Xbox Series X:n vasen tatti alkoi driftaamaan. Toivottavasti tästä ei tule tapaa. Nintendolla on tapana näyttää suuntaa ohjainkehityksessä, mutta tämän driftaamisen olisivat saaneet jättää kopioimatta.
No, Gigantti vaihtoi uuteen saman tien, joten rauha talossa. Mutta pelottavaa, kun ilmeisesti PS5:n ohjainten laatu on myös paskaa.
Onko siis kaikkien kolmen valmistajan ohjaimet surkeita tässä genissä?
Se sama driftaava paskakomponentti on tosiaan jokaisen konsolivalmistajan padissa, Xboxin Elite-ohjainta myöten. Tikittäviä aikapommeja siis ovat.
Huikeeta työtä, Joel-san! Ei paljoa miestä ole näkynyt, mutta tosipaikan tullen hommat hoidetaan just eikä melkein. Gballe myös kunniamaininta, että lähetti signaalin vapahtajallemme.
Itsekin aloitin Sekiron uudelleen alusta ja vielä olisi ilmeisesti viimeinen bossi jäljellä.
Ainiin, ja tuo kuvottava, jostain Bloodbornen hyllytettyjen paskabossien joukosta kaiveltu vaihtoehtobossi Demon of Hatred. Kuka vitun älykääpiö tämän on peliin oikein lisännyt? Yhtäkkiä pitää unohtaa kaikki pelin opit ja palata johonkin Bloodbornen väistelymekaniikoihin, sillä Demon of Hatredin liikkeitä on ihan turha parryttää, koska otat joka kerta chip damagea tulesta. Muutenkin designeltaan ala-arvoinen räpellys (animaatiot näyttävät välillä siltä kuin hahmo lagaisi paikallaan eikä hahmo liiku luontevasti maastossa vaan leijailee tyhjän päällä), hitboxit ovat naurettavat ja iskujen väistely on yhtä helvettiä. Damageakin saa tehdä niin helvetisti.
Ensimmäinen bossi, jonka kohdalla tekee mieli heittää pyyhe kehään. Täysin epänautinnollista pakkopullaa.
Muuten on kyllä ollut erinomainen peli. Etenkin Guardian Ape oli yksi upeimmista pomotaisteluista, joita olen ikinä kohdannut, vaikka harmillisesti tiesin twistin etukäteen. Ja se ruutuun lävähtävä SHINOBI EXECUTION -teksti ja taustalla kuuluva, täydellinen KSHHHINGGG-ääniefekti... AISSSSSSSSAATANA!
Pelimekaniikatkin saavat muut Miyazakin pelit kalpenemaan rinnallaan. Ihan mahdotonta palata johonkin Souls-peleihin tai Bloodbornen laiskaan tussuttelu-parryyn. Ja kuten zoukka jo sanoinkin, pelin assetit ovat ensiluokkaista kamaa, joten peli näyttää taivaalliselta edelleen.
Jos jotain moitittavaa pitää keksiä, niin kamera on paikoitellen aivan luokattoman surkea. En tiedä onko minua ikinä vituttanut mikään elämässä yhtä paljon kuin sen yksikätisen lilanvärisen minibossi-ninja kohtaaminen kapeassa luolassa. Kamera näyttää kaikkea muuta kuin sitä mitä sen pitäisi näyttää, eikä kameralukitus pysy kunnolla kohteessa.
Sainpa vihdoin korjattua RE4 Ultimate HD Editionin pilatun ohjauksen EternalDakatan (joka on vielä suurempi deadzone-autisti kuin allekirjoittanut) Titan Two -skriptillä. Alla olevalla videolla näkyy, kuinka kammottavat deadzonet pelissä oikeasti onkaan:
Kameraohjauksen deadzone on 80% prosenttia ja liikkumisen/tähtäyksen deadzone on lähemmäs 60%. Lisäksi deadzone on neliönmuotoinen (alkuperäisessä pyöreä). Paitsi että tähtäys on tehty HD-versiossa aivan päin vittua, niin myös liikkuminen on pilattu. Liikkuminen on HD-versiossa hidasta ja kulmikasta, juurikin tuon neliskanttisen deadzonen takia. Joudut liikuttamaan tattia paljon enemmän sivulle, ennen kuin Leon kääntyy vasemmalle tai oikealle.
Samalla kokeilin voiko RE4:n aloittaa pelaamatta sitä kokonaan läpi. En onnistunut nytkään. Pelin erinomaisuus on jotain järjenvastaista.
Nyt se viimein tapahtui. Nimittäin God Hand klikkasi. Ostin pelin aikoinaan heti, kun se ilmestyi Japanissa PS2:lle, enkä ikinä päässyt peliin kunnolla sisälle. Myöhemmin ostin pelin PS3:lle, eikä se silloinkaan oikein maistunut. Mutta nyt RetroArchin kautta, kun sain vaihdettua vasemman tatin liikkeet dpadiin (mikä ei jostain järjettömästä syystä onnistu alkuperäisversiossa, sillä dpadia ei käytetä mihinkään, et voi edes liikkua valikoissa sen kanssa), niin peli aukesi kunnolla.
Dpadilla juoksu (ylös, ylös) ja tärkeät liikkeet (ylös, ylös, X/neliö/kolmio) on miljoona kertaa helpompi tehdä, kun ei tarvitse sörkkiä tattia epämääräisesti ylöspäin. Skriptillä pistin vielä 180 asteen käännöksen dpadiin (alas, alas), niin tämä alkaa tuntua jo melkein 3D-mättöpeliltä.
On se Shinji Mikami kyllä uskomaton ohjaaja. Toivottavasti miehen alaisuudessa saadaan vielä yksi peli, nyt kun Tango Gameworks on Microsoftin leivissä.
Mielenkiintoista analyysiä eri konsoleiden padeista. PC-pelaajien kannattaa ehdottomasti overclockata PS4/DualSense, jos pelaa johto kiinni PC:ssä. DualSense 8000Hz taajuudella mahdollistaa alle 2ms input lagin.
Tämä video varmistaa myös omat huomiot Elite 2 -ohjaimen tattien paskuudesta. Voi vaan kuvitella, mitä Microsoftin insinöörit ovat ajatelleet, kun ovat suunnitelleet noita hölskyviä paskatatteja. Jos pelaa alhaisilla deadzoneilla, ovat Elite 2 -ohjaimen tatit varmaan huonoin vaihtoehto, mitä markkinoilta löytyy. Budjetti ei ilmeisesti riittänyt siihen, että kehitystiimiin olisi saatu palkattua edes yksi kilpapelaamista harrastava tyyppi, joka olisi voinut sanoa, että nää tatit on aivan perseestä. Huvittavaa on myös se, miten yksikään Elite 2:n stick tension -asetuksista ei vastaa Xbox One -ohjaimen stick tensionia, vaikka näin Microsoft kovasti väittikin.
Emulaattoreilla pelatessa olen myös huomannut saman mitä videontekijä, eli Series X -ohjaimen A/B/X/Y-napit eivät ole yhtä responsiiviset, kuin esim. DualShock 4:ssä, koska nappien liikerata on huomattavasti syvempi. Jälleen nerokas veto Microsoftin insinööreiltä. Käytännössä tämän huomaa esim. Symphony of the Nightissa, kun teet shield dashia (eli rämpytät Y/B:tä tai kolmiota/ympyrää). Series X -padilla huomattavasti vaikeampaa. Harmi sinänsä, koska Series X -ohjaimen dpad on jumalainen 2D-peleissä.
Thrustmasterin kammottavassa 3rd party -ohjaimessa näyttäisi olevan tarkimmat tatit, mutta kuka hullu nyt tuollaista epäergonomista kammotusta ostaisi. Tämä kuitenkin todistaa sen, että Sony ja Microsoft voisivat halutessaan laittaa padeihinsa oikeasti hyvät tattikomponentit, mutta ilmeisesti niitä senttejä pitää väkisin säästellä, että saadaan stick driftiä aikaan ja ihmiset ostamaan uusia ohjaimia.
Koska REZ:n Xbox Live Arcade -versio ei ole taaksepäinyhteensopiva, on Dreamcast-versio hyvä vaihtoehto RetroArchin kautta. Laajakuva-hack toimii pääasiassa hyvin, mutta Flycast-ydin yskii tasosta toiseen siirtyessä. Veikkaan, että samat efektit saavat myös Ikarugan Dreamcast-version nykimään. Pitää kokeilla vielä PS2-versiota, mutta PCSX2-ydin bugittaa tällä hetkellä rumblen kanssa, joten pelistä menettää ison osan ilman ohjaimen tärinöitä. Tämä peli olisi kyllä kokemus OLED:in mustilla mustilla ja värien kontrastilla.
Onneksi on REZ Infinite?
Lainaus
PS2:n Dragon Quest V -japsiversiosta löytyi myös käännös-patch. Pelin graafinen tyyli skaalautuu erinomaisesti korkeammille resoluutioille. Laajakuva-hack toimii myös ongelmitta, kiitos 3D-grafiikoiden.
Okei, nyt alkoi kateus iskemään! Tosin en tiedä kuinka hyvä tuo käännös on?
Miten en ole kuullut koko REZ Infinitestä?! Pitää pelata PS5:llä, kunhan saan sen joskus hankittua.
Treasuren Silhouette Mirage ja Guardian Heroes ovat kumpainenkin hemmetin kovia pelejä. Silhouette Mirageen on ängetty järjetön määrä erilaisia mekaniikoita, ja pelkän tutoriaalin läpäisemiseen meni ikuisuus. Ikaruga sai ilmeisesti juurikin tästä pelistä idean värienvaihtelumekaniikansa. Harmi, ettei peliin ole tehty käännös-pathcia, joten peliä pitää pelata japaniksi, ellei halua pelata paskottua PSX-versiota. Guardian Heroes on myös todella tyydyttävä pelattavuudeltaan, ja oudoissa spriteissä on jotain omanlaista charmiaan, vaikka ne näyttävät Windowsin paintilla tehdyiltä. Sakura Warsin käännös-patchia piti myös kokeilla. Rocky_Balboa ainakin varmaan tykkäisi tällaisesta deittailusimistä/visuaalisesta animehomoilunovellista.
Dreamcastin Bangai-O, sekin Treasurelta, toimi ilman ongelmia.
Koska REZ:n Xbox Live Arcade -versio ei ole taaksepäinyhteensopiva, on Dreamcast-versio hyvä vaihtoehto RetroArchin kautta. Laajakuva-hack toimii pääasiassa hyvin, mutta Flycast-ydin yskii tasosta toiseen siirtyessä. Veikkaan, että samat efektit saavat myös Ikarugan Dreamcast-version nykimään. Pitää kokeilla vielä PS2-versiota, mutta PCSX2-ydin bugittaa tällä hetkellä rumblen kanssa, joten pelistä menettää ison osan ilman ohjaimen tärinöitä. Tämä peli olisi kyllä kokemus OLED:in mustilla mustilla ja värien kontrastilla.
Super Metroidista löysin Project Base -modin, jossa peruspeliä on paranneltu monin eri tavoin. Joitain spritejä on paranneltu / lisätty, halutessasi voit pelata vähemmän leijuvilla Samuksen fysiikoilla, pelimekaniikoita on lisätty, siirtymiä on nopeutettu (esim. hississä kulkeminen ja ovista siirtyminen on nopeampaa), jne.
PS2:n Dragon Quest V -japsiversiosta löytyi myös käännös-patch. Pelin graafinen tyyli skaalautuu erinomaisesti korkeammille resoluutioille. Laajakuva-hack toimii myös ongelmitta, kiitos 3D-grafiikoiden.
Sain Super Mario Galaxyn toimimaan HD-tekstuuripaketilla. Peli on aivan tautisen upeannäköinen ja pelittää yllättävän hyvin Xbox-padilla. Dolphin konvertoi Wiimote-tähtäyksen oikeaan tattiin, ja kun olen tottunut korkeaan sensitivityyn räiskintäpeleissä lineaarisella ohjauksella (jolta tuo Wiimoten konvertointi tuntuu) KontrolFreek-tatinpidennyksellä, tuntuu Wiimotella tähtäily oikealla tatilla todella nautinnolliselta. Eikä tarvi heilutella mitään helvetin Nunchukia, minkä takia Super Mario Galaxy jäi aikanaan nopeasti kesken. Harmillisesti peli pyörii kehnosti oli resoluutio mitä tahansa, joten pitää odotella, että RetroArchin Dolphin-ydin kehittyy. PC:llä tästäkin pelistä on varmasti päässyt nauttimaan jo vuosikausien ajan. Menee ehdottomasti "haluan pelata tätä peliä NYT" -listan kärkisijoille.
PS2-peleihin sain laajakuvatuen toimimaan. 4K-resolla pyörivä Silent Hill 2 alkaa näyttämään jo ihan siedettävältä, eikä peli tarvitse minkäänlaisia reunanpehmennys-shadereita, kiitos suttuisen ja sumuisen kuvan, joka peittää hyvin alleen pelin rosoisuuden.
Seuraavaksi pitää kokeilla, saanko God Handin pyörimään 60fps koodeilla, normaalisti peli pyörii siis 30fps. Tämä puolittaisi pelin input lagin. Ilmeisesti tämä rikkoo pelin, joten jätetään väliin.
Teinpä nyt tälle oman aiheensa, etten pasko muita alueita spämmilläni. Eli olen säätänyt Xbox Series X:n RetroArchin kanssa varmaan kymmeniä tunteja. Välillä parhauden kyyneleet poskilla valuen, välillä päätäni seinään hakaten.
Sain vihdoin Dolphiniin (GameCube/Wii-emulaattori) custom texturet ja Gecko-koodit toimimaan. Gecko-koodeilla saat esim. peleihin laajakuvatuen.
The Legend of Zelda: The Wind Waker toimii laajakuvalla ja HD-tekstuureilla - ainakin toistaiseksi - mukisematta. Voi tosin olla, että pelin edetessä ilmenee ongelmia, mutta se on sen ajan murhe. Pelin .ISO-tiedoston pystyy ilmeisesti myös patchaamaan niin, että tuo laajakuva toimii ilman Gecko-koodeilla säätämistä, jolloin mitään bugeja ei pitäisi ilmetä.
Näillä samoilla kikkailuilla pitäisi saada esim. Metroid Prime näyttämään modernilta, mutta peli pyörii sen verran kehnosti tällä hetkellä RetroArchilla, etten sen kanssa vielä alkanut säätämään.
Nintendo 64 -emulaattori Mupen64Plus-Nextiä tuli myös kokeiltua. Super Mario 64 toimii ilman ongelmia ja näyttää pirun skarpilta ihan natiiviresolla sopivilla scanlineilla (CRT-easymode).
Kokeilin myös Majora's Maskia ja Sin and Punishmentia, mutta nuo pelit lagailivat pahasti. F-Zero X toimi ilman ongelmia.
Dreamcast-emulaattori Flycast toimi sekin yllättävän hyvin ainakin Skies of Arcadian osalta. Widescreen hack toimii täydellisesti ja peli näyttää jumalattoman hyvältä, mutta emulaattori ei handlaa kunnolla taivasta, joten ilmalaivataistelut on suht perseestä, kun taivas bugailee. Muuten ei ole ilmennyt mitään ongelmia, ja toivottavasti tulevaisuudessa emulaattori pyörittää SoA:n täydellisesti. Resident Evil 2 toimi parin kokeilutunnin perusteeella täydellisesti ja peli näyttää Dreamcastin natiiviresolla (joka on korkeampi kuin PSX-versioiden) ja CRT-scanlineilla (CRT-lottes) todella hyvältä.
Kokeilin Skies of Arcadian GameCube-versiota myös Dolphinilla, mutta pelin värimaailma on ihan sekaisin (ilmeisesti RetroArchin käyttämän Dolphin-version ongelma) ja GameCube-version äänet ovat niin vetistä ripulia (oikealla raudallakin) verrattuna Dreamcast-versioon, että pelaan mielummin Dreamcast-versiota, jossa soundtrack pääsee kunnolla oikeuksiinsa.
3D PSX-pelit tukevat myös widescreen hackia, jos haluaa kokea, miltä autenttinen 16:9 CRT-monitori näyttää. Hyvä juttu sinänsä, jos ei halua kuormittaa OLED-paneelia mustilla palkeilla.
PlayStation 2 -emulaattoriydin, PCSX2, on RetroArchilla vielä raakile, mutta kaikki pelit boottaavat, jos jaksaa kikkailla asetusten kanssa. Resoluutiota nostaessa hahmojen naamoihin ilmestyy mustia artefakteja, mutta asia korjaantunee tulevaisuudessa. Natiiviresolla pärjää scanlineilla. Rumble alkaa pörisemään loputtomasti, joten se kannattaa laittaa pelin asetuksista pois päältä. PCSX2 ei tue - ainakaan vielä - RetroArchilla save stateja, joten input lagia vähentävä run-ahead-asetus ei myöskään toimi. En kuitenkaan havainnut pahaa input lagia tälläkään emulaattoriytimellä.
Seuraavaksi olisi tarkoitus kokeilla Killer7:aa laajakuvana ja saada Viewtiful Joe toimimaan laajakuvalla ja custom textureilla. Löysin myös RE4:n Wii-versioon HD HUD -tekstuurit, joten sitä pitää myös kokeilla, vaikka peli pyöriikin paikoin surkeasti.
Itku pitkästä ilosta: kun pelissä sataa, emuloidun RE4:n ruudunpäivityksen voi laskea yhden käden sormin. En usko, että mikään asetus tuota pystyy pelastamaan, eli pitää odotella, jos saavat joskus päiviteltyä Dolphin-ytimen kuntoon.
PC:llä pelin saa varmasti Dolphinilla hyvin toimimaan (ilman RetroArchilla säätämistä), joten sitä odotellessa, kunhan joskus saan PC:n kasattua. Pääasia on, että alkuperäistä peliä pystyy pelaamaan 4K-ruudulta niin halutessaan. Tai no, voihan GameCubeen hankkia kalliin HDMI-adapterin, mutta resoluutio on silloin mitä on. Enkä kyllä jaksaisi pelata rämisevillä GameCube-ohjaimen liipasimilla yhtään mitään enää nykypäivänä.
EDIT: En kyllä ymmärrä, miten hyvältä tämä peli voi edelleen näyttää. Tuntuu, että kaikki GameCube-version efektit loistavat poissaolollaan Ultimate HD Edionissa. El Gigante -pomotaistelussa salamat välkkyvät taivaalla ja soihtujen liekit väpättävät tuulessa, ilmassa on paksu sumupeite. Oikeanlaisilla efekteillä on luotu tunnelmaa, vaikka silloinen rauta on nykymitapuulla nuhapumppu-tasoa. Voi kun PC-versioon fanityönä tehdyt HD-tekstuurit saisi jotenkin Dolphiniin syötettyä.
Olen jo jonkun aikaa miettinyt, kuuluuko Resident Evil 4 enää TOP3-peleihini. Peli on ollut listani kärkisijoilla käytännössä siitä asti, kun se ilmestyi. Sitten tuli "Ultimate" HD Edition ja myöhemmin iski ohjainasetusautismini, joka sekoitti pahasti pakkaa. En vain enää osannut pelata räiskintäpelejä kuin tietyillä tähtäysasetuksilla. "Ehkä RE4 ei vain ole kestänyt ajan hammasta niin hyvin kuin luulin", ajattelin.
Noh, nyt kun olen pelaillut RetroArchin kautta Wiin RE4:stä Xbox-padilla, niin voin sanoa, että peli kuuluu ehdottomasti sinne TOP3:een edelleen. Aiemmin jo manasinkin Ultimate HD Editionin umpipaskaa tähtäystä ja hervotonta deadzonea, mutta tähtäyshän on totaalisesti pilattu ko. versiossa. Pelasin alkuperäistä ja Ultimate HD -versiota peräkanaa ja ero on kuin yöllä ja päivällä. GameCube/Wii-version tähtäys tuntuu modernilta ja tarkalta, ei deadzonea ja kun pyörität tattia, niin lasertähtäimen piste liikkuu ympyränmuotoisesti kuten kuuluukin. Ultimate HD Editionissa tähtäin taas tekee neliönmuotoista liikettä. Tähtäys on hidas, epätarkka ja kömpelö. Mitä helvettiä siellä Capcomilla ollaan oikein ajateltu?
Dolphin-emulaattorilla RE4 näyttää myös paljon paremmalta, kuvassa on oikeilla asetuksilla (4K reso ja reunanpehmennys-shaderit) pehmeyttä ja utuisuutta, joka maskeeraa hyvin pelin ryppyjä. Ultimate HD Edition taas näyttää tylsän kliiniseltä. Dolphinilla pitäisi saada peli myös pyörimään 60fps, mutta en ainakaan Xboxilla tuossa onnistunut. Peli hidastelee myös pahasti Xboxilla tietyissä kohdissa jopa alhaisimmilla mahdollisilla resoluutioilla, joten joko asetukseni ovat pielessä tai RetroArchin Dolphin-ydin ei vain ole kunnossa.
Joka tapauksessa alkuperäinen RE4 on ajaton klassikko, jonka pelaamista on mahdoton lopettaa kesken, kun on kerran aloittanut. Harmi, että Capcom meni ryssimään tuon HD-version totaalisesti. Ilmeisesti kukaan porttaustiimistä ei ole pelannut alkuperäistä peliä.
Avataan tästä Apexille oma ketju hyvissä ajoin, 8. kauden alkuhulinoissa! Kausi alkaa 2. päivä helmikuuta.
Itselleni avautuu kohta mahdollisuus päästä pelaamaan tätä sekä Warzonea. mutta etukäteen Apex kiinnostaa enemmän. Switch-version ansiosta pelin voi ottaa helposti mukaan paria matsia varten, ja siinä on myös gyro-tähtäys. Tulee olemaan mielenkiintoista vertailla eroja. Voisi myös kuvitella, että Apexin next gen -päivitys on jo työstössä.
Kysymys: kuinka grindy pelin Battle Pass on? Paljonko joutuu tunteja keskimääriin lataamaan kaudessa, että saavuttaa maksimilevelin?
Ihan helvetisti, pari tuntia päivässä ainakin. Kannattaa se ensimmäinen Battle Pass kuitenkin hankkia kokeilumielessä. Uskon, että Respawn panostaa Season 8:iin kunnolla. Nykyisen kauden BP oli ensimmäinen, jota en jaksanut hinkata loppuun asti huonojen palkintojen takia.
Tulipa itsekin aloitettua Ori and the Will of the Wisps. Joo-o, onpa kyllä mielettömän näköinen peli 4K/HDR/120Hz-kombolla. Ihan kuin pelaisi jotain animaatioleffaa. Onnistuin jopa herkistymään ensimmäisen viiden minuutin aikana, mikä on äärimmäisen harvinaista pelien kanssa.
Tämän genin pelit tulevat kyllä olemaan sellaista silmänkarkkia, että maltan tuskin odottaa, mitä kaikkea sieltä on tulossa.
Auto HDR on kyllä hit and miss -kamaa. Esim. legendaarinen shmup Battle Garegga, jonka M2 porttasi PS4:lle ja Xbox Onelle, näyttää aivan järjettömän hyvältä HDR-tuella varustettuna. Peli näyttää todella tunkkaiselta ilman HDR:ää. Sama pätee Ikarugaan, jonka väripaletti HDR:nä on hunajaa. Mutta sitten taas joku Apex Legends HDR:llä on ihan jäätävää ripulia.
Toivottavasti tulevaisuudessa tuon Auto HDR:n saa säädettyä pelikohtaisesti päälle, eikä niin että joko se on kaikissa tuetuissa peleissä päällä tai ei yhdessäkään.
EDIT: Kokeilin REmakea Auto HDR:llä. Toimii! Kartanon lepattavat kyntteliköt ja välkehtivät salamat HDR:nä luovat siistin kontrastin muuten tummansävyiselle pelille. Kuvakaappauksista on helppo verrata kuvaa HDR:llä ja ilman, kun konsoli tuntuu ottavan kuvakaappauksen kummastakin vaihtoehdosta.
CRT-Royalen modattu Kurozumi-shaderi, joka imitoi BVM-monitoreita, on kyllä jeesuskamaa. Etenkin NES-pelit, joissa on paljon mustia pikseleitä, näyttävät upeilta OLED:illa.
Hyvä että alkaa tulemaan LG:ltä eri kokoisia OLED paneeleita. Tuommonen 43 tuumanen voisi olla passeli työhuoneen viihdenäytöksi. Mitenhän tuollaista viitsisi vain käyttää PC:n kanssa. Varmaan palaa heti selaimen ja käyttöjärjestelmän elementit kiinni.
Toisaalta, jos sieltä kerran on tulossa PC-monitorikoon OLED-paneeleja (20-30 tuumaa), niin luulisi LG:llä olevan luottoa siihen, ettei kuva pala tarkoituksenmukaisessa käytössä kiinni.
Cyberpunk tuli hinkattua läpi niin perusteellisesti kuin se oli mahdollista. Yksi sivujuonihaara bugitti totaalisesti, mutta sitä ja autojenkeräilyä lukuunottamatta kaikki tuli tehtyä. Pelikello näyttää reilua 140 tuntia.
Moni juttu on hämmästyttävän päin persettä pelinkehitykseen kulutettu aika huomioon ottaen, mutta siitä huolimatta peli oli minulle paras open world -kokemus tähän asti. Enkä muista milloin olisin jaksanut pelata yksinpelattavaa FPS-peliä kymmentä tuntia pidempään — 140 tunnista puhumattakaan. Yksi syy tähän lienee pelattavuus, joka osoitti mihin sfääreihin tattiohjauksella voi oikeasti päästä, kun vain totuttautuu aina vain haastavampiin asetuksiin. Pelasin peliä lopulta täydellä sensitivityllä (horisontaalinen 100 / vertikaalinen 64), joka saa oikeastaan kaikki muut padiräiskinnät tuntumaan ankean köykäiseltä. Jopa Apex Legends tuntuu kuin tervassa pyörisi maksimaalisella sensitivityllä.
Tähän kun vielä lisätään Cyberpunkin höyhenenkevyeltä tuntuva pelimoottori minimaalisella input lagilla ja supernopean liikkumisen mahdollistavat hypyt/väistöt/liikkumisnopeus + hidastusefektit, niin peli on parhaimmalta tuntuva FPS-peli mitä olen pelannut.
Harmi, ettei tässä ole New Game+:aa, sillä olisin heti aloittanut pelin alusta täysillä statseilla. Nyt se on aika ankeaa, kun joudut aloittamaan hitaalla liikkumisnopeudella ilman kunnon perkkejä. Noh, odotellaan sitä kunnon Series X -päivitystä.
Ps. Peli näyttää ajoittain ripulilta jopa Series X:llä. Zoukka oli oikeassa, myönnetään...
Ketsui on monen mielestä maailman paras shoot ’em up -peli. RetroArchilla on tullut kyseistä peliä hinkattua, ja alan pikkuhiljaa ymmärtämään, miksi moni on tätä mieltä. ”Voitko oikeasti tuntea eläneesi, ennen kuin olet pelannut Ketsuita?” tuli minulle ajatuksena mieleen pelin äärellä. Sen verran kovat euforiapiikit Ketsui aiheuttaa.
Pelaaja, ohjaussauva ja kaksi nappia vastaan loputon ammushelvetti, jollaista et ole ennen nähnyt. Nuo ammuskuviot ovat suoraan kuin Jumalan vasta-ajellusta anuksesta ammuttu — on äärettömän tyydyttävää väistellä joka puolelta sinkoutuvia, pastellinvärisiä ammusjonoja, jotka muuttavat alati muotoaan. Poetry in motion. Niin joo, ja ne musat ja äänitehosteet, huhheijaa! Kun lukitat tähtäyksen vihollisiin ja keräät ”5 chip multiplierit”, korvat saavat jatkuvia orgasmeja.
Ja tässä tippuu kovin pommi: pelaan peliä Xbox-padin tatilla! Kyllä, ja se on muuten helvetin hyvä valinta. Voittaa jopa Saturn-padin dpadin mennen tullen. Seimitsu-arcadetikku, joka arcade-kabineteistakin löytyy, olisi varmasti paras vaihtoehto, mutta ei vaan jaksa enää kikailla noiden tikkujen kanssa, ellei mättöpelejä pelaa. Vasemmassa Xbox-tatissa on se lyhyempi KontrolFreek Galaxy -tattipidennys, joka tuo juuri sopivasti vipuvartta shmuppeihin. Ikarugassanin pystyn tekemään juttuja, jotka aiheuttivat ristiohjaimella aina harmaita hiuksia, kuten nopeat viistoon tehtävät zik-zak-liikeet. Tatilla ohjaus on koko ajan ikään kuin yhtä ja samaa liikettä, kuten Seimitsun kaltaisella arcadetikulla.
Homman kruunaa RetroArchin input lagi, jota ei käytännössä ole. Vielä kun saan CRT-scanlinet kuntoon, niin tässä voi hyvinkin olla uusi TOP10-peli. Täydellistä ajanvietettä parinkymmenen minuutin pätkissä. Skill ceilingkin on sitä luokkaa, että tätä voi hakata lopun ikäänsä, eikä kädet silti yletä kattoon.
Tuolta näkee yhteensopivat ohjaimet, mutta eiköhän ne kaikki melkein Xboxilla toimi. Jos ei, niin ilmoittaa tuolla foorumilla asiasta, niin lisäävät tuen.
Kokeilin tuota kuulokehommaa. Series X -ohjain oli kiinni Titan Twon kakkosportissa ja PS4-ohjain ykkösportissa. 3,5mm plugilla olevat kuulokkeet oli kiinni Series X -ohjaimessa ja pelasin PS4-ohjaimella. Äänet kuuluivat normaalisti Series X -padin kautta ja skriptit sekä rumble toimi, kun pelasin PS4-padilla Cyberpunkia.
Minulla ei siis ole tuota erikseen ostettavaa Bluetooth-sovitinta, joks laitetaan Titan Twon sisälle. Eli ohjaimet on kiinni USB-kaapeleilla, mutta kun joskus aikaisemmin kokeilin, niin langattomalla Xbox-adapterilla sai kyllä Xbox-ohjaimet liitettyä langattomasti.
Series X -padin pitää olla aina toisessa portissa kiinni, jos haluat kuulokkeilla pelata jollain muulla kuin Xbox-padilla. Muuten riittää, että paritat ensin Xbox-ohjaimen Titan Twohon ja sitten liität haluamasi ohjaimen. Teen näin, kun pelaan Sega Saturn USB-padilla, eli: Xbox-ohjain ensin USB:illa kiinni Titan Twohon ja sitten laitan sen tilalle Sega Saturnin ohjaimen samaan USB-porttiin.
EDIT: Toki kaikki Xboxin One / Series X -kuulokkeet toimivat rinnakkain, jos pelaat PS4-padilla. Meinaan siis langattomia kuulokkeita tai niitä, jotka liitetään USB-porttiin. Ei tarvi pitää Series X -ohjainta letkun päässä ja vetää sitä kautta 3,5mm kuulokkeita päähän.
Ja kannatta DTS Headphones:X -sovellus ostaa Storesta, jos pelaat kuulokkeilla. Parantaa tilaääntä huomattavasti.
Itellä oli yli 100Mt tallennustiedosto, ennen kuin luin tuon uutisen. Tosin taitaa koskea vaan PC-versiota tuo bugi, mutta myin kaikki ruokatarvikkeet varmuuden vuoksi, eipä niillä mitään tee muutenkaan.
Ajelukin alkoi itselleni maistumaan, kun pääsin aavikkomaisemiin ja löysin ympäristöön tarkoitetun menopelin. Hemmetin hauska ajella noilla aavikkoautoilla ja ovat myös törkeän hienosti suunniteltu ulkoasultaan.
Liikkuminen ylipäätään on tolkuttoman hauskaa, kun huomasin, että tuplahypyn jälkeisen ilmaväistön canceloiminen hidastuksella antaa jonkinlaisen nopeusboostin (en tiedä vaikuttaako evade-statsi tähän, clothing modeilla saa ainakin tuota evadea nostettua). Tämä tapahtuu käytännössä näppäinkombolla: hyppy, hyppy, väistö, väistö, tähtäys. Tarvittavat cyberwaret tarvii toki myös olla käytössä.
Tätä nopeusboostia pystyy maahan laskeutuessa käyttämään bunny hoppingin tavoin parin lisähypyn verran. Nopeuttaa ”jalan” liikkumista huomattavasti ja voit lisäksi tehdä talojen katolta katolle sellaisia hyppyjä, jotka eivät muuten onnistuisi.
Käytännön hyödyn huomasin, kun piti pölliä yhden pilvenpiirtäjän kattohuoneistosta kitara. Hain kitaran, mikä käynnisti hälytyksen. Kun olin menossa hissille, tuli puhelimeen viesti, että ala-aulassa odottaa vartijoita. Meninkin siis talon katolle ja hyppäsin saatanallisen superloikan viereisen pilvenpiirtäjän katolle ja tehtävä oli sillä selvä. En usko, että edes pelinkehittäjät tiesivät tuosta mahdollisuudesta. Oli meinaa aika tuskaista päästä alas hengissä.
Cyberpunk on GOTY. Helposti. Vaikka peli on bugista ja keskeneräistä jöötiä monilta osin, niin pelattavuus on parhaimmillaan jotain aivan tajunnanräjäyttävää kamaa.
En olisi ikinä uskonut tätä sanovani, mutta CD Project Red meni sitten tekemään kovimmat FPS-mekaniikat ikinä peliinsä. Kun saat hahmoa kehiteltyä tarpeeksi, peliä voi pelata kuin turboahdettua Vanquishia ensimmäisestä persoonasta. Tuplahyppy, väistömahdollisuus sekä maassa että ilmassa sekä slidaus — slidauksen ja väistön yhteydessä voit Vanquish-tyyliin tähtäysnapilla hidastaa aikaa. Voit myös ampua omat tai vihollisen kranaatit Vanquishin tavoin ilmasta hidastettuna. Parhautta!
Tämä tosin vaatii jäätävää kikkailua, jos normipadilla pelaa. Itse pelaan 90 (vertikaalinen) / 60 (horisontaalinen) sensitivityllä dynamic response curvella, millä saa tarpeeksi nopeutta tähtäykseen. Lisäksi skripteillä laitoin automaattisen juoksun (kun vasen tatti on ääriasennossa ylhäällä) päälle, poistin loputkin deadzonet, alensin ADS-tähtäysnopeutta, mappasin hypyn oikeaan ja väistön vasempaan olkapäänappiin (skannaus menee päälle kun vasen olkapäänappi on 300ms pohjassa), kranaattien heiton oikeaan tatinpainallukseen ja X:n tuplapainallus käynnistää Sandevistan-moodin (normaalisti LB + RB). Elite-ohjaimella ei tarvitsisi kikkailla, mutta sen tatit ovat surkeat.
Voit leikitellä vihollisten ympärillä kuin jokin väkivallan jumala, joka jättää jälkeensä vain päättömiä ruumiita ja irtoraajoja. Toki tätä voi muullakin tavoin pelata, mutta itse otin ensimmäisellä pelikerralla käyttöön ”tapa kaikki” -lähestymistavan.
Mutta muutaman esimerkki eri lähestymistavoista mainitakseni:
1) Piti tunkeutua raskaasti aseistautuneiden vihollisten baseen hakkeroimaan jokin tietokone. Vastustajien levelit oli sitä luokkaa, että päätin kokeilla jotain muuta kuin väkivaltaa tällä kertaa. Uin vedessä basen takapuolelle, hyppäsin piikkiaidan yli tuplahypyllä ja pistin Sandevistan-moodin päälle. Sandevistan-moodissa ympäröivä maailma hidastuu vähäksi aikaa, mutta pelaaja liikkuu normaalilla nopeudella. Juoksin kuin päätön kana konehuoneeseen, hakkeroin koneen ja juoksin samaa reittiä ulos basesta. Kukaan ei ehtinyt huomata minua ajan hidastumisen ansiosta, vaikka vihuja oli joka puolella.
2) Eräässä yökerhossa oleva kohde piti eliminoida, joten pääsin puhelahjoillani portsareiden ohi kerhoon sisälle. Tanssilattialta skannasin kohteen toisesta kerroksesta ikkunasta mulkoilemasta, joten merkkasin skannerilla kohteen, jotta tämä näkyy ruudulla punaisin ääriviivoin. Poistuin yökerhosta ja hyppäsin lafkan katolle. Otin railgunia muistuttavan kiikarikiväärin kouraan ja losautin kohteen katon ja seinien läpi muutamalla pääosumalla. (Kyseinen ase on aivan ylivoimainen ja sillä voisi periaatteessa tappaa kenet tahansa levelistä huolimatta, koska tekoäly on niin umpipaska.)
Niin ja ne aseiden äänet! Kävin tappamassa parkkihallista flipanneen Cyberpsychon, jolta löysin suoraan DOOM:sta kopioidun Legendary-tason haulikon. Tuolla aseella kun mäjäytät, niin kaiku kaikuu aamunkoittoon asti Night Cityn kaduilla. Ja vaikka Night City onkin suht kuollut kaupunki verrattuna Rockstar Gamesin tuotoksiin, niin olen saanut suurta tyydytystä ihan vain hyppimällä ja kiipeilemällä talojen katoille, vaikkei sieltä yleensä mitään löydäkään.
Kerran huvikseni lähdin kiipeämään paloporta pitkin, kunnes portaita ei enää voinutkaan kiiveyä ylemmäs. Portaikko olisi jatkunut seuraavassa kerroksessa, mutta rappuset puuttuivat ”välistä”. Ei syytä huoleen! Hyppäsin tuplahypyllä seuraavaan kerrokseen ja jatkoin matkaa katolle, jossa oli penthouse, jonne olisi päässyt myös aulan hissistä. Olen myös löytänyt muutamat Legendary-tason kamat ihan vaan seikkailemalla paikoissa, jotka on suht hyvin piilotettu. Enemmän noista saa tyydytystä kuin joidenkin tyhjänpäiväisten keräilykamojem löytämisestä GTA-tyyliin.
Mutta joo, hiomatom timanttihan tämä peli on, jos jaksaa sieltä paskan seasta tarpeeksi kaivella. Mikäli CD Project Red tätä vielä kunnolla hioo, niin kyseessä saattaa olla jotain todella, todella spesiaalia.
Tekoäly on aivan umpipaska, juonta jaksoin seurata ehkä ensimmäiset puoli tuntia, GTA-tyylinen riehuminen on turhaa, koska poliisit vaan ilmestyvät tyhjästä (pahimmillaan selän takaa, kun olet jossain kujalla, josta kukaan ei pääse selustaan), normi NPC:t lähinnä bugailevat, molottavat samoja one linereita ja seisoskelevat H. Moilasena paikallaan tai istuvat pelokkaana kyykkypaska-asennossa, dialogi on vähän välillä cringeworthy-kamaa jne.
Mutta jokin tässä pelissä vetoaa silti. Kun saa sopivat perkit auki (voit ladata ja ampua juostessa/väistellessä/liukuessa) ja mappaa väistö/liukuliikkeen oikeaan olkapäänappiin (mitä ei harmillisesti voi tehdä pelin valikoiden kautta), niin räiskiminen on helvetin tyydyttävää. Ampuminen ja aseäänet ovat yksinkertaisesti todella tyydyttäviä. Vielä kun saa enemmän tehoa hahmoon ja aseisiin, niin voi paukuttaa päitä ja raajoja hajalle suuremmalla todennäköisyydellä.
Tulee ihan RoboCop-fiilis (tuo leffa on varmasti ollut esikuvana pelille monella tapaa), kun ajelee jollain teollisuusalueella ja skannailee autosta, löytyisikö alueelta likaista pohjasakkaa, jota käydä lahtaamassa. Kun homma on tehty, niin loottaa ruumiit tyhjiksi. Pidän myös siitä, miten aseissa on eri skinejä ja niissä on eri ominaisuuksia.
Mikäli peli kunnolla tempaisee mukaansa, niin en näe mitään syytä, miksei tätä voisi pelata lukemattomilla eri tavoilla läpi. Ja Project Red varmasti patchaa pelin kuntoon ajan kanssa.
Toivottavasti tulisi pian pahimpia bugeja korjaavia päivityksiä lisää. Kontrolleja en ole aivan vielä saanut kohdalleen. Harmi ettei näissä uusissa konsoleissa ole järjestelmätason asetuksia fps-peleille, niin riittäisi että laittaisi response curvet, dead zonet kerralla kuntoon.
Eilen tuli 16Gb patchi, tiedä sitten mitä teki. Ja sanopa muuta. On raivostuttavaa, että jokaisessa konsolipelissä olet käytännössä pelinkehittäjien armoilla sen suhteen, miten päin persettä ohjausasetukset milloinkin ovat. Cyberpunkia on kehitelty melkein 10 vuotta, eikä sinä aikana kenelläkään käynyt mielessäkään, että pitäisiköhän meidän laittaa ADS-tähtäykseen kunnon slideri, jolla sensitivityä voi säätää jotenkin järkevästi. Eikä tehdä sitä riippuvaiseksi lonkaltatähtäyksestä.
Jouduin tekemään Titan Two -adapterille skriptin, jolla laskin ADS-tähtäyksen sensitivityä 70 vitun prosenttia vielä sen jälkeen, kun pelin omista asetuksista laskin tuon ADS-tähtäysherkkyyden niin alas kuin mahdollista. Ilman tällaista skriptiä peliä on täysin mahdotonta pelata korkealla sensitivityllä ilman, että se paskoo ADS-tähtäyksen täydellisesti. Skannaaminenkin on yhtä helvettiä, kun siinä on sama herkkyys kuin ADS-tähtäämisessä.
Eniten kuitenkin vituttaa, että Photo Modessa hahmolla on aina kalsarit jalassa, vaikka olisit oikeasti munasillasi. Pistin kaasunaamarin päähän, otin rynkyn käteen ja aloin räiskimään mulkku heiluen, mutta Photo Modessa tätä parhautta on mahdotonta ikuistaa kaikkine yksityiskohtineen.
Cyberpunk yllätti alun perusteella positiivisesti. Peli näyttää todella hyvältä Series X:llä jo nyt, enkä ainakaan VRR:llä huomaa, että ruudunpäivitys tippuisi alle 60fps performance modessa. HDR sopii myös tähän peliin kuin nenä päähän.
Odotin, että ampuminen olisi aivan perseestä, mutta tämähän pesee lattiaa suurimmalla osalla padiräiskintöjä, koska Project Red on käytännössä kopioinut ohjainasetukset Respawn Entertainmentin peleistä. Kaikki aim accelerationit ym. paskuudet saa pois päältä ja response curven voi valita mieleisekseen. En tiedä mitä raw-asetus tekee (kuvittelisi, että se olisi yhtä kuin lineaarinen), mutta dynamic-asetus tuntuu samalta kuin Apex Legendsin lineaarinen tähtäys. Deadzonea ei ainakaan Xboxilla saa niin alas kuin haluaisin (nolla-asetus ei ole oikeasti nollassa), mutta se annettakoon anteeksi.
Mutta jostain järjettömästä syystä zoomatessa sensitivityä ei saa kunnolla laskettua, jos pelaa korkealla sensitivityllä. Oma sensitivity on 50 (100 on maksimi), ja zoom sensitivityn saa asetuksista kertoimella vain puoleen tuosta varsinaisesta sensitivitystä. Toisaalta tuo tekee ampumisesta kivan haasteellista, mutta voi olla että pitää tehdä Titan Two -adapterilla jokin skripti, jolla tuon zoomaussensitivityn saa alemmas, kunnes pelinkehittäjät tajuavat patchata ongelman kuntoon.
Äänimaailma on myös kunnossa, ja mikä tärkeintä, aseet jytisevät munakkaasti. Hitmarkerit ovat myös hyvä lisä, joka antaa jotain outoa tyydytystä.
Left Tony Hawk 3 on dolphin be paused for 30min with CRT royale shader. Now left with a persistent pattern of stuck pixels, i don't know how this is possible I assume the micro flicker caused by the 480i interlaced video wrecked havok on my screens subpixels or something.
Jos joku on saanut LCD-ruudun tohon kuntoon RetroArchin shadereilla, niin en kyllä lähde kokeilemaan OLED:lla onneani "se on vaan 1800 euron kapistus" -mentaliteetilla.
Normipelien kohdalla en jaksa enää stressata kiinnipalamista, mutta tuon RetroArchin kanssa aion kyllä olla varuillani, eli pitää pelitunnit kurissa.
Pitää vielä kokeilla toimiiko Dolby Vision The Matrixissa.
Eipä toiminut Dolby Vision. Pitää varmaan hankkia Apple TV ja Infuse-appi, niillä pitäisi toimia.
Anyway, Blade Runner 2049:ää katsellessa tuli fiilis, että onko tässä HDR ollenkaan päällä, mutta The Matrixissa tuli heti selväksi, että se on päällä. The Matrix on ensimmäinen leffa, jossa tuo HDR pääsee oikeuksiinsa. Disney+:sta nopeasti katselluissa animaatioleffoissakin tuntui, että HDR loisti lähinnä poissaolollaan, vaikka rainat tukevat Dolby Visionia.
EDIT: Tulikin ladattua Plex Xboxille, koska sillä saa DTS Headphones:X:n (ja Dolby Atmos for Headphonesin) toimimaan. Kumpikaan Dolby TrueHD -tai DTS HD -ääniraita ei toimi Xboxilla (WebOS:lla kyllä), mutta noi edellämainitut sovellukset kääntävät kyllä 5.1 -ääniraidan paljon paremmaksi kuulokkeilla kuin WebOS ilman vastaavanlaista softaa.
Toivottavasti joskus päivittävät Plexin siihen kuntoon, että siinä toimii Xboxilla sekä Dolby Vision että 7.1-ääniraidat. Xboxin Blu-ray-soitin ei puolestaan tue Dolby Visionia, eli jos haluaa kuulokkeilla kuunnella DTS Headphones:X / Dolby Atmos for Headphonesin kautta 7.1-ääniraitaa ja katsella Dolby Visionia, tarvii melkein alkaa PC:llä kikkailemaan.
Näytä kirjoitukset
Kausi alkaa 2. päivä helmikuuta.
