Ei hyvänen aika mitä orpoilua. Jos akka ei päästä pelaamaan, niin kannattaa päästää se akka päiviltä.

Ihan selvää bisnestähän tuo on, eikä enää mitään sattumanvaraisia huonoja kappaleita.

Nykygenin raudan laatu on niin heikkoa kuin se voi olla, ilman ettei joku haasta suurin piirtein oikeuteen tms. Voi vaan kuvitella mikä rahasampo se on Nintendolle, Sonylle ja MS:lle, kun pelaajilta hajoilee lukematon määrä konsoleita ja laitteita yhden genin aikana ja joutuvat ostamaan uusia.

Vaikuttaa äärimmäisen laiskasti tehdyltä kokoelmalta, mutta enempää en odottanutkaan. Galaxy 2 puuttuu? Ylläri. Mario 64:een ei jaksettu lisätä edes widescreen-tukea, joka on ollut mahdollista vuosikausia jo homebrewin ansiosta Wii-ajoista saakka. Myös Mario Sunshine toimii Wii U:lla nativiisti 60fps ja widescreen-tuen kera ihan sellaisenaan, kun asentaa vain Nintendon't ohjelman, joka sallii Cube-pelien pyörittämisen Wii U:lla usb-tikun kautta. Wii U:llahan on siis natiivi Cube-tuki, mutta Nintendo ei koskaan jaksanut sitä itse hyödyntää.

Mutta mitä tekee Nintendo juhlan kunniaksi. Ei oikeastaan juuri yhtään mitään. Eivät jaksaneet nähdä kokoelman eteen pienintäkään vaivaa, koska tietävät että pelit menevät silti kaupaksi. Vain Square vetää edelle perseilyssä.

Naurettavan halpa tuo 3080 ja menee ostoon heti, mutta pitää myös katsoa, että minkä verran lisähyötyä 3090 toisi videoeditointikäytössä. Eihän sekään varsinaisesti kallis ole, kun kuitenkin maksaa itsensä takaisin yhdellä projektilla ja tulee vuosikausien käyttöön. Tuo lisämuisti toisi varmasti huomattavan määrän nopeutta työskentelyyn. Kelpaa myös pelata Cyberpunkkia, eikä katsella Ps4:n diashowta. En jaksa uskoa että peli pyörii kunnolla edes tulevilla konsoleilla.

Tuli mieleen näistä muisteloista tämä saastainen video, jonka katsomista en voi suositella. Videolla esiintyy kuitenkin paljon laudan porukkaa ajoilta jolloin kaikki olivat nuoria, innokkaita ja maailma ei ollut pilalla.

https://youtu.be/qD7zBmq0N3o

Vanhan Switchin tuuletin temppuilee, joten siirsin toiseen Switchiin kaikki savet ja pelit. Yhtäkkiä lähes kaikkien pelien peliaikalogit näyttää päämenussa nollaa. Hienosti toteuttu juttu, jossa muutenkin menty taas 10 askelta taaksepäin 3ds-ajoista.

Final Fantasy Chrystal Chronicles oli erinomainen moninpeli Gamecubella. Nyt 15 vuoden odotuksen jälkeen Square viimein julkaisee pelistä "remaken". Olin vähän pimennossa ja nyt vasta julkaisun kynnyksellä päätin lukaista pelistä vähän infoa.

- Poistettu offline moninpeli, eikä mahdollista edes lanin läpi
- Moninpeli netissä onnistuu vain jollain epämääräisellä kaverikoodisysteemillä
- Joka on lisäksi region locked, eli pelaajamäärät kuolevat hetkessä pois
- Poistettu mahdollisuus pelata moninpelillä kaupunkiosuuksia, jotka olivat tärkeässä asemassa alkuperäisessä
- Uusi sisältö on lähinnä maksullista mikropaskaa, jota ei voi saada auki avaamatta lompakkoa
- Muutama lisäluolasto mahdollista pelata VAIN netissä muiden pelaajien kanssa.
- Vain hostaajan peli tallentuu ja kaikkien muiden mukana olevien menee persereikään
- Ei julkaista fyysista versiota Euroopassa eikä Usassa.
- Switch versiossa tuskin voi kommunikoida mitenkään.

Square on kyllä yks maailman paskimpia firmoja.

Uusi Battletoads on niin raastavaa paskaa suoraan Sakurain persereiästä, että ylitti villeimmätkin ennakko-odotukseni, joita ei siis ollut. Mikään muu peli ei ole saanut muutamassa sekunnissa herämään sisälläni niin sanoinkuvaamatonta vihaa kuin tämä.

Visuaalisen tyylin paskuus oli jo tiedossa trailerien perusteella, mutta kun pelin käynnistää ja naamalle isketään ei skipattavissa välipätkiä, tutoriaaleja, teennäisiä vitsejä, sekä äärimmäistä vihaa ja myötähäpeää herättävää ääninäyttelyä, niin ollaan vasta syvän paskakuilun alkumetreillä.

Pelin tempo on laskettu alkuperäisestä pelistä murto-osaan, jotta varmasti vajareinkin pysyy perässä temmellyksessä, joten mistään Nesin Battletoadsin tyylisestä nopeatempoiisesta rymistelystä on turha haaveilla. Pelin alku saa Bill Clintonin kynttäleikitkin tuntumaan kirjan kirjoittamisen arvoiselta tempulta, sillä ensimmäinen kenttä on täysin mielikuvituksetonta mättöä, kyllästettynä ihan mielettömän surkeilla vihuilla, jotka on varmaan napattu jostain Wordin Clip Art -tiedostoista. Vastaan tulee lisäksi kolme kertaa sama bossi, jota saa nakuttaa ikuisuuksia, sekä samalla nauttia loputtomasti spawnaavista perusvihuista. Ei siis mitään haastavaa, vaan äärimmäisen tylsää ja luokatonta pelisuunnittelua. Kenttä ei tunnu loppuvan koskaan ja on vähintään tuplasti niin pitkä kuin se saisi olla.

Nooh, toisessa kentässä päästään turbo tunneliin, joka on ikoninen kenttä alkuperäisessä pelissä. Tällä kertaa ikonisuus on kaukana ja saa Tarja Halosen kaksoisleuankin irtoamaan juurineen paikoiltaan. Nyt ajellaan verkkaisesti putkea eteenpäin ja väistellään muutamia seiniä. Vauhti ei missään vauhdissa nopeudu , eikä kentässä ei ole lähes mitään vaihtelua. Ajelu tuntuu loputtoman pitkällä, sillä rytmitys puuttuu täysin. Onneksi sen jälkeen saa nauttia minuuttitolkulla hienoista tekovitseistä, sekä välipätkistä ja minipeleistä, joita ei voi skipata.

Kolmannessa kentässä jatkuu ensimmäisen kentän tyylinen mät... sadfsgf fsdjkddshghewpIGjo sdfsdF

Täysin käsittämätöntä että Nintendo edes alunperin aloitti jonkun hemmetin Namcon kanssa puuhastelemaan peliä, ennen kuin antoivat Retrolle, jolla lähes täydellinen putki muutenkin ollut päällä. Monta vuotta kaivoon. Nintendon itse on parempi keskittyä Trashin uusien hahmojen directeihin ja Namco nyt muutenkin kannattaa pitää niin kaukana kuin mahdollista.

Bitcoinit ja kumppanit ovat erityisesti treidaajien kultakaivos, mutta onhan Bitcoin ollut parempi investointi kuin mikää muu sijoituskohde myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.  Kolmen, viiden ja 10 vuoden aikana mikään muu assetti ei ole antanut parempia tuottoja, ihan sama millaista notkahteltua välissä on ollut. Itse uskon vakaasti, että sama meno jatkuu tulevaisuudessakin.

Itse harrastan ihan päivittäistä treidaamista nykyään ja maksoin asuntolainan takuusummankin pois kokonaan treidaamisella hankituilla varoilla. Vessassakin Ipad sitä varten, että voi katsella vähän "käyriä"

Reagoitko ihan käyriin ja teet sillä 10min, tunnin tms. lyhyen ajan oston vai otatko ihan uutis feeding eteen ja valkkaat sieltä lupaavimman? Siis totta kai koko kuvassa seurataan molempia, mutta jos teet treidausta joka päivä, niin vedätkö pääasiallisesti pitkäaikaisemmilla sijoituksilla vai nopealla treidaamisella?

Olen opiskellut teknistä analyysiä aika paljon itsekseni ja siitä riittää myös kirjallisuutta vuosikymmenten ajoilta, joilla pääsee alkuun. Kannattaa tutustua. Aion pitää huomenna työkavereille muutaman tunnin koulutuksen aiheesta.   Erilaisia indikaattoreita ja tapoja on hirvittävä määrä, joita sitten ihmiset käyttävät niin mikä itselleen parhaiten sopii. Päivittäisessä treidailuissa en ota huomioon ollenkaan, onko joku firma tai assetti ns. "luotettava" pitkässä juoksussa, vaan tarkastelen vain sitä, oisko siitä mahdollista saada lyhyen aikavälin tuottoa.

Esimerkiksi, jos joku assetti seilaa jotain tiettyä hintahaarukkaa päivittäin tai viikottain, niin ostan pienellä vivulla siitä alimmaisesta hintakohdasta ja myyn pois hintahaarukan yläkohdassa. Tätä saatan toistaa monena päivänä. Kun asettaa automaattisen stop-lossin hiukan sen hintahaarukan alarajan alapuolelle, niin riskit on hyvin pieniä. Viikon aikana saattaa saada "jauhettua" ulos helppoja satasia ja jos näyttää siltä, että uusimman notkahduksen pohja on aina edellisen notkahduksen pohjaa korkeamalla, se yleensä tarkoittaa positiivista hintakehitystä ja todennäköisesti hinta ennemmin tai myöhemmin rikkoo hintahaarukan ja lähee nousemaan ylöspäin.

Kannattaa myös vilkuilla RSI-mittareita yms. jotka kertovat suoraan, onko joku assetti täysin "overbought" tai "oversold". Yleensä kun ostaa vaikka 4h aikavälillä mitattuna jonkun assetin, joka on täysin oversold, niin hyvin usein siitä saa lyhyen aikavälin tuottoa. Toki kannattaa muistaa, että myös shorttaaminen on aina mahdollista, jolloin tienaa sillä kun jonkun assetin arvo laskee. Tosin Teslan tapauksessa shorttaajia oli 80%, joten se itse asiassa vain auttoi hintakehitystä ylöspäin, kun shorttaajien stop lossit aktivoituivat koko ajan ja antoivat lähinnä bensaa liekkehin. Twitter on erinomainen paikka seurata ihmisiä, jotka jakavat graafeja aktiivisesti päivittäin. Niiden avulla pääsin alkuun. Nyt minulla on talo täynnä monitoreja, joista seurailen eri assettien hintakehitystä. Hullua ja koukuttavaa, kuin peliä.

Tässä viime päivien treidejäni. Yleensä vedän tonnilla per treidi ja max viiden kertoimella. Siitä kertyy jo ihan hyvin. Stop lossin asetan yleensä -5% kohdille. Tämä auttaa minua pitämään rahoja kiinni pitkäaikaisissa kohteissa, kun ei muuten kärsivällisyys riitä. Paras treidini on ollut päälle 1000%, mutta se summa joka oli kiinni, oli toki paljon normaalia pienempi, sillä käytin hirveän isoa vipua. Se on jo uhkapelaamista, eikä kannata kuin "varmoissa" tilanteissa, joita ei tietenkään ole, tai jos tykkää uhkapelaamisesta.

Evil Within on muuten varmaan yksi kaikki aikojen aliarvostetuimmista peleistä Alien Isolationin ohella. Ostin pelin joskus PS4:lle aikoinaan, mutta en oikeastaan koskaan aloittanut pelaamaan muuta kuin alkuintron, koska arvostelijat mollasivat peliä.

Peli oli vähän aikaa sitten Steamissa tarjouksessa, joten päätin antaa uuden mahdollisuuden. Ja onneksi annoin. Joo, toki Ps4:llä peli pyöri aika perseesti, mutta varsinainen pelihän on ihan täyttä timanttia. Kuin puhdas ja oikea jatko-osa Ressa neloselle. Huomaa kyllä, että sama mies tekemässä. Ja kaiken lisäksi toimii supersulavasti PC:llä, joten pelin loistavat miljööt, sekä tunnelma pääsee oikeuksiinsa. Pelihän on täyttä Resident Eviliä eri nimellä.

Ei vaan saa ikinä, ikinä luottaa ollenkaan arvostelijoihin ja jättää jotain sen takia pelaamatta. Olin kyllä lueskellut, että kyseessä on vähän kuin hidden gem, mutta silti pääsi yllättämään.

Itse välitä ollenkaan mitä Nintendo puuhailee tai julkaisee, eikä ne oikeastaan ole julkaissetkaan mitään itseä kiinnostavaa ikuisuuksiin. Zelda ja AC varmaan ainoat vuosikausiin.

Mutta Switch on silti parasta mitä Nintendolta on tullut sitten Snes-aikojen. Kohta menee 100 ostetun pelin rajan rikki (fyysisena tietenkin) ja pelattavaa on enemmän kuin elinaika riittää. Laitteelle on enemmän pelattavaa kuin kolmella aiemmalla Nintendon laitteellaa yhteensä, mutta jotkut Nintendofanit vain valittaa, kun Nipa itse ei julkaise pelejä. Nintendo-faneilla on aina ollut jotenkin sellainen ongelma, että ihan liian monet eivät yksinkertaisesti osaa edes kiinnostua muiden tekemistä peleistä. Se fanitustouhu on vaan niin syvällä, etteivät edes tunne tai tiedä mitään, mitä ympärillä tapahtuu tai julkaistaan.

Switch + PC on täysin ylivertainen combo tällä hetkellä.

Eihän viisi vuotta olet ajallisesti yhtään mitään, eikä varsinkin pitkäaikaista sijoittumista.   Jos vetelet noita ns. turvallisia sijoituksia, niin isket rahaa johonkin ja katsot mikä tilanne 20 vuoden päästä. Tuollaisella "ostanpa summassa vähän Verkkokauppa tai muuta suomalaista vakaata firmaa" Ja myy pois, kun pari prosenttia heilahtaa, ei pitkälle pötkitä.

Tai jos minulta kysytään, niin lähes kaikkiin tuollaisiin yleisiin tunnettuihin Suomi-firmoihin sijoittelu on ihan penneillä leikkimistä, ellei iske kerralla sataa tonnia, muutamia ihmeitä lukuunottamatta. Mutta onhan se TURVALLISTA. Turvallisuus ja kovat voitot eivät vaan kulje käsi kädessä kuin hyvin harvoin.

Ja totuushan on että meikä "pelaa" ihan napeilla. TK tienaa kryptolla jos ei päivässä niin viikossa mun koko kassan verran. Mutta kyllähän se Mario -pelissäkin vituttaa jos joka kerta tippuu samaan kuoppaan, vaikka sillä ei suurta merkitystä pelin ulkopuolella olekaan.

Bitcoinit ja kumppanit ovat erityisesti treidaajien kultakaivos, mutta onhan Bitcoin ollut parempi investointi kuin mikää muu sijoituskohde myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.  Kolmen, viiden ja 10 vuoden aikana mikään muu assetti ei ole antanut parempia tuottoja, ihan sama millaista notkahteltua välissä on ollut. Itse uskon vakaasti, että sama meno jatkuu tulevaisuudessakin.

Itse harrastan ihan päivittäistä treidaamista nykyään ja maksoin asuntolainan takuusummankin pois kokonaan treidaamisella hankituilla varoilla. Vessassakin Ipad sitä varten, että voi katsella vähän "käyriä"

Uskallan väittää että osa vaikutuksensa on ollut pelien verkkaisella julkaisutahdilla. Varsinkin sellaisten (Nintendon pelit) joilta voi odottaa useamman miljoonan myyntejä. Joten kun potin jakaa pienemmälle osalle, potista tulee enemmän per peli. Ei sillä, etteikö olisi hieno saavutus. Mutta... niin. Ehkä Nintendo onkin nero ja hakee joka pelille maksimimyynnit näin.

Ehkä paskin teoria mitä olen aikoihin lukenut. Onnittelut.

Tulossa.

Hitaat serverit eivät ole edes se PS4:n suurin ongelma, vaan käsittämättömät asennusajat. Preparoi tiedostoa ikuisuuden ja sitten vielä asentaa toisen mokoman. Sama 60 gigan patchi Siegeen latautuu ja asentuu Xboxilla 15minuutissa. Pleikkarilla saattaa kestää jopa tunti, koska asentaminen kestää ja kestää.

Uskoin, että peli olisi parempi kuin kakkososa, mutta että näin paljon? Sitä en uskonut.

Olen sanonut sen sata kertaa ja sanon vielä toiset sata kertaa. Xenoblade 2 on sarjan surkein pökäle ja totaalinen pettymys kaikin puolin. Peli epäonnistui lähes kaikessa, jopa tyrimään henkeäsalpaavat maisemat, sillä niissä suunnistaminen on lähes painajaismaista, eikä hommaa auta käsittämättömän surkea kartta, jota ei osattu korjata edes päivityksellä. Kakkonen toi sarjan tutuksi monelle uudelle pelaajalle, joilla ei ollut vertailukohdetta aiempiin ja näin ollen eivät osanneet napista sen laadusta. Ykkönen on lähes joka osa-alueella parempi peli.

Pelillisesti Monolithin perusteellinen QoL-käsittely on paljastanut todellisen jalokiven. Valikoissa ei tarvitse taistella, kaikki on parin painalluksen päässä, ja sidequestien trackaaminen ei voisi olla enää helpompaa. Minun makuuni myös Xeno kakkosta yksinkertaisempi taistelusysteemi on parempi. Kakkonen heitti pelaajalle tutoriaaleja vielä 40 pelitunnin jälkeenkin, joka kertoo mielestäni siitä, että homma oli pistetty vähän liian monimutkaiseksi. Kyseessä on kuitenkin makuasia, mutta en olisi lainkaan pahoillani, jos tulevan Xenobladen systeemi muistuttaisi enemmän ykköstä kuin kakkosta.

En tiedä oletko pelannut alkuperäistä Xenoblade 1:stä, mutta eihän remasterissa edes ole mitään perusteellisiä Qol-käsittelyjä? Vai luuletko vain niin, koska pelissä kaikki toimii niin paljon paremmin. Toki sidequesteja on vielä helpompi trackata, mutta ykkösessä muutenkin niitä pystyi vain niputtamaan ja juosta läpi, jolloin ne automaattisesti menivät välittömästi completed tilaat, usein suoraan questin saatua. Kakkosessa mentiin yhtäkkiä takapakkia ja piti aina palata takaisin juttelemaan hahmojen kanssa, vaikka sidequestien taso ei ollut yhtään sen parempaa. Lisäksi UI-suunnittelusta nyt ei tarvitse edes puhua. Kakkonen oli täysi katastrofi niiden kanssa. Hirveän sekavat valikot olivat kaiken lisäksi aivan lagiset ja jokaista siirtymää sai odotella. Näyttivät lisäksi aivan hirveän rumilta.

Kakkosen taistelusysteemi on täydellinen esimerkki ylisuunnittelusta. Isketään kerroksia kerrosten päälle, mutta loppupeleissä ei ole yhtään sen syvällisempi. Sen hidassysteemi menetteli vielä bossitaisteluissa, mutta kun jokaisen normaalin lepakonkin tappamiseen menee minuutti, niin itse aloin ainakin juoksemaan vain kaikista ohi aina kun pystyin. Xenoblade 1:n taistelusysteemi on niin huomattavan paljon parempi, että vaikea uskoa edes saman sarjan peliksi. X:ssä ykkösen taistelusysteemiä on kehitetty vielä paremmaksi ja monipuolisemmaksi, unohtamatta kuitenkaan sen nopeatempoisuutta.

Xenoblade Chronicles X on pelillisesti oikein miellyttävä, jos pystyy hyväksymään Skellin rikkinäisyyden ja itseään toistavuuden. Lisäksi Noctilum on alueena ehkä koko sarjan huipentuma, sen musiikkiin ja visuaaliseen antiin ei vain kyllästy
koskaan. Muutoin peli kalpenee ainakin ensimmäiselle Xenobladelle 100-0. Sanoisin, että sen suurin synti on juoni. Tarinan eeppisistä puitteista ja pätevästä lähtöasetelmasta huolimatta kyseessä on ehdottomasti yksi genrensä hajuttomimmista tekeleistä. Puolivälin jälkeen en ollut enää lainkaan kiinnostunut siitä, mikä on todella sääli, sillä Miran taianomainen maailma ja hahmot eivät ansaitsisi mielestäni tällaista kohtelua. Jos peli joskus löytää tiensä Switchille, niin ei kannata odottaa liikoja siltä.

Minulle X on sarjan paras peli. Ykkösessä on paremmat hahmot ja tarina, se on selvä, mutta yleinen pelattavuus ja sen monipuolisuus on vaan hiottu niin pitkälle, että voisin takoa peliä loputtomiin pelkästään sen voimin. Ja Skelleissä ei ole todellakaan mitään rikkinäistä. Päinvastoin, saisivat olla paljon parempia, sillä niiden rajat tulevat vastaan paljon nopeammin kuin jalkaisin taistellessa, lukuunottamatta ihan muutamia superskellejä, joiden avaaminen vaatii niin paljon näpräämistä, että harvat pääsevät edes kokeilemaan. Toki päätarinan saa saa niillä hakattua nopeasti läpi hakkaamalla paria liikettä, mutta skellien rajat tulevat nopeasti vastaan, kun siirtyy isompiin taisteluihin. Ja niitähän pelissä riittää. Sanoisin että ainakin puolet pelistä on kaikkea muuta kuin varsinaista päätarinaa, josta siitäkin avautuu osa vasta tekemällä sivusisältöä. Extrabosseja on kymmenittäin ja niistä jokainen vaatii täysin erilaisen lähestymisen. Päälle 200 pelitunnin aikana en kyennyt voittamaan läheskään kaikkia. Mutta sain pelistä Monster Hunterin kaltaista tyydytystä kun viimein tuntien varustelujen jälkeen onnistuin kukistamaan jonku superörmyn, joka ensin tappoi koko partyni yhdellä katseella. Peli oli itselleni enemmänkin mmo:n, diablon ja monster Hunterin sekoitus toisin kuin Xenoblade 1, joka on huomattavasti perinteisempi tapaus. Tästä syystä ymmärrän täysin miksi monet suosivat sitä.

Se on kyllä harmi, että tarinapuoli pelistä jäi vajaaksi, sillä potentiaalia olisi aivan mielettömästi. Toivottavasti X saisi jatko-osan, jossa massiivinen idea vietäisiin loppuun. Eeppisempää jrpg-peliä ei vaan ole.

Olisikin pelkkä wild area, josta aika loppunut.

Pelihistorian menestyneimpiä sarjoja ja ei varmasti ole rahasta ollut kiinni, mutta peli näyttää monin paikoin hi-res 3ds-peliltä, pyörii silti aivan miten sattuu, sisältöä naurettavan vähän ja kaupungeissa 1-2 erilaista taloa, joita vaan kloonattu riviin. Nettiominaisuuksista lienee turha edes mainita. Lähinnä takapakkia. Pokemon Sword ja Shield on täysin ala-arvoinen ja kunnianhimoton julkaisu, jonka eteen ei ole vuodatettu pisaraakaan vaivaa ja haiskahtaa törkeältä rahastukselta, kun otetaan huomioon sarjan menestys.

Pelisarja pitäisi saada äkkiä jonkun muun firman käsiin. Potentiaali valuu täysin hukkaan.

Street of Rage 4 tuli pelattua ensin hardilla ja sitten very hardilla läpi veljen kanssa. Yleensä tällaiset pelit alkavat puuduttamaan 10min pelaamisen jälkeen, mutta kerrankin pelattavuudessa oli sen verran syvyyttä, että jaksoi takoa aika monta tuntia putkeen. Vois seuraavaksi koittaa rankkeja parannella. Taitaa olla genrensä paras peli, tosin se ei nyt hirveästi vielä kerro mitään, kun taso on vähän mitä se on.

Pelissä taisi olla jotain 13 kenttää, joiden taso heitteli kyllä aika rajusti. Puolen välin jälkeen oli muutama ihan lyhyt kenttä, joissa kierrätettiin samoja bosseja ja vihuja uudetaan ja muutenkin kenttien teemat meni vähän persereikään alkupuolen jälkeen. Vihollisten design tuntui aika halvalta kauttaaltaan, eivätkä edes aina sopineet hyvin taustoihin. Musiikit olivat alkupään kentissä hyvät, mutta suurimmaksi osaksi aivan hanurista, sekä vika kenttä ja vika bossi, joka oli ylivoimaisesti surkein osa koko pelistä.

Mutta hyvä pelimekaniikka jaksaa kantaa peliä ja jäi suuri hinku pelata lisää. Pelasin Xboxilla, mutta vois melkein ostaa myös Switchille fyysisena.

Luopuisivat vaan jo kokonaan blu-ray levyistä ja siirtyisivät johonkin korttipohjaiseen. Ei tarvitsisi olla laitteessa isoa levyasemaa, kestävämpiä, ei vaadi samanlaisia järjettömiä asennuksia, sillä blu-ray on hidas ja paska formaatti. Toki valmistuskustannukset jonkin verran enemmän per peli.

Jo nykyinen GT Sports näyttää törkysen hyvältä ja erityisesti silloin kun katsoo uusintoja, joita tietenkin tykätään näyttää aina niin mielellään. Tuon videon perusteella ei osaa sanoa juuri mitään, enkä erota edes paljoa ps4:n pelistä. Hienommat valaistukset ja heijastukset toki, mutta jos olisi sanottu olevan Ps4:lle uusi peli, niin uskoisin täysin. Veikkaan että jonkinlainen kiva visuaalinen päivitys siihen ja siinä se. Autopelit ovat jo pitkään olleet mielettömän hienoja ja niiden ongelmat ovat yleensä ihan muualla kuin ulkoasussa. GT-pelit kärsivät enemmänkin sekavista valikoista ja kehnosta tekoälystä sekä sen sellaisista.

Toivon että uudet laitteet eivät ole liian marginaalinen päivitys vanhaan. Jos menee taas siihen, että 4k-reso väännetään väkisin joka peliin ja frameratet suurimmassa osassa nipin napin 30fps, niin kyllä ottaa päähän.

Ei hajo mikä näytös. Mansikkapeli oli kyllä kohokohta. Näytetään viiden euron mobiilipelejä puolet ajasta ja loppuhuipennuksena maailman historian keskinkertaisimman pelin jatko-osa. Demon's Soul remake toki loistava juttu ja Capcomin uusi Ressa. Muuten -100/5 show. Nintendon tyyliin ei odota mitään ja silti vetää hiljaiseksi.

EDIT: Ai niin, luulin jo alkuun että GTA VI, mutta olikin PS3:n pelin remaken remake. Jos vielä saisi muutaman pennin revittyä irti. Mutta sentään saa GTA Cashia, jos ennakkotilaa!

Koko peli on muutenkin purkkaa ja liimaa -tavaraa, eikä edes kovin hyvä pelillisesti. Pelasin Outer Worldin PC:llä läpi ja silläkin oli sitä sun tätä ongelmaa. Tämä on taas näitä pelejä, jotka väkisin väännetään Switchille. Tajuaisivatpa portata Fallout kolmen ja New Vegasin lisäosineen mieluummin.

Kun niillä pelailee muutakin kuin AAA-pelejä, joissa kerran 5min painetaan X ja kävellään putkea pitkin, niin ne ei kestä mitään. Tämän genin ohjaimet ovat käsittämättömän surkeaa laatua.

8kpl Joy-coneja, joista kuudessa driftausongelmia. Osalla ei ole pelattu juuri mitään ja ongelma taitaa tulla ihan itsestään, jos hiukankin pölyä menee sisään. Kaksi Switchin Pro Controlleria, joista toisessa vasen tatti täysin sökö. Pelattu ohjaimella varmaan alle 100h. Ps4 vetää silti edelle, sillä nyt lähti seitsemäs ohjain käyttöön. Yhdessä oli jo ostaessa ristiohjain paskana ja muut ovat hajonneet pelatessa. Osalla pelattu vielä luvattoman vähän, mutta eivät kestä varsinkaan fps-pelejä juuri yhtään, joissa joutuu koko ajan painella L3,R3 ja liipaisimia. Mitähän jos pelaisi jotain Tony Hawk -tyylisiä pelejä. Varmaan viikossa rikki. Tähän päälle kun ottaa huomioon, että PS4 pro on minulla käytännössä käyttökelvoton tuuletinongelman takia, alkuperäinen ps4 hajosi aikoinaan jne. niin Sony on kyllä kieltämättä onnistunut saamaan ihan hyvät rahat minulta ja lukemattomilta mujilta vuosien varrella tekemällä tarkoituksella sekundaa.

Huvittavinta että vanhemmat Dual Shock -kapulat ja Gamecuben ohjaimet olivat aivan mielettömän kestävää tavaraa. Niitä ei saanut rikki kirveelläkään. Nintendo ja Sony kisailee tällä hetkellä, kumpi tekee laadultaa heikompaa tavaraa.

Huvittavinta että Xenoblade 2 on nyt ylivoimaisesti sarjan rumin peli. En tiedä, mikä ihme sen pelin kanssa meni niin pahasti vikaan. Varmaan vaan kiireellä väännetty markkinoille. Kaikki UI-suunnittelusta, karttoihin ja visuaaliseen ilmeeseen suoraan persereikään monin paikoin.

Siis eihän tapahtumia ole juuri mitään, eikä kyllä sen väliäkään ainakaan toistaiseksi. En ole jaksanut osallistua nykyisiinkään tapahtumiin.

Koko pelin idea itselleni on saaren rakentaminen ja sisustaminen juuri sellaiseksi kuin haluaa, sekä vierailut tietenkin muiden saarilla ja vaihtokaupat. Monista tavaroista löytyy erilaisia versioita, jotka joutuu vaihtamaan muilta, mikäli haluaa saada kaikki tavarat, sekä bisnestä voi tehdä vähän kaikesta. Designista, tavaroista, resepteistä, materiaaleista jne. Siinä ohessa koitan saada kerättyä kaikki kalat ja öttiäiset.

Jotain päälle 60h pelannut nyt, enkä ole kuin aivan alussa siitä visiosta mikä minulla on. Vaikka peli ei olekaan mikään Minecraft, niin on tullut kyllä vierailtua muutamilla aivan mahtavan hienoilla ja nerokkaasti suunnitelluilla saarilla. Itsellä vielä paljon matkaa siihen. Molemmilla muksuilla vielä omat talot samalla saarella, niin mukavaa yhteistä puuhaa.

Uskomattoman terapeuttinen ja kaunis peli, jonka ilot tulevat pienistä asioista ja mielikuvituksesta.

Myöhästykö TK muuten sullakin Mega Man Zero -kokoelman toimitus? Mulle kilahti hetki sitten Konsolinetistä maili, että ovat postittaneet sen.  

Joo, myöhästy. En kyllä oikeastaan enää muistanut koko pelin julkaisua, että ei sen väliä. 

Tullut itselle maileja Nintendolta useaan otteeseen, että joku käyttää USA:ssa minun tunnaria. Vaihdoin salasanoja ja tänään sama homma jatkui. Usasta useampi kirjautuminen tunnukselleni. Iskin nyt 2-Step verificationin päälle, joten jospa loppuis. Mutta kannattaa kaikkien tsekata läpi.

FF7 Remake varmaan aika kohta läpi ja peli on ollut suurimmaksi osaksi aivan totaalista roskaa. Square pitäisi räjäyttää.

Ensimmäiset 5-6 chapteria tuli pelattua aivan muna huurussa, että tämähän on yllättävän hyvä. Sen jälkeen lähtee sellainen alamäkiputki, joka ei vaan pääty millään. Muutama kiva nostalginen kohtaus välissä ei pelasta peliä. Siis aivan uskomatoman määrä surkeaa filleriä ja paddingia täynnä. Ihan vihaksi pistää mitä ajanhukkaa survotaan joka väliin. Chapter 11 oli tähän mennessä surkein kaikista. Juostaan parituntia viemäreissä ja seurataan kummituksia junahalleissa. Taistelusysteemi on ihan jees, mutta sitä ei oikein koskaan päästä hyödyntämään kunnolla, koska suurin osa pelistä on siis aivan diipadaapa jutustelua ja kävelyä turhissa luolissa, jotka höystetty typerillä puzzleilla ja olemattomilla vihuilla. Siis puzzleja joita ei tarvitse miettiä, vaan paina nappia sieltä ja paina nappia täältä. Kerää avain vedestä ja sen sellaista. Ja kas näin saimme taas lisää pelille pituutta tunnin verran.

Tuntuu että jokaisessa kolmen tunnin pelisessiossa on "järkevää" peliä max vartin verran. Tarinahan itsessään ei etene juuri yhtään, eikä pelin alkupuoliskon jälkeen sitä rikasteta mitenkään järkevästi. Square on myös halunnut tuoda mukaan loppua kohti enemmän ja enemmän uutta musiikkia, joka on aivan ala-arvoista. Lähes kaikki uusi sisältö pelissä on muutenkin turhaa. Jos peli olisi julkaistu uutena FF-pelinä ilman mitään tuttuja hahmoja ja musiikkeja, niin olisivat saaneet niin paljon paskaa niskaansa enemmän. Nyt pystyvät ratsastamaan tuttujen hahmojen voimalla hyvin pitkälle. Wall-Martin colosseum on varmaan ollut ainoa uusi hyvä lisäalue, jossa on ollut pelattavuutta. En tajua miten kukaan ns. uusi pelaaja saisi pelistä paljoakaan irti. Peli on ihan samaa tasoa kuin FFXIII aikoinaan, eikä yhtään sen parempi kuin FFXV, mutta ratsastaa nostalgian voimalla.

Nyt väännän pelin väkisin vaan loppuun, enkä koske enää ikinä tikullakaan. Peli olisi ollut paljon parempi, jos olisi tiivistetty siihen max 10 tuntiin. Nyt siinä on 15 tuntia lisänä pelkkää ajanhukkaa. Kuulemma loppu on pelin paskin osa-alue, joten innolla odotan sitäkin. Tätä kelpasi odotella vuosikaudet.