Heh taidan muistaa tuon julkaisun ja ehkä mekin väiteltiin asiasta jollain boardilla. Tuntui, että koko maailma inhosi God Handia mutta minulle se oli heti kympin peli. Todella innovatiivinen taistelusysteemi, jollaista ei ole vieläkään nähty missään muussa pelissä. Huumori on todella omituista jopa Mikamilta ja kun päähahmo kiemurteli ja kumarteli vihollisille, jotka alkavat nauraa ja menettävät rage-mittariaan tiesin, että peli on ikuinen klassikko. Ja homma vaan eskaloituu mitä pidemmälle peliä pelaa. Liikevalikoimaan saa ball busteria, pimp handia ja drunken fistiä. Vihollispomojen teemabiisit muistaa vielä vuosienkin jälkeen. Kääpiöistä koostuvalla power rangers tiimillä se oli erityisen psykedeelinen. Tällaisia pelejä ei enää tehdä.
Toivotaan, että se vahvempi aines jatkossa kiristäis vähän saappaannyörejään ja kirii taas huipulle. Eihän se ole ku lopettaa ulina ja keksiä parempia ideoita ja firmoja.
Mikäli katsoo isoimpia jenkkifirmoja niin ne ovat läpeensä demokraattien hallussa ja tämä näkyy myös niiden sisällössä vääristäen mielipiteiden tasapainoa medianäkyvyydessä.
Tähänhän vois toimia jonkinlaiset kiintiöt, millä varmistettais että hieman heikommat konservatiivihakijat pääsis kans duuniin.
Huikee peli. Eka story boss voitettu juuri olen pelaillut hitaasti (ja liian vähän koska elämä). Maailmaa on kiva tutkia ja joka kolkasta löytää jotain hyödyllistä. Hulluin löytö oli Peli on haastava, mutta suoraan Sekiron jälkeen melko anteeksiantava. Tämä on puhdasta Dark Soulsia siinä, että buildin voi vapaasti valita ja kilpi on ystäväsi. Pelimaailma tuntuu vähän "best of Dark Souls-maiselta", mutta maistuu silti. Vihollisdesign on totutun sekopäistä laatua. Uusimman patchin myötä ruudunpäivitys on melkein 60fps joka paikassa PS5:lla.
Pelissä on paljon hyviä parannuksia kivikautiseen mainlineen nähden. Melkein reaaliaikaiset taistelut, pokepallojen heittelyn helppous, vieno seikkailun maku kun karttaa saa tutkia vapaasti jne. Mutta lastentauteja ja edellisistä peleistä jääneitä vikoja on roppakaupalla. Luulisi, että BotW:ista niin paljon mallia ottava peli uskaltaisi antaa pelaajan seikkailla nopeasti pelin aloittamisen jälkeen, mutta ehei. Tunnin hidas tutoriaali jossa juostaan muutama kymmenen metriä ja kuunnellaan aivokuollutta dialogia ei tunnu loppuvan ikinä. Onneksi sen jälkeen pelaaja saa juosta pitkään ennen keinotekoista seinää.
Tässä tuleekin vastaan yksi pelin suurimmista vioista, joka on haasteen puute. Heti alussa pelimaailmasta löytyvät superpokemonit vaikuttivat pelottavilta ja hauskoilta rajoituksilta sille minne pelaaja voi juosta. Valitettavasti ne on naurettavan helppo peitota koska tilanne on 6 omaa pokemonia vastaan yksi villi. Juuri edellisellä sessiolla voitin lvl60! Alakazamin omalla lvl20 tiimillä. Pistin vaan sille poisonin ja pyörittelin tiimiä ympäri iskien jokaisella uudella pokemonilla, joka edellisen kuoltua saa aina yhden iskun sisään. Tätä voi isolla revive-pankilla jatkaa loputtomiin. On käsittämätöntä että tällainen on mahdollista ja herää kysymys pelitestattiinko wild-pokemoneja laisinkaan.
Muita isompia miinuksia ovat pelimaailman tyhjyys, Pokemonien liian helppo evolvaus/liikkeiden oppiminen ja tylsät sidequestit. Grafiikat eivät yllättäen itseäni edes häirinneet, koska tätä on totuttu näkemään Pokemonilta jo vuosikymmenet. En tiedä vielä mikä tämän pelin end-game on vai onko sellaista laisinkaan? Voi olla, että peli jää kesken jos haastetta ei löydy mistään.
Joo kyllä UHD kuva on aivan eri tasoa parhaimpiinkin striimeihin. Vinkkinä kaikille että kirjastoissa on ihan jeppis UHD valikoima! Kiva lainata kaikenmaailman tusinaleffoja joita ei varmasti halua omistaa tai katsoa toista kertaa.
Hintaan varmaan vaikuttaa se, että firma on ryvettynyt viime aikoina mediassa. Pelaajat ovat menettäneet jo aikoja sitten kaiken luottamuksen Blizzardin kykyyn kehittää pelejä. Pelisarja toisensa jälkeen on kompuroinut ja oikeastaan Diablo 2 remake oli ainoa peli, joka on kerännyt kehuja eikä sekään ollut Blizzardin itse kehittämä. Suurin osa legendaarisista suunnittelijoista on häipynyt firmasta jo aikoja sitten. Puhumattakaan jatkuvasti uutisoiduista perseilyistä firman kulttuurista, jossa äijät devaa päissään ja jakaa naispuolisten työntekijöiden kuvia jossain runkkuchateissa.
Ai niin ja firman CEO on alan pelätyin ja inhotuin kaveri (huhut kertoo, että Bobby boy olisi nyt saatu hiillostettua firmasta kultaisella helikopterilla).
Vaikea sanoa vaikuttiko tuo "skandaali" hintaan. Kuvittelisin, että näitä kauppoja hierotaan aika pitkään ja hintakin määrittyisi paljon ennen kaupan julkistamista.
Tuolla 70 miljardilla olisi varmasti saanu vaikka yhteensä EA:n, Segan ja Namco Bandain ostettua. Ehkä ensi vuonna sitten?
Jos ei olisi vaikuttanut, niin silloin MS:n bisnesmiehet olisivat tehneet todella laiskaa työtä tutkiessaan mitä firmasta kannattaa maksaa. Firman kulttuuri on todella merkittävä tekijä kun mietitään sen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä.
Onneksi Bobby saatiin nyt viimein savustettua ulos firmasta. Ehkä tästä alkaa uusi nousu.
Hintaan varmaan vaikuttaa se, että firma on ryvettynyt viime aikoina mediassa. Pelaajat ovat menettäneet jo aikoja sitten kaiken luottamuksen Blizzardin kykyyn kehittää pelejä. Pelisarja toisensa jälkeen on kompuroinut ja oikeastaan Diablo 2 remake oli ainoa peli, joka on kerännyt kehuja eikä sekään ollut Blizzardin itse kehittämä. Suurin osa legendaarisista suunnittelijoista on häipynyt firmasta jo aikoja sitten. Puhumattakaan jatkuvasti uutisoiduista perseilyistä firman kulttuurista, jossa äijät devaa päissään ja jakaa naispuolisten työntekijöiden kuvia jossain runkkuchateissa.
Ai niin ja firman CEO on alan pelätyin ja inhotuin kaveri (huhut kertoo, että Bobby boy olisi nyt saatu hiillostettua firmasta kultaisella helikopterilla).
Itsellä jäi kans HK kesken parin ekan tunnin jälkeen. Onneksi palasin myöhemmin pelin pariin sillä siitä tuli minulle yksi vuoden parhaita pelejä. Reilusti Dreadia parempi Metroidvania vaikkei Dreadikaan huono ollut!
Itsekin pelasin muutaman tunnin uutta SMT:tä. Ihan jees peli kuten aiemmatkin osat. Pelisarjan vahvuus on aina ollut sen omalaatuinen ja tyylikäs presentaatio, eikä tälläkään kertaa olla menty metsään. Musat ovat hyvin omaperäistä kitarasekoilua ja visuaalinen tyyli upea. Tykkään pelimaailman hieman avoimemmasta leiskasta kolmoseen verrattuna. Pelialuetta on kiva tutkia.
Miinuksia kuitenkin löytyy. Kuten jo yllä mainittu peli on teknisesti todella ruma ja kankea. Kaikessa tuntuu olevan tahmainen lagi ja ruudunpäivitys takkuaa koko ajan. Sarjan veteraanille on myös todella väsyttävää nähdä aina se samat demonit samassa hemmetin järjestyksessä. Voitte kuvitella mitä olisi pelata kaikkia Pokemon pelejä aina sillä samalla 151 pokemonin listalla. Untuvikoille tämä ei tietenkään ole samanlainen ongelma.
Pari kertaa olin itsekin jumissa, mutta ratkaisu oli aina viimeisin power-up ja paikka mihin oli unohtanut sitä käyttää. Itsellä on menossa enää salarien etsiminen ja loppari. Peli on ollut todella hauska ja tyydyttävä vaikkei sitä vanhojen pelien mystistä fiilistä oikein saavutakkaan. Loppupuolella hieman ärsyttävästi framedropit lisääntyvät kun ympäristöt muuttuvat monipuolisemman näköisiksi ja vihollisia on ruudulla enemmän. Muutamassa pomotaistelussakin mentiin jatkuvasti lähempänä 30fps kuin 60.
Pelissä on muutama oikein siisti pomotaistelu ja tyydyttävä salari joten tutkiminen kannattaa. Loppujenlopuksi todella kova taidonnäyte pelin devaajilta ja toivottavasti myynnit ovat hyvät ja Nintendo heräilee lisää pelisarjan suhteen.
Lisäksi huomio: mielenkiintoista, miten OLED-mallin julkaisu tuntuu hieman peilaavan OG-Switchin lanseerausta. Aluksi kaikki olivat todella pettyneitä OLED-malliin ja mesosivat foorumeilla ja somessa Nintendon mokanneen täysin. Mutta nyt, laitetta kehutaan melkein varauksetta joka paikassa paljon suuremmaksi päivitykseksi kuin miltä se ensialkuun vaikutti, arvostelut ovat olleet järjestäen positiivisia.
Osaltaan tähän vaikuttanee ihmisten ensikosketus OLED-näytöllä pelaamiseen. Orkkis switchin näyttö oli niin järkyttävä että kontrasti ei ollut edes "hyvä LCD vs OLED" vaan lähempänä siirtymistä mustavalkotelkkarista värilliseen.
Kyllä tämä maistui toisella pelikerralla jo paremmin. Kun hyväksyy sen, että kyseessä ei ole samanlainen (yhtä kova) peli kuin aiemmat sarjan osat voi keskittyä niihin asioihin mitkä Dread tekee hyvin. Liikkuminen ja ammuskelu on todella sulavaa ja hauskaa. Peli näyttää kivalta ja äänimaailma on tunnelmallinen. Tietyissä yksityiskohdissa on juuri sitä vanhan ajan meininkiä ja polishia mitä peleissä harvoin enää on. Esim kun aseita lataa ja niillä ampuu jonkun tonnin metallikuution edestään. Pieniä mutta tärkeitä juttuja.
Yksi todella ärsyttävä "moka" pelissä oli kun kahden eri alueen välillä on pitkä lataustauko ja uudella alueella tuntui olevan umpikuja vastassa. Palasin vanhalle alueelle ja sinnekin oli tehty keinotekoinen umpikuja. Lopulta uudella alueella oli todella simppeli "ammu lattiaa" ratkaisu etenemiseen joka oli sinällään aivan turha tuohon kohtaan kun pelaaja helposti olettaa että tänne ei vielä ole tarkoitus mennä.
Ihan jees ekat fiilikset Dreadista. Musat toimii, graffat alhaisesta resosta huolimatta ihan kivat ja perffi pitää. Peli heittää aika nopeasti pelaajalle kaikenlaisia kykyjä ja mekaniikkoja selvästi nopeammin kuin vanhemmat pelit. 3DS Metroidin juuret näkyvät vahvasti Dreadissa ohjauksen ja pelisuunnittelun osalta. Kartan avautuminen ja minibossit ovat hyvin tutun oloisia. Peli selittää aika paljon kaikenlaista välidemoissa mikä hieman ärsyttää sarjan veteraania, mutta mikä voi olla uusille pelaajille ok hommeli.
Eniten pelissä ehkä jäytää sen persoonattomuus. Peli on ihan hyvä yhdistelmä Prime pelien estetiikkaa ja kaikenlaista pientä GBA:n peleistä, mutta ei tämä jotenkin tunnu omalta peliltään. EMMI roboteissa ei ole tarpeeksi persoonallisuutta ja Fusionista tuttu ADAM on juuri niin persoonaton ja tylsä kuin kliseinen tekoäly AI voi olla. Eri ympäristöt eivät ole tuntuneet mitenkään omaperäisiltä vaan jälleen mennään luolastoista, avaruusbunkkeriin ja sieltä laavan ympäröimään "tulimaailmaan". Ehkä nämä aspektit paranevat kun pelissä päästään pidemmälle, mutta tähän asti peli on ollut aika unohdettava.
Aivan kuin 3DS-versiossa en tässäkään pidä counter-mekaniikasta. Se ei vaan sovi Metroidiin pelisarjana ja huomaan mieluummin ampuvani vihollisia kuin yrittäväni counteroida niitä. Counter on ärsyttävästi myös sisällytetty pomomatseihin ja tulee vähän takavasemmalta jos ei ole hereillä. Peli on todella kaukana vanhempien Metroidien laadusta ja jatkaa juuri sitä samaa settiä mitä 3DS:llä nähtiin.
Midnight Mass oli loistavaa settiä. Sen perään sit Netflixin kulttuuriteko eli Baki mangan anime versio Hanma Baki! Jos lihasmiesten äärimmäisen väkivaltaiset kohtaamiset kiinnostaa niin laittakaa tulille.
Aikoinaan kirjoittelin tänne että Switchin näyttö on niin luokaton, ettei sillä kehtaa pelata NES pelejä kummempia tuotoksia. Tämä ja kehno ergonomia pitivät huolta ettei laitteella tullut ikinä pelattua kannettavassa muodossa. Nyt näistä on sentään toinen puoli korjattu.
Ymmärrän oikein hyvin ihmisten tarpeen rillutella pitkän koronavuoden jälkeen (olen istunut pubeissa itsekin), mutta kisamatka venäjälle "elämisenä" on naurettavaa puolustelua. Ulkomaanreissut maihin joissa ei välitetä koko pandemiasta menee laiskuudessa ihan uudelle tasolle. Toivottavasti tyypit jäi testien kautta vapaaehtoiseen karanteeniin eikä yhdestä hemmetin reissusta saada taas koko maata kinekseen.
Täytyy kompata Saskaa. Koskaan elämäni aikana en ole piitannut rahasta tai sen tekemisestä. Olen hyvin toimeentuleva ja voisin varmaan olla jopa varakas jos käyttäisin aikaa talouden optimointiin. Sen sijaan rahat makaa kuolleen tileillä ja mahdollisesti kohta seinissä. Ajatus, että hommaisin afrikasta jonkun tyypin tekemään ne askareet, jotka äitimamma hoisi lapsena tuntuu täysin mahdottomalta. Keskityn mieluummin rakentamaan elämän niin, että saan hoidettua kaikki velvoitteet ilman vitutusta. Kasvattavat myös luonnetta.
Joo TK ihan oikeassa että tommoset heilahtelut ei oo kryptoissa kummoisia. Itselläkin nykyään pieni määrä bitcoineja ihan vaan siksi, että voi lapsenlapsilleen näyttää millaista menoa maailmassa oli 2020.