutkiminen heitetty kokonaan mäkeen, eikä mistään seikkailupelistä enää voi puhuakaan. Kasa putkessa olevia pulmia, joita Wii-versiolla joutui vielä kikkailemaan Wiimoten mätillä. Vieläkin traumoja siitä. Lisäksi overworld-pulmat ovat niin päivänselviä suurimmaksi osaksi, ettei niissä ole mitään ratkaistavaa. Fi tuli kertomaan vielä ratkaisut puoliin, halusi tai ei. Peli on myös ihan täynnä paddingia TP:n tyyliin, jota remaster ei ilmeisesti ole korjannut.

Onhan nuo ihan järkyttävää rapaa ja en tiedä edes millä logiikalla Nintendo edes valitsee noita pelejä enää. Ihan puhdasta trollailuahan tuo on.

Castlevania kiinnostaa, jos hinta inhimmillinen.

Kyseessä on kuitenkin Nintendo. Odotukseni ovat, että seuraava laite on nykyistä Switchiä tehottomampi ja napit korvattu aukoilla, joihin voi puhaltaa.

Ei kauaksi mennyt veikkaus.

Minusta THPS:n pelaaminen tatilla on mahdotonta. Olen kuvitellut, että kaikki pelaavat tietenkin ristiohjaimella

Aina ristiohjaimella!

Ja tosiaankin alkuperäisillä joyconeilla Haukan pelaaminen on lähes mahdotonta. Ainakin jos koittaa piste-ennätyksiä, ja minulle, joka on tottunut pelaamaan näitä hiukan oudolla tavalla, eli pitämällä etusormea koko ajan grindausnapilla ja peukalolla tehdään muut jutut. Tällä tavalla saan tehtyä flipit ja muut huomattavasti nopeammin, kun ei tarvitse peukaloa pomputella välillä grindausnapille.

Mutta nyt kun ostin nuo isommat split padit, niin Haukan pelaaminen kannettavassa moodissa sujuu kyllä oikein hyvin, varsinkin kun siinä ristiohjain on parempi kuin Dual shockissa ja nappulat myös erinomaiset. Peli myös näyttää paremmalta pienellä näytöllä kuin TV:llä. En ole lähelläkään Cyruksen tasoa, enkä tiedä mikä lasketaan "pro-tasoksi", mutta kyllähän Switchilläkin muutaman kymmenen miljoonan pisteet combot onnistuu oikein hyvin ja leaderboardseilla kärkisijoilla on ihan yhtä kovia tuloksia kuin pleikkarilla. Tietenkin parempi fps ja reso on aina parempi, mutta mahdollisuus pelata missä vain ja milloin vain, on kermaista. Jos tarkoitus on pelata pelkällä telkkarilla, niin sitten sama hommata joku muu versio.

Mitähän tosta efektiivisesti tulisi kuukausipalkaksi, heitetään lonkalta joku 1600-1700e? Tää on puhdas arvaus, en ole selvittänyt tarkemmin mitä maksaa ja missä roikkuu.

Hyvin lähelle menee. Sopparit on nyt tehty ja vajaa 1800 euroa on sovittu palkaksi + pääsee vuokralle täysin kalustettuun asuntoon, niin ei tule suuria aloituskuluja hänelle. Toki siis jaan palkkakulut vielä ainakin yhden tuttavaperheen kanssa, niin käytännössä ilmaista.

Kyse on varmaan tavallisten ihmisten heräämisestä tähän äärivasemmistolaiseen hevonpaskaan, joka on puhdasta marxilaista rasistista mädätystä. Mielenterveysongelmaisten uhriutujien tuontikulttuuuri USA:sta.

Olet varmaan hyvinkin oikeassa tässä(kin) asiassa. En tiedä, mistä kyseinen saasta on lähtenyt alunperin leviämään, mutta kyseiset tyypit saavat 4chanin keskustelulangatkin kuulostamaan tervejärkiseltä.

Joskus tulee ihan läpällä lueskeltua näiden hullujen keskusteluita sieltä täältä ja parasta, että esiintyvät liberaaleina maailmanparantajina, mutta saavat todellisuudensa tuntemaan itsenikin täysjärkiseksi. Nämä tyypit loukkaantuvat ja uhriutuvat lähes kaikesta, sekä vihaavat kaikkea ympärillä olevaansa enemmän kun minä itse ikinä ja minä sentään lähinnä trollailen omaksi ilokseni. Kaikki jotka eivät osu heidän ajattelumaailmaansa ovat saatanasta ja rasisteja, vaikka todellisuudessa itse ovat ahdasmielisempiä kuin natsisaksan sekopäät. En ole aiemmin kiinnittänyt huomiota tällaisiin, mutta nyt kun niitä on alkanut sikiämään sieltä täältä ja valtaavat peleihin liittyviä keskustelufoorumeitakin, niin väistämättä tullut huomanneeksi.

Resetera ja vanha neogaf ovat loistavia esimerkkejä äärivasemmistolaisista sekopäistä, jotka osaavat pahoittaa mielensä lähes kaikesta, mutta sieltäkin tuntuu ne pahimmat vouhottajat lähteneet, koska niitä on alkanut ahdistamaan varmaan liikaa.

Ostin digitaalisena SEKÄ tilasin fyysisen kopion ulkomailta. Ei saapunut fyysinen versio postiin ennen lomareissuja, joten livautin digitaalisenkin version.

Peli on tosiaan 30fps, mikä on sääli, sillä jo Dreamcastilla Thps 2 oli 60fps. Mutta framerate on vakaa ja muutenkin hyvä porttaus kyllä kaikin puolin. Pelinä meikäläisen Goty.  Henkilökohtaisesti en tule enää koskemaankaan PS4-versioon tämän jälkeen. Kunnollinen Tony Hawk kannettavassa formaatissa on itselleni unelmien täyttymys. Aina voi vetää pari rundia missä vain, milloin vain.

Kävin jo hakemassa Partiksen mainitsemat Split Padit tänään Verkkokupasta. Onhan se aika surullista, että 3rd party valmistaja tekee täysin ylivertaiset tatit ja nappulat. Kokonsa puolesta nämä härpäkkeet ovat omaan makuuni vähän turhankin isot, joka taas tekee niistä myös vähän rumat, mutta pelaaminen oli heti huomattavasti nautinnollisempaa. Analogisten tattien tarkkuus ja nappien tuntuma on täysin eri tasolla. Tony Hawkin pelaaminen kesäreissulla on sittenkin mahdollista ja näillä pystyy pelata hyvin vaikka fps-pelejä.

Jos joku osaisi yhdistää tällaiset napit ja tatit hiukan pienempään formattiin, niin oltais varmaan aika lähellä täydellisyyttä, mutta kyllä näillä pärjää.

Pitänee varmaan ostaa. Mikä tahansa on nimittäin parempaa kuin Nintendo omat tekeleet.

Virallisesti Joyconien laatu on jotain uskomatonta rapaa. Nintendo pitäisi saada vastuuseen laittoman heikkolaatuisesta tuotteesta. Minulla on nyt yhteensä neljä paria Joyconia eikä yksikään noista enää toimi kunnolla. Oikeastaan yhtä paria lukuunottamatta käytännössä jo pelikelvottomassa kunnossa, eikä niillä ole pelattu edes paljoa. Sen lisäksi, että niiden tatit ovat aivan epätarkkaa sontaa ja vasemman puolen joyconin napit sekoilevat hyvin monessa pelissä, eivätkä todellakaa korvaa ristiohjainta, niin sitä en voi enää hyväksyä, että jo sadan pelitunnin jälkeen alkavat sekoilemaan. Puhdistelut ja muut pikafiksit eivät auta kuin hetken. Minulle Switchin kannettavuus on tärkein juttu ja en pysty enää edes pelaamaan kannettavassa modessa. Yhtään ainoaa penniä en enää käytä noihin paskakikkareisiin.

Korjaako Suomen Nintendo edes niitä muuta kuin jotain kallista maksua vastaan? Nintendo ja Sony veti kyllä sellaiset pohjat tuotteiden laadullaan, että alaspäin ei varmaan voi enää mennä.

Huvittavaa, etteivät voineet vaan julkaista GBA:n Advance Warseja sellaisenaan, vaan piti nähdä oikein vaivaa visuaalisuuden raiskaamiseen. Ihan järkyttävän näköistä ja muistuttaa Squaren touhuja. Ihan kuin joku olisi ekaa kertaa harjoitellut Blenderillä 3D:n tekemistä.

Uusi Zelda ei jostain syystä herätä vielä mitään. Epäilemättä tulee hyvä, mutta näyttää toistaiseksi liian identtiseltä aiempaan nähden, josta sain jo aivan tarpeekseni. Mitään sellaista ei ole vielä näytetty, joka herättäisi huomion ja pari teaseria ovat toistaiseksi olleet mitäänsanomattomia. Haluan nähdä oikeita luolastoja, vedenalaisia juttuja, uusia isoja kaupunkeja, kokonaan uusitun asesysteemin, paljon uusia vihollisia, varmistuksen ettei puolet pelistä ole taas piilotettu samanlaisten shrinejen taakse, joissa kaikista saa aina saman palkinnon. Haluan että pelimaailma on täynnä pieniä ja suuria salaisuuksia Majora's Maskin tapaan, eikä vain sinne tänne ripoteltuja shrineja ja seedeja.

Metroid Dread nyt oli tietenkin kova juttu ja mahtavan pian vielä julkaisu. Odotukset eivät kuitenkaan ole ihan niin katossa vielä, koska tekijänä toimii ilmeisesti sama, joka teki 3DS:n Metroid 2 remaken. Se ei ollut kovinkaan erikoinen, tosin osittain myös siitä syystä, että pelinä Metroid 2 on varmaan sarjan heikoimpia. Ostoon menee kuitenkin ihan heti.