Pelaajalauta

Katteliko kukaan vielä Fallout-sarjaa. ITse katselin muutamassa päivässä kaikki jaksot ja olihan se ihan hyvä. Fallout ja sen maailma pelasti sen verran, että perusärsytykset ei päässyt pilaamaan katselukokemusta. Alkoi tehdä mieli pelailla Falloutiakin ja kokeilin jopa Fallout 76. Vaihdoin kuitenkin Fallout 4 ja Survival mode, joka onkin näköjään oikea tapa pelata peliä. Ainoa vaan, että tällä hetkellä Xboxin versiossa ei toimi achievementit. Jos tuo ensi viikon nextgen patch korjaisi asian.

[Sonic superstars (ps5)]

Sonic superstars (ps5)

Mitään en odottanut arvostelujen perusteella, mutta kaikista niistä sonic peleistä mitä olen viime aikoina pelannut tämä on ihan helposti oma suosikki.
Peli näyttää erittäin hyvältä ja rullaa silkin sulavasti.
Jo ekasta trailerista lähtien mua häiritsi kohtuu lähellä oleva kamera, mutta game gear pelien jälkeen tuon kanssa ei ollut mitään ongelmaa.
Tämä on myös eka sonic ihan orkkis mega drive pelin jälkeen jossa keräsin kaikki chaos emeraldit sillä bonus kentät oli varsin ok vaikka videoiden perusteella ne näytti aika kamalilta.
Kuten sonic 3:ssa niin tässäkin päästään noihin bonus kenttiin löytämällä iso piilotettu sormus ja sä voit saada yhden chaos emeraldin / maailma ja yhteensä niitä on seitsemän, mutta maailmoja on useampi joten tilaisuuksia kerätä ne kaikki on varsin kivasti.

Jokainen kerätty chaos emerald avaa myös uuden voiman jota voi käyttää milloin vaan, mutta se latautuu uudestaan käyttöön vasta checkpointin ohittamisen jälkeen.
Kaikille muille tuli käyttöä paitsi sille vesi voimalle, koska sain sen vasta vesi maailman jälkeen ja toinen aika turha oli se joka näyttää näkymättömät tasanteet ja sormukset.
Jos sulle on vähintään 50 sormusta kun ohitat checkpointin niin pääsee toiseen bonus kenttään joka muistuttaa ekan sonicin bonus kenttiä ja niistä voi kerätä mitaleita joiden ainoa tarkoitus on ostaa uusia kosmeettisia osia omaan robottiin jota käytetään moninpelissä joten jos tuo ei kiinnosta niin nuo bonus kentät voi ohittaa ihan vapaasti.

Tän voi pelata sonicilla, tailsilla, knucklesilla ja amylla.
Mä pelasin amylla, koska sillä on tupla hyppy ja jälleen kerran sen vasara auttaa monessa tilanteessa.
Tarinan läpäisyn jälkeen aukeaa vielä trip jolla on oma tarinansa.
Se kyllä kierrättää samat maailmat, mutta nyt ne on vaikeampia ja sillä on myös pelin vaikeimmat pomot.

Moninpelikin olis ollut ihan kiva pikku extra jota ois voinut pelata tunnin tai pari alkoholin voimalla, mutta eipä sieltä yhtäkään matsia löytynyt.
Tuota voi myös pelata ihan lokaalisti kavereiden kanssa tai vaikka vaan botteja vastaan.
Matsit koostuu kolmesta erästä ja niissä on mukana esim ihan vaan perus kisaamista jossa pitää ehtiä maaliin ekana, tähtien keräämistä, selviytymistä mahdollisimman pitkään samalla kun taustalla olevat tykit tuhoaa kenttää ja sitten oli joku deathmatchin tapainen.
Pelasin kolmesti botteja vastaan ja nuo tuli vastaan. En tiedä onko eri matsi tyyppejä enemmänkin.

Ostin tähän vielä sen deluxe päivityksen kun se maksoi nyt 9.7e lähinnä mukana tulevan soundtrackin takia.
Valitettavasti siinä on vain 10 biisiä, mutta kestää se silti 40 minsaa. En vaan tajua miksei tuohonkin ole voitu laittaa ihan koko pelin soundtrackia kun ei se ainakaan sen kalliimmaksi tulisi.
Sitten tuossa tuli digitaalinen artbook joka oli ihan ok vaikka sekin oli varsin olematon sisällöltään.
Siinä oli lähinnä muutama kuva joka hahmosta ja joistakin vihollisista eli aika samanlainen mitä vaikka sonic mania / origins plussan mukana tuli kun ne osti fyysisenä.
Sitten tuossa tuli jotain lego skinejä jotka ei kiinnosta ollenkaan. Miks mä haluaisin tehdä hyvän näköisistä hahmoista rumia?

Sitä en vielä tiedä pelaanko sitä tripin osiota läpi sillä sen parissa todennäköisesti alkaa vituttaa pomo matseissa sillä ne on jo toisen maailman perusteella pidempiä mitä perus kampanjassa ja varsinkin parissa matsissa fangia vastaan on sitten laakista tappavia hyökkäyksiä.
Sentään pomojen esittely videot voi skipata joka oli positiivinen yllätys.
Mä olin varma ettei niitäkään voi skipata kun tämän kohdalla on niin paljon valitettu siitä kuinka pomot tuhlaa sun aikaa, mutta perus pelin puolella en huomannut mitään tuollaista.
Joo sä et voi tappaa pomoja yhtä nopeasti mitä vanhoissa peleissä, koska pomosta tulee kuolematon hetkeksi joka osuman jälkeen, mutta ei tuo haitannut ollenkaan.

Nyt kuitenkin annan tuon soundtrackin soida taustalla pari tuntia ainakin ja nautin vaan hyvistä fiiliksistä.
Ihan heittämällä sen 28e arvoinen mitä tämä vpd:ssa uutena maksoi.

[Sonic 2]

Ihan pleikkarilla pelasin ja tuolloin vielä ps4 prolla kun silloin ei tainnut edes ps5 olla vielä markkinoilla joten nyt ps5:n kanssa olisi jo kivasti lisää silmäkarkkia.
Tuo modi kuva näytti kyllä aika kamalalta   Ja kyllähän pleikkarillakin sai ainakin photo modessa hahmon olemaan tissit paljaana ja ne näytti paljon luonnollisemmalta mitä tuossa.
En kyllä uutta kierrosta alusta aloita kun olen tyytyväinen kaikkiin päätöksiin mitä tuli tehtyä, mutta ehkä keskityn räiskimiseen ja pelaan lisärin ja muut uudet tehtävät vaan easylla.
Alunperin pelasin hardilla alusta asti joka on mulle erittäin harvinaista ja sen takia olikin kivaa kun hahmosta tuli aina vaan ylivoimaisempi.
Ainakin kunnes tuli pomomatsi joka pakotti suoraan taisteluun ja sitten saikin juosta karkuun jatkuvasti.

Tuo 2.0 päivitys siis myös nollasi hahmojen skillsit joten ne kaikki kykypisteet täytyy kuitenkin määrittää uudestaan.

Tuli pelattua lisää niitä sonic origins kokoelman game gear pelejä.

Sonic 2

Aivan kamala ja suorastaan pelikelvoton.
Tässä on niin paha screen crunch, että usein et näe edes normi hypyn jälkeen mihin olet laskeutumassa ennen kuin on liian myöhäistä.
Sitten vasta kivaa onkin kun hypitään niiden trampoliinien avulla.
Jos tuo ei riitä niin loppupuolella alkaa olemaan aikamosita bullshit kamaa kenttä suunnittelun osalta kuten vaikka verkosto putkia jotka tiputtaa sut suoraan piikkien päälle jos et valitse oikeaa reittiä ja tuossa ei varmasti onnistu ellei tiedä etukäteen mihin pitää mennä.
Tai sitten seinillä on trampoliineja joista viimeinen heittää sut suoraan piikkeihin. Jotenkin sun pitäs vaan tietää heti hypyn jälkeen pitää dpadia oikealle.
Kaiken kruunaa todella liukkaan tuntuinen ohjaus.
Sonic blast on suorastaan loistava tähän verrattuna.

Sonic drift 2

Jos eka peli oli lyhyt, helppo ja kiva niin tämä on lyhyt ja ärsyttävä sillä nyt mukaan on tungettu power upit ja tekoäly joka huijaa minkä ehtii sillä se tulee jatkuvasti ohi, katoaa horisonttiin ja sitten taas hidastaa ja taas tulee ohi.
Jopa silloin kun sulla on turbo aktiivisena niin se tulee ihan normaalisti ohi.
Sitten jos sulla on kuolemattomuus ja ajat vastustajaa päin niin sä menet niistä vaan läpi, mutta kun itse normaalisti edes hipaiset niitä niin sun auto pysähtyy joten miksei ne spinnaa. Ne voi myös tulla suoraan sun läpi vaikka sulla on tuo efekti vielä voimassa.
Sitten on rata gimmeckeja kuten vaikka rata jossa on tyhjää reunoilla ja välillä tulee tuulenpuuska sivulta tai sitten ukkostaa ja aina kun salama välähtää niin koko ruutu menee valkoiseksi. Oi kun kivaa ja hassua.
Edelleen voitin joka cupin ekalla yrityksellä, mutta kiroilin joka kisan alusta loppuun.

Sonic spinball

Tämä olikin oikeasti hyvä joka oli aika iso yllätys sillä mä en koskaan pelannut kakkos kenttää pidemmälle sitä mega drive versiota.
Teknisesti tämä ei kummoinen ole ja ruudunpäivitys tahmaa jatkuvasti, mutta eipä tuo pahemmin pelaamiseeen vaikuttanut kun sä voit kuitenkin aika vapaasti ohjata sonicia.
Olikos tässä neljä eri flipperipöytää jotka on aika isoja ja sun tarkoitus on aina kerätä kaikki chaos emeraldit jonka jälkeen pääsee taistelemaan pomoa vastaan.

Tails skypatrol

Toinen oikeasti hyvä peli jossa vaan lennetään tailsilla ja sillä on aseena sormus jolla voi heittää vihollisia ja jopa niiden ammuksia joten ne ei ole mikään iso ongelma, mutta ympäristö on sillä jos edes hipaiset seinää tai lattiaa niin henki lähtee.
Onneksi kentissä on checkpointeja ja tässä on myös loputtomat continuet.
Sulla on myös lentovoima mittari ja jos se pääsee tyhjenemään niin sitten tails tippuu maahan ja tuo kuluu jatkuvasti ja jos otat osumaa niin siitä lähtee hieman enemmän pois, mutta sitä voi täyttää keräämällä minttukarkkeja.
Eteneminen on aika yritys ja erehdys menoa ennen kuin oppii missä kaikki on, mutta kentät on aika lyhyitä joten ei tämä turhauttamaan pääse.
Lisäksi kaikissa näissä kokoelman game gear peleissä on save state tuki ja sitä tulikin huorattua ihan jatkuvasti sonic 2:n kanssa.

[Spoileri]

Cyberpunk oli mun vuoden peli silloin pari vuotta sitten enkä malttanut odottaa, että pääsisin jatkamaan mahdollisen dlc:n merkeissä.
No nyt meillä on ilmeisesti varsin kattava dlc ja paljon uusia päivityksiä, mutta juuri niiden päivitysten takia mulla ei ole mitään isompaa mielenkiintoa palata pelin pariin.
Mun hahmo tappoi talossa ja puutarhassa vaikkei edes astunut taloon sisälle. Cyberdeck oli parasta mitä tuollaiselle hackeri hahmolle sai, vaatteet oli hienot ja niissä oli hyvät statsit.
2.0 päivityksen jälkeen kaikki ilmeisesti meni romukoppaan sillä parhaat hackit nerfattiin täysin, vaatteiden statsit vedettiin uusiksi, cyberdeckit vedettiin uusiksi.
Oikeastaan kaikki vedettiin uusiksi joten mun hahmo ei olisi lähellekään sitä mitä alunperin.

Tossa tietenkin olisi myös mahdollisuus täysin uuteen lähestymistapaan mikäli aloitat pelin alusta ja luot täysin toisenlaisen hahmon. Lisänä sitten lisärin ja patchien tuomat lisäsisällöt.

PC:llä jos pelaat niin tietty modaus kasvattaa sisältöä suuresti.

Spoileri (osoita katsoaksesi)

Real life modi näyttää jo melkein liian hyvältä. Tuohon ei kyllä oma kone kykene, mutta joku realismimode täytynee asennella näiden meijeri-modien lisäksi.

Innostuin pelaamaan soniceja.

Ensin testiin meni ps2:n mega collection plus, mutta ekat kolme sonicia oli aika pelikelvottomia sillä ne oli niitä samoja pal versioita mitä tuli ihan mega drivella aikoinaan pelattua eli ne rullaa hitaammin mitä pitäisi ja jopa musiikit on hitaammat.
Päätin sitten kokeilla niitä kokoelman game gear pelejä ja ne olikin ihan kivoja.
Tuli pelattua sonic drift, sonic chaos, sonic blast ja eka sonic joka on porttaus master systemin pelistä.
Joku osaavahan teki tuosta master systemin pelistä myös commodore 64 version jonka pelasin viime vuonna ja vaikka se teknisesti olikin vakuuttava kun ottaa raudan huomioon niin kyllä tätä game gear versiota pelasi mieluummin kun oli kunnon ohjain jota käyttää ja tietenkin se näyttikin paremmalta.

Heikoin noista on sonic blast jossa on ihan julmettu screen crunch ja hahmo vie ison osan ruudusta ja varsinkin vesi kentät oli kamalinta sonicia mitä olen kokenut sillä niissä täytyi tehdä äärimmäisen tarkkoja hyppyjä, äärimmäisen tahmeilla kontrolleilla tai näkymätön virtaus vei sut takaisin osuuden alkuun.
Tuon lisäksi ne kentät oli vielä täynnä putkia jotka myös tuntui aina vievän sut takaisin sinne mistä aloitit ja lopulta katsoin tubesta mitä vittua mun pitää tehdä ja tein jokaisen onnistuneen hypyn jälkeen save staten joka sekin on hidasta, koska se tallennus tehdään ps2:n muistikortille.
Noita kenttiä lukuunottamatta yllättävän ok kun ottaa huomioon kuinka paljon tätä yleisesti haukutaan. Mä odotin jotain täysin rikkinäistä ja pelikelvotonta.

Siitä ps2:n kokoelmalta tuli pelattua myös sonic 3d blast joka on se isometrisestä kuvakulmasta pelattava mega drive peli jossa sun pitää aina kerätä viisi flickya ja viedä ne isolle sormukselle joka avaa reitin eteenpäin.
Oon yrittänyt tätä muutaman kerran ps4:n sega classics kokoelman kautta, mutta koskaan en pelannut paria kenttää pidemmälle kun sonic tuntui liian nopealta, mikä on huvittavaa sillä kaikki valittaa tämän olevan liian hidas peli.
Tuli kuitenkin mieleen, että koska ps2 kokoelman muutkin mega drive pelit on niitä hitaammin rullaavia pal versioita niin ehkä tämäkin sitten on hieman hitaampi ja nyt tän pelaaminen oli ihan ok ja näyttikin erittäin hyvältä kuvaputki telkkarin ruudulla.

Ostin myös sonic origins plus kokoelman switchille kun se maksoi vaan 22e vpd:ssa ja se oli kyllä erittäin hyvä.
Pelit näyttää hyvältä switchin omalla ruudulla, niissä on laajakuva, loputtomat elämät ja jokaisen pelin voi pelata myös knucklesilla tai amylla.
Lisäksi on haastemoodi jossa on monta tehtävää joita suorittamalla saa kolikkoja joilla voi sitten museon puolelta avata paljon musiikkia, kuvia ja videoita.
Tämän kanssa huomasi oikein hyvin kuinka hitaita ne ps2 kokoelman pelit olikaan sillä niissä ihan normaali paikoiltaan lähteminen tuntuu melkein yhtä kankealta mitä näissä veden alla ollessa. Siis aivan järjetön ero.
Mukana on siis sonic 1, 2, 3+knuckles joka pelataan aina kokonaisena pakettina sekä sonic cd jota en ole koskaan ennen pelannut.
Lisäksi tähän on tehty uudet animaatio välivideot jotka hieman sitoo pelejä yhteen.
Mukana on myös 12 game gear peliä joissa onneksi on myös save state tuki. Tuolla hinnalla aika helvetin hyvä paketti.

Nyt pitäis olla postissa tulossa vielä sonic unleashed joka tulee pelattua series x:lla kun sillä on 4k/60fps ehostus, sonic boom fire & ice, sonic superstars ja sonic mania jonka olen jo aiemmin pelannut, mutta se ei silloin pahemmin iskenyt joten läpäisyn jälkeen vein vaihtoon.

Cyberpunk oli mun vuoden peli silloin pari vuotta sitten enkä malttanut odottaa, että pääsisin jatkamaan mahdollisen dlc:n merkeissä.
No nyt meillä on ilmeisesti varsin kattava dlc ja paljon uusia päivityksiä, mutta juuri niiden päivitysten takia mulla ei ole mitään isompaa mielenkiintoa palata pelin pariin.
Mun hahmo tappoi talossa ja puutarhassa vaikkei edes astunut taloon sisälle. Cyberdeck oli parasta mitä tuollaiselle hackeri hahmolle sai, vaatteet oli hienot ja niissä oli hyvät statsit.
2.0 päivityksen jälkeen kaikki ilmeisesti meni romukoppaan sillä parhaat hackit nerfattiin täysin, vaatteiden statsit vedettiin uusiksi, cyberdeckit vedettiin uusiksi.
Oikeastaan kaikki vedettiin uusiksi joten mun hahmo ei olisi lähellekään sitä mitä alunperin.

[Sasha Grey]

Cyberpunk 2077

Ostin aikoinaan pandemian alussa tuliterän master race koneen vain ja ainoastaan tätä peliä varten. Alkuinnostus lässähti hyvin nopeasti, lopulta teknisiä ongelmia, liian hypen aiheuttamaa pettymystä ja muuta elämää vei mielenkiinnon muualle ja jätin pelin Steamin kirjastoon hautumaan. Heti perään neljä vuotta myöhemmin ostin peliin julkaistun lisärin Phantom Libertyn ja päätin antaa uuden mahdollisuuden, tätä vartenhan mylly oli hankittu.

Nyt Cyberpunk pyöri täydellisesti koko pelisession ajan täysillä asetuksilla, vaihdoin myös ohjaimen hiireen ja hetken pelailun jälkeen tuntui hyvinkin luonnolliselta.
Onhan tuo todella tunnelmallinen peli. Ensi kertaa pitkään aikaan hahmot tuntuvat kiinnostavilta ja dialogia ei jatkuvasti skippaile, kuten useimmissa peleissä. Ehkä tämä on tehty aikuisempaan makuun. Pari kertaa olen revennyt nauramaan peliä pelatessa, hemmetin harvinaista. Pelimekaniikka toimii erittäin hyvin.  NPC:t on edelleen statisteja, mutta jos sen hyväksyy, eikä pyri keskusteluihin muiden kuin päähahmojen kanssa pysyy illuusio toimivasta maailmasta ihan hyvin kasasssa.

Pienenä yksityiskohtana täytyy nostaa myös pelin soittolista. Radiot soittavat hyvin laajalla skaalalla laadukasta muusiikia ja varsinkin Phantom Libertyn mukanansa tuoma Growl FM on hyvä lisä peliin. Radioemäntänä toimii muuten kirjailijana ja filosofina tunnetuksi tullut aina viehättävä Sasha Grey. Suurin yllätys oli kumminkin suomalaisen St. Auroran biisin päätyminen soittolistalle. Olen seurannut bändiä alusta asti ja myös Spotifyssa. Hyvin pientä on suksee ollut, mutta Cyberpunkiin päätynyt biisi Going to Heaven on striimannut jo yli 500k. En edes tajunnut, että bändi on tehnyt biisin peliin ja vasta googlessa kun artikkeli tuli vastaan niin tajusin mistä on kyse. Hyvinpä toimii Spotifyn paska algoritmit, kun menee ohi myös seuratut bändit.

Itselle musiikki on tärkein viihteen muoto. Kuuntelen yli 120 000 minuuttia pelkästään Spotifyta vuodessa, siihen päälle Youtube Music, radiot jne. Siksi onkin hemmetin siistiä nähdä miten paljon musiikkiin on panostettu pelissä. Yksi tunnelmallisimpia kohtauksia itselleni pelissä oli ihan vain päämäärätön kruisailu Night Cityn sateisessa yössä samalla kun Body Heat kanavalta lähti soimaan I Really Want to Stay at Your House.
Kaikki pelin kappaleet löytyy muuten Spotifysta.

Itse pelin juonen rakenne taas on rakennettu väärin. Ainakin jos ei ole lukenut arvosteluita pelistä, niin helposti pelaa pääjuonta päätyyn asti huomaten ettei tullut tehtyä juuri mitään muuta ja peli on ohi hyvin nopeasti.

Spoileri (osoita katsoaksesi)

Päädyin tämän jälkeen tekemään pelissä itsemurhan.

Hyvä analogia kyllä oikeaan elämään, ne sivutehtävät on elämänkin suola, eikä työelämässä grindaus, joka vie suurimman osan ajasta.

Tämän virheen jälkeen aloitin uudelleen aiemman tallennuksen ja tarkoitus on pelata Phantom Liberty ja sivutehtävät läpi ja vasta sen jälkeen pelata joku vaihtoehtoinen loppu peliin.

Pitkästä aikaa tarinavetoinen peli, jota on ollut pakko pelata. Tämä on hyvän pelin merkki.

Itsellä on tuo plussasta otettuna. No jos se tulee joskus aloitettua niin tiedän sitten tehdä manuaali tallennuksen muutaman checkpointin välein jos sattuu käymään sama.

Joo kannattaa tallennella. Tuossa on niin paljon turhaa hidastelua, joka alkaa ärsyttämään mikäli pitää pelailla uudelleen. Vähän väliä pitää ryömiä jossain ilmastointikanavassa tai ängätä raon läpi.

Itsellä on tuo plussasta otettuna. No jos se tulee joskus aloitettua niin tiedän sitten tehdä manuaali tallennuksen muutaman checkpointin välein jos sattuu käymään sama.

^Mikä alusta oli kyseessä?

Xbox Series Xllä pelailin. Ensimmäistä kertaa konsoleilla tapahtuu tuollaista. Googlailin ja samaa hommaa on käynyt ilmeisesti Steamin version kanssa. Ajattelin, että ehkä Quick Resume vaikutti asiaan, mutta kun tuota käy myös PC versiossa, niin taitaa olla vaan pelissä vikaa.

Pitää laittaa Dead Space tai Evil West seuraavaksi peluuseen. Ei kiinnosta ja ole myöskään tarpeeksi aikaa, että jaksaisi pelata tuon loppupätkän CP:stä uudelleen. Calisto Protocol olisi ollut juuri hyvä sellainen "pelaa kerran läpi ja unohda" peli, mutta pelattavuus ei ole niin hauskaa, että jaksaisi pelata enempää.