Ihan perus: vasen tatti ohjaukseen, liipasimilla jarru/kaasu ja vaihteet neliö/X. Vaihteiden vaihtoa voisi kyllä myös kokeilla oikealla tatilla. Muistaakseni Forzaa pelasin juuri noin.
Harmi, etten yhtään tykkää DualSensen liipasimista. Joku niissä vain tökkii, muoto ehkä. Saisipa jotenkin modattua Xboxin liipasimet tilalle. Forza-peleissä on myös erinomainen liipasimien rumble-tuki, jolla on paljon helpompi jarruttella ja kaasutella, kun tietää heti jos pito on loppumassa. Competizionessa pitää koko ajan kuunnella korva tarkkana, jos renkaat alkavat ulvomaan.
Assetto Corsa Competizione tuli hankittua alle 5 eurolla Xboxin joulualesta (Unkarin kauppapaikka, vaihda vain alueeksi Unkari, pelin saa ostettua ihan suomikortilla), kun pelistä jäi ihan hyvät fiilikset jostain taannoisesta ilmaisesta kokeilusta. PC:llähän Assetto Corsa on supersuosittu peli modiskenen ja realisminsa ansiosta. Perus Assetto Corsa konsolilla taitaa pyöriä vain 30fps, eikä se muutenkaan ole saanut Competizionen tavoin mitään next gen -päivityksiä. Modeista puhumattakaan.
Competizione pyyhkii lattiaa Forzan ja Gran Turismon kaltaisilla semisimulaatioilla. Äänimaailma on aivan huikea. Autot karjuvat kuin gorilla ja tiikeri suljetussa häkissä. Itse ajaminen on superpalkitsevaa, kun pikkuhiljaa alkaa oppia käsittelemään kaasua, jarrua ja ohjausta arvoisellaan kunnioituksella, eikä vähän sinne päin, kuten noissa edellä mianituissa semisimuissa.
Tattiohjaus on perusasetuksilla täyttä sontaa, mutta kun ottaa kaikki filtteröinnit ja deadzonet pois sekä laskee "steering gamman" alas (mitä ikinä tuo tarkoittaakaan), tattiohjaus alkaa tuntua taivaalliselta. Ratti ja polkimet olisivat toki se paras tapa pelata näitä pelejä, mutta tiedän, etten ikinä jaksaisi alkaa sellaisella setupilla säätämään tunnin, parin ajelusessioita varten. DualSensen vasen tatti on yksinkertaisesti silkkisen sulava ja tarkka KontrolFreek Galaxy -tattipidennyksellä. Padin tärinät ovat myös erinomaiset, vaikka pelaankin Xboxilla, eikä tärinät ole "natiivit". En tiedä, miten PS5-version pörinät on toteutettu.
Immersio on myös läsnä, kun noita ajokuvakulmia saa vapaasti säädettyä loputtomiin. Kun möllötät 65-tuumaista töllöä tarpeeksi läheltä, säädät FOV:n 90-asteiseksi ja siirrät näkökentän oikeaan kohtaan, on auton ja radan mittasuhteet hyvin lähellä oikeita. PC Master Race toki vetää tässäkin pidemmän korren VR-laseilla, mutta kyllä minä sinne pelimaailmana siirryin näinkin. Kun saa pidettyä auton radalla ilman mitään apuja pidempiä aikoja eikä vauhtikaan enää ole ihan mummotasolla, alkaa vaipua jonkinlaiseen transsiin.
Muistan kun aikoinaan kuolasin Dreamcastin F355-ajosimua ja ajattelin, että tuosta eivät ajopelit enää parane! Assetto Corza Competizione on juuri se peli, mitä kersana ajattelin F355:n olevan. Voisin hyvin kuvitella opettelevani yhtä rataa yhdellä autolla satojen tuntien ajan. Ainakin, jos nuo leaderboardsit vain toimisivat. En ainakaan vielä saanut niitä toimimaan. Toisaalta en ole vieläkään saanut ajettua edes yhtä kierrosta Spa-radalla puhtaasti, joten tästä on vielä aika pitkä matka siihen, että tarvitsee vertailla omaa tekemistä muihin. Se on se matka eikä määränpää.
Apple Music -tilauksen saa Game Passilla (ehkä muutenkin?) kolmeksi kuukaudeksi käyttöön ilmaiseksi. Mukavana yllätyksenä Dolby Atmos -tilaääntä tukevat biisit toimivat ainakin Dolby Atmos for Headphones -sovelluksella. Apple TV:llä en noita saanut toimaan muuta kuin Apple Airpods Pro -kuulokkeilla, joten kiva, että voi nyt hifi-luureillakin kuunnella biisejä tilaäänellä. En tiedä, onko Spotifyn biisit pakkaamattomia, mutta Apple Musicin valikoimasta ainakin suurin osa biiseistä pitäisi olla.
Apple Music toimii hyvin myös pelien (muttei harmillisesti emulaattorien) kanssa samanaikaisesti, niin tästä saa hyvää taustamusiikkia tylsiin grindailupeleihin.
Mukavana yllätyksenä tämä boxi tukee myös gyro-toimintoa lukuisilla ohjaimilla, myös Switchin Pro Controllerilla. Tällä voi siis pelata esimerkiksi Series X:llä pelejä gyrolla Switchin ohjaimella XIMin erinomaisilla koneoppimisella toteutetuilla kontrollimuunnoksilla (tattiohjaus on siis muutettu pelikohtaisesti gyro-tähtäykseksi).
XIM NEXUS säilyy silti XIMin parhaana tuotteena mitä tulee gyro-ohjaukseen; sen sensorit, tekniikka ja toteutus muutenkin on rakennettu täysin ilman kompromisseja liiketunnistuksen suhteen. Matrixin gyro muilla ohjaimilla kuin NEXUSella on beta-testaajien mukaan "hyvä", mutta silti gäppi NEXUS-ohjaimeen on selkeä.
Mutta tämä on silti tervetullut tuote ja menee kyllä hankintaan, jos saavat tämän n. 150 euron hintaluokkaan. Julkaisun pitäisi tapahtua ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, eli laitetta tulee tod.näk hyvin saataville vasta loppukesästä, jos yhtiön aiempiin julkaisuihin on katsominen.
Titan Two saa vihdoin arvoisensa seuraajan. Vähän jo alkoi kuumottelemaan, että mitä sitten teen, kun Titan Twosta aika jättää, sillä adapterin kehittelijä ei ole päivittänyt softaa kahteen vuoteen, eikä miestä ole näkynyt ConsoleTunerin foorumeillakaan ikuisuuksiin. Adapteria ei saa mistään uutena, enkä jaksa uskoa, että tuolle on mitään seuraajaakaan tulossa. Ellei sitten mies ole ollut tässä projektissa mukana luomassa tuota skriptitukea, ja jonkin sopimuksen takia ei ole saanut olla tekemisissä Titan Twon (tai sen mahdollisen seuraajan) kanssa ennen tämän projektin valmistumista.
Tässä näyttäisi olevan aika pitkälti samat ominaisuudet (skriptituki ja 1000Hz polling rate) sekä XIM:in kehittyneemmät kontrollimuunnokset. Ja bluetooth-tuki "out of the box". Skriptien luominenkin näyttäisi olevan paljon helpompaa. Dolphin-emulaattorilla on varmasti aika päräyttävää pelata Wii-pelejä vaikka joyconeilla ja gyrolla. Xbox does what Nintendon't!
Islannin Xbox Storesta saa nettiselaimella ostettua Diablo Prime Evil Collectionin reilulla 12 eurolla vrt. Suomi Storen 20 euroon. Siitä saa halvalla hinnalla kakkos- ja kolmos-Diablon, jos ei jaksa odotella Activision-diilin valmistumista (ja pelien tuloa Game Passiin) - jos se nyt ikinä edes menee läpi. Osto onnistuu ihan suomalaisella luottokortilla ja pelit saa ladattua konsoliin vaikka Xbox-appin kautta.
Ainakin Diablo II vaikutti hauskalta peliltä ja padilla pelaaminen luonnistuu erinomaisesti. HDR-tukea ei tosin ole, vaikka sitä mainostavat pelin sivulla.
Vuoden peli: GOD HAND tietenkin! Eikun hetkinen...
Emulaattoreila kun kikkailee, niin aika menettää kokonaan merkityksensä. GOD HAND oli kuitenkin minulle se vuoden paras pelikokemus. Shinji Mikami on jeesus, joka kosketuksellaan muuttaa kaiken timantiksi. Pelin kahden tatin mekaniikat ovat täyttä nerokkuutta - mikään muu peli ei ole tappelupelejä lukuun ottamatta sisäistänyt tätä man to man -taistelua paremmin kuin GOD HAND. Lisäksi olen väsäillyt peliin tekstuuripakettia, jolla yritän luoda peliin omanlaistani twistiä. Tekstuuripaketista laittelen varmaan kuvia joskus, kun saan sen valmiiksi. Emulaattorilla pelinopeuden saa myös nostettua 120%:iin, joka vähentää pelin natiivin ruudunpäivityksen (30fps) tönkköyttä ja input lagia. Toimii paljon paremmin kuin netistä löytyvät 60fps-patchit, jotka vain rikkovat pelin.
Elden Ring oli toki vuoden peli 2022, vaikken peliä jaksanut lopulta edes pelata loppuun asti. Toisaalta näin kävi kohdallani myös Dark Soulsin, Dark Souls 3:n ja Sekironkin kanssa - pelit vain jäivät kesken ja lopulta läpäisin ne vasta vuosien päästä julkaisusta. Todennäköisesti näin käy myös Elden Ringin kanssa.
Kaiken kaikkiaan yksi surkeimmista pelivuosista, mitä on tullut koettua. Ensi vuosi pitäisikin olla sitten kunnon tykitystä. Ehkä silloin tapahtuu myös ihme ja Ephram antaa edes yhden pisteen pelille, joka ei ole Nintendo-peli!
Avatar: The Way of Water tuli katsottua HFR/3D:nä. Odotin Cameronilta Aliensin ja Terminator 2:n tasoista jatko-osaa, mutta valitettavasti itse leffa oli pettymys. Ylipitkä ja tylsä pätkä, joka ensimmäisen Avatarin tavoin unohtuu heti muistista. Hahmot olivat myös edelleen pahvisia, eikä voisi vähempää kiinnostaa, mitä nille tapahtuu.
Mutta herranjumala sentään tuota teknistä toteutusta! En ikinä nähnyt ensimmäistä Avataria teatterissa, joten pelkästään 3D-toteutus oli minulle tajunnanräjäyttävää settiä. CGI ja HFR:ää tukevat kohtaukset puolestaan saivat jotain samanlaisia tuntemuksia aikaan kuin MGS2:n demo parikymmentä vuotta sitten. Mitään vertailukohtaa en edes keksi leffoista. Ihan valovuosia aikaansa edellä olevaa settiä, joka pitää omin silmin nähdä. Toki tuo HFR:n ja norminopeuden välillä vekslaaminen on vähän outo veto, mutta ei se minua kuitenkaan häirinnyt. Toivottavasti seuraava leffa olisi kokonaan HFR:ää ja Blu-ray-lätyillä pystyisi katsomaan leffat haluamallaan ruudunpäivitysnopeudella.
Tekniikkademona leffa oli siisi 11/10-settiä, kunhan vain on valmiina puuduttamaan perseensä kolmeksi tunniksi.
Dolphin on siis emuloinnin kultainen standardi, eikä ihme. Luin, että devaajien mukaan emulaattorin koodaaminen olisi maksanut +10 miljoonaa dollaria, jos he olisivat saaneet työstään rahaa. Maltan tuskin odottaa, että Xboxille saadaan natiivi versio Dolphinista, kesti se sitten kuinka kauan tahansa. Joku devaaja oli sanonut, että siinä saattaa mennä 4 kuukaudesta viiteen vuoteen.
Discord-porukka keräsi bountyn Dolphinin Xbox-naativiversiolle, niin kas kummaa, beta-versio on ulkona NYT eikä viidestoista päivä.
Minkäänlaista käyttöliittymää ei ole vielä olemassa, joten ini-tiedostoilla pitää osata puljata, jotta tuon saa toimimaan, mutta oikein lupaavalta näyttää. Olo on kuin kersalla jouluaattona. Maltan tuskin odottaa, että pääsee tykittämään GC/Wii-pelejä ilman jatkuvaa nykimistä, kuten RetroArch-ytimellä pelatessa.
Citra-emulaattorista on ilmeisesti myös bounty olemassa, joten eiköhän sekin saada jossain vaiheessa Xboxille.
EDIT: Dolphin-devaaja sanoi, että porttaa mahdollisesti Primehackin Xboxille. Pitäisi olla kuulemma helppo homma.
Tuli ostettua 2. genin AirPods Prot, koska... no en edes tiedä miksi, mutta ostin nyt kuitenkin, vaikka 1. genitkin jo löytyvät. Yksinkertaisesti paras ostos, mitä on tullut ikinä tehtyä, ja nämä uudet ovat vieläkin paremmat. Maailma häviää täysin ympäriltä vastamelun ansiosta (1. genin podseilla hävisi melkein), äänessä on enemmän bassoa sekä syvyyttä ja nyt volaa voi lisätä ja alentaa suoraan podia hiplailemalla. Spatial Audio on myös asia, jota ilman en enää voi elää.
Vaikea kyllä keksiä, miten näitä vois enää edes parantaa. Jokin täysin lagiton tapa siirtää ääntä Bluetoothin kautta ehkä. Täydellisessä maailmassa nämä toki olisivat huomattavasti halvemmat ja akun voisi itse vaihtaa, kun siitä mehut loppuvat.
Alkoi itseä hieman myös kiinnostamaan tuo gyro-ohjaus kun tästä moinen nyt löytyy. Käytetäänkö gyroa siis pikkutarkempaan sihtaamiseen ja oikealla tatilla tehdään karkeat liikkeet? Vai mitenkä? Vertikaalisuunnassa tuo tuntuu tosi sulavalta, mutta horisontaalisuunnassa jotenkin tönkön oloinen mitä tänään testailin. Tubestakaan en mitenkään hirveästi löytänyt matskua.
Itse vihaan tuota gyrolla tapahtuvaa pikkutarkkaa sihtaamista, mikä on kai monille juurikin se oikea tapa pelata gyrolla. En voi sietää sitä gyron ja tattiohjauksen kontrastia. Mitä enemmän pystyn tähtäämään gyrolla, sen parempi - tämä tosin vaatii sen korkean sensitivityn, joka löytyy todella harvasta pelistä (MW2 ja Dying Light, Apexin sensitivity on vielä siedettävä). Tattia käytän lähinnä silloin kun tähtäys pitää "resetoida", koska käsiä ei voi luonnollisesti loputtomiin liikuttaa oikealle tai vasemmalle ja joskus kädet ovat vain yksinkertaisesti epämukavassa asennossa. Sitä en tiedä, miten tuo natiivi gyro-tuki on MW2:ssa toteutettu. Voi olla ihan eri kokemus, kuin käyttämälläni scriptillä.
Flick Stick olsi varmaan minulle toimivin tapa pelata (oikea tatti kääntää tähtäimen 360-asteisesti siihen suuntaan mihin tattia liikutat), mutta sillä ei voi Xboxilla scpirteillä pelata, vaan se vaatii natiivin tuen peliltä.
Kun oikeaa tattia ei tarvitse koko ajan hipelöidä, vapautuu oikea sormi samalla face buttoneiden paineluun, niin ei ole varsinaisesti tarvetta edes Elite Series 2:n kaltaisille takapainikkeille. Korkealla sensitivityllä pelatessa antaa myös aika helvetisti tasoitusta peruspadipelaajille, sillä auto aim ei nappaa kiinni vihollisiin läheskään yhtä helposti. Apexissa etenkin on äärimmäisen vaikeaa voittaa lähietäisyydellä tattiohjaajia, koska auto aim on aivan naurettava. Ei mikään ihme, että porukka on PC:lläkin alkanut pelaamaan antiikkisella tattiohjauksella hiiri/näppiskombon sijaan.
Mutta harjoitteluahan tuo gyro aluksi vaatii, mutta itse koin valaistumisen käytännössä heti, kun tunsin miten höyhenenkevyeksi tähtäys muuttui Apexissa. Toki minulla oli alla vuosikausien deadzone-psykoosit, mikä saattoi vaikuttaa asiaan.
Joo, hyvästi Apex ja tervetuloa CoD. Aivan absurdi tämä gyro-ohjaus Warzone 2.0:ssa verrattuna Apexiin. Sensitivity Insane 20 -asetuksella on vihdoin sopivan nopea gyro-käyttöön, kun ei tarvitse koko ajan olla tökkimässä oikeaa tattia, kun ohjauksen voi hoitaa lähes kokonaan gyrolla. Tähän asti ainoastaan Dying Light on tarjonnut vastaavanlaista sensitivity-skaalaa Xbox-peleistä. Aivan tajunnanräyttävää kamaa. Siihen vielä päälle 120Hz-moodin superalhainen input lag ja 120 FoV. Näin se kuuluisi hoitaa joka pelissä.
A Plague's Tale: Requiemia kannattaa myös kokeilla Game Passissa. Ensimmäinen peli Xboxilla, joka alkaa jo oikeasti näyttää "next gen" -peliltä, vaikka taitaakin pyöriä vain 40fps VRR-töllöllä (tai ehkä juuri siksi). Pelattavuus on sitä perinteistä cinematic-jöötiä, eli kävellään putkea pitkin ja kuunnellaan teennäistä dialogia koko ajan (joka on muuten miksattu todella surkeasti ainakin näin kuulokekäyttäjän korvin, tuntuu kuin puhe kuuluisi koko ajan jostain kilometrien päästä), välillä ammuskellaan käpyjä ritsalla. Tuskin tätä sen enempää tulee pelattua, mutta antaa vähän toivoa, jos konsolille tulisi vielä jotain aidosti hyvännäköisiäkin pelejä - geniä ollaan kuitenkin jo kohta kaksi vuotta menty.
EDIT: Omat ääniasetukset olivatkin persiillään. Nyt peli kuulostaa yhtä hyvältä kuin näyttääkin.
Uuden kauden patch notet ulkona, eikä vieläkään sitä luvattua 120Hz-modea uuden sukupolven konsoleille.
Kaksi. Vitun. Vuotta. Tätä ollaan odotettu, mutta ei. Ei vittu vaan saa suollettua sitä saatanan modea pihalle. Nyt ihan oikeasti en koske peliin koko kauden aikana. Niin paljon alkaa koko tämä touhu ja koko peli tympimään.
Persona 5 Royal tuli aloitettua Game Passissa, ja täytyy sanoa, että tämä on kyllä yksi tyylikkäimmistä peleistä, mitä on kuunaan tullut pelattua. Yleensä en lämpeä tällaiselle animetyylille, mutta P5 näyttää kyllä järisyttävän hyvältä, kiitos 4K-reson (assetit näyttävät taivaallisen hyvältä) ja OLED:n - pelissä on pikimustaa ja paljon, sekä kontrastina paljon räikeitä värejä.
Saa nyt nähdä, jaksanko pelata peliä paria tuntia enempää (Persona 4:n aloitan aina silloin tällöin ja luovutan tappavan tylsyyden ja turhanpäiväisen lässytyksen takia ennen kuin peli ehtii kunnolla edes alkamaan), mutta jo tämän visuaalisen tykityksen voimalla uskon, että saan annettua pelille kunnon mahdollisuuden.
Näytti kyllä yllättävän hyvältä. Odotukset olivat täysin nollassa, ja trailerin alun sniikkailun perusteella olin jo heittämässä pyyhkeen kehään, kunnes meno alkoikin - luojan kiitos - muuttua toimintapitoisemmaksi. Jo se fakta, että tässä tuskin on mitään REmake 2 -tyylistä nopanheittoampumista, jossa joudut pahimmillaan ampumaan 50 pääosumaa ilman, että mitään tapahtuu, tekee Remake 4:stä pelaamisen arvoisen.
Eniten pelottaa pomotaistelut, jotka olivat REmake 2:ssa täyttä roskaa - sitä samaa päätöntä ympyrässä juoksemista ja weak pointtien ampumista. QTE-kohtaukset tekivät alkuperäisistä pomotaisteluista legendaarisia. Entä kuinka paljon alkuperäisestä pelistä on karsittu? Veikkaan, että ihan helvetisti. Eivät millään ole voineet tehdä näin lyhyessä ajassa remakesta alkuperäisen kaltaista 20-tuntista järkälemäistä peliä, jossa ei ole muutamaa hassua kohtausta lukuunottamatta mitään ylimääräistä. Veikkaan, että suurin osa pelistä vietetään kylässä ja sitten siirrytään hetkeksi linnaan, finaali on lyhyt piipahdus saarella. Peli on ehkä kymmentuntinen, jos sitäkään.
DualSense Edge maksaa Euroopassa 240 euroa. Mistäköhän helvetistä repivät melkein nelinkertaisen hinnan peruspadiin verrattuna. Muutenkin aivan absurdia noi Sonyn hinnat nykyään, konsolin hintaan lisättiin muuten vaan 50 euroa ja digipelitkin maksavat 80 euroa julkaisussa. Kiitti, mutta ei kiitti.
Samaan aikaan MS mainostaa Design Labin Elite Series 2 -ohjainta:
Tuossakin lienee samat paskakomponentit kuin alkuperäisessäkin, eli A- ja Y-nappulat toimivat miten sattuun, tatit hölskyy paikallaan ja LB- ja RB-napit lahoavat käsiin parissa kuukaudessa. Hävytöntä touhua.
Overwatch 2 on ihan hauskaa sekoilua hiostavan Apexin jälkeen, eikä ainakaan vielä tuossa Quick Matchissa ole rasauttavaa Skill Based Matchmakingia, niin saa rauhassa dominoida gyrolla porukkaa. Ohjaus on tuttuun tapaan Martta-kerhon tekemä, eli sensitivity on kammottavan alhainen, jotta mummotkin pystyvät pelaamaan. Deadzone-asetustakaan ei tietenkään ole, mutta tämä nyt on jo sanomattakin selvää. Ja onhan toi pelattavuus muutenkin aika koomista, kun et pysty juoksemaan kuin ehkä yhdellä hahmolla, vaan matelet ympäriinsä kuin etana suolassa. Hahmot muutenkin koko ajan jumittuvat kenttien geometriaan.
Widowmaker sopii hahmona meikäläiselle, äärimmäisen tyydyttävää nakutella gyrolla pääosumia ja koijailla porukkaa myrkkypommeilla.
Aina kun luulen ryömineeni tämän kaninkolon syvimpiin syövereihin, löytyykin jokin uusi polku, josta pääsen vieläkin syvemmälle. RetroArchin vanhentuneeseen ja kehnosti toimivaan Dolphin-ytimeen oli tullut uusi asetus nimeltä "Immediate XFB", josta mainittiin RetroArchin GitHubissa vain suppeasti, että se vähentää input lagia joissain peleissä. "Dolphin on jo input lagin osalta omaa luokkaansa, tuskin toi mitään tekee", ajattelin.
Pistin nopeasti GameCuben Ikarugan pyörimään, koska minulla on vertailukohtana omat kultaiset CRT-ajat, Dreamcast-emulaattori ja X360-versio, jossa on input lagia n. 50ms. Tulos: Ikarugan responsiivisuus on huomattavasti parempi kuin X360-versiossa...
Anteeksi mitä?
F-Zero GX tuntui myös siltä, kuin pelaisin varhaisteininä peliä upealla Panasonicin kuvaputkitöllölläni. Donkey Kong Country Returnsin wagglella (jonka voi mapata Dolphinilla perusnappeihin) tapahtuva rollausliike tulee ulos nyt samantien, vaikka luulin, että peli on tarkoituksella kömpelö pelata. Wiin Okamissa on myös vähemmän input lagia kuin Xboxin HD-versiossa. Super Mario Sunshine 60fps-koodilla tuntuu paremmalta pelata kuin yksikään pelaamani 3D-tasoloikka.
Sitten kokeilin Yoshi's Storyn Virtual Console -versiota. Natiivilla N64-emulaattorilla input lag on jo olematon, mutta Dolphinin kautta kokemus on jotain järisyttävää. Input lagia ei yksinkertaisesti ole. Hypyt tulevat ulos samantien ja tuntuu siltä kuin pelaisit kuvaputkella. Siihen kun heität vielä CRT-shaderit päälle, niin soppa on valmis.
Siinä pientä vertailua: Immediate XFB mahdollistaa tosiaan Dolphinilla sen, että input lagia on vähemmän kuin alkuperäisellä raudalla. Aivan käsittämätöntä.
Dolphin on siis emuloinnin kultainen standardi, eikä ihme. Luin, että devaajien mukaan emulaattorin koodaaminen olisi maksanut +10 miljoonaa dollaria, jos he olisivat saaneet työstään rahaa. Maltan tuskin odottaa, että Xboxille saadaan natiivi versio Dolphinista, kesti se sitten kuinka kauan tahansa. Joku devaaja oli sanonut, että siinä saattaa mennä 4 kuukaudesta viiteen vuoteen.
YouTuben kuvottava mainosspämmi ei näköjään riitä Googlen loputtomalle ahneudelle, vaan 4K-videotkin pitää mahdollisesti laittaa Premium-tilauksen taakse:
Kannattaakin siis VPN:llä ottaa tuo Premium-tilaus Argentiinan kautta, niin ei tarvitse maksaa Googlelle tuosta paskasta kuin euro kuussa. Ilman Premiumia tuo palvelu on täysin katselukelvoton nykyään.
Nykyään tulee muutenkin hymyssä suin waretettua vanhaan malliin kaikki leffat ja sarjat täydellisellä laadulla sen sijaan, että makselisi striimipalveluista, joiden hinnat vain nousevat ja nousevat ja tarjonta huononee. Ei kiinnosta maksella senttiäkään näille korporaatioille.
Kiviäkin kiinnostaa, mutta taannoinen jumalainen interventio selvisi. Huomasin, että olin pelissä, jossa ping oli 12-16ms. Ihmekkös peli tuntui sen lyhyen, mutta oih niin kauniin hetken ajan niin sulavalta. Eli ehkä kerran kuussa matchmaking ilmeisesti heittää meikäläisen sille lähimmälle serverille pelaamaan. Lopun ajasta saat nauttia 30-40 millisekunnista ylimääräistä lagia, joka saa gyro-ohjauksen laahaamaan.
Lisäksi tämä ”next gen” -päivitys lisäsi hienon bugin, jonka takia framerate pomppaa vähintään kerran sekunnissa 60fps:tä 75fps:ään. Ihan se ja sama onko VRR päällä vai ei, tähtäys nykii oudosti koko ajan. Tämä bugi on ollut nyt ainakin 5kk olemassa, joten tuskin tätä ikinä korjaavat. 99% pelaajistakin pelaa mummo-sensitivityllä, niin ei sillä tätä ongelmaa huomaa, joten Respawnia tuskin kiinnostaa pätkääkään.
Dolby Atmos for Headphones -softalla myös tuli jossain vaiheessa ääneen tunkkaisuutta, joka lässäytti sen Apexin tavaramerkin, tietynlaisen rapeuden ääniefekteissä. Normi stereo-äänillä ongelma häviää. Tästäkin on pieni porukka aikoja sitten valittanut, mutta eipä tällekään mitään olla tehty.
Parhauden kyyneleet kuivuivat nopeasti ja parasta/paskaa-asteikolla ollaan taas korvia myöten paskan puolella. En tiedä, mikä jumalainen interventio eilen tapahtui input lagin suhteen, mutta nyt peli on taas raastavan lagista paskaa, oli asetukset miten päin tahansa.
Tällaisen input lag -testin löysin, Xbox Series X:llä rapsakka 100-120ms input lagia. On tämä peli kyllä yksi vitsi, siellä varmaan Respawnilla oikein tarkoituksella vääntelevät jostain vivusta lisää input lagia jokaisen päivityksen myötä. Niska limassa ylikellottelet DualSenseä, käytät kaikenmaailman sciptejä ja pelailet tyyliin yhdellä parhaimmista töllöistä pelaamiseen - silti pelissä on aivan jäätävä pullonkaula, josta ei mahdu läpi muuta kuin vetistä ripulia suuhun.
EDIT: Päivitin Elite Series 2:n, jota käytän nykyään (vain) DualSensen todennukseen ohjainadapterissa, niin input lag hävisi. Nyt ollaan taas ainakin hetki parhauden puolella. En sairasta kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta Apexia pelatessa siltä kyllä välillä tuntuu...
EISSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSAATANA. ”Ei tää gyro-skripti vaan toimi, ehkä olen vain tulossa vanhaksi, mitä jos Apex ei olekaan niin hyvä peli, mitä olen luullut…”, näitä ajatuksia on viime aikoina pyörinyt päässä. Sitten vahingossa kokeilin peliä ilman VRR:ää. Siis mitä helvettiä?! Gyro toimii taas sulavasti ilman ihme nykimistä, eikä peli tunnu siltä, kuin pyörisit tervassa paskat housussa.
En tiedä, mitä tuo VRR oikein sekoilee, mutta rakastuin peliin taas uudelleen. Gun Run -pelimuoto on myös paras ylimääräinen pelimuoto, mitä pelissä on ollut. Toivottavasti on tullut jäädäkseen. Jos 120Hz-moodi saadaan joskus mukaan, niin tituleeraan Apexin kaikkien aikojen lempivideopeliksini.
Xboxin emulointi-Discordissa yksi tyyppi veteli Devil May Cry 1:n ja 3:n tekstuurit uusiksi HitPaw-softalla, ja tulos on parempi kuin osasin ikinä unelmoida. Fontit ja joitain juttuja pitää vielä vedellä Photoshopilla manuaaliesti uusiksi. Eniten ihmetyttää noi aseikonit, jotka näyttävät hemmetin hyvältä:
God Handin aloitusruutu (tätä kirjoittaessa tosin huomasin, ettei logo ole keskellä ruutua...) ja HUD tuli myös vedettyä uusiksi, itse peli pitäisi kokonaan dumpata, niin saadaan kaikki muutkin tekstuurit kuntoon:
Mutta joo, on aika järjetöntä pelailla PS2-pelejä DualSensellä 5K-resolla (downsamplautuu kivasti alaspäin, mikä toimii reunanpehmennyksen tavoin) lukittu 60 kuvaa sekunnissa Xboxilla.
Skies of Arcadia Legendsiin tuli myös vihdoin koko pelin kattava HD-tekstuuripaketti, jota pitää seuraavaksi kokeilla.
Outer Wilds saanut 4K/60fps-pätsin, joten tuota kannattaa varmaan kokeilla, kun on kerran GamePassissa - ResetErassa ainakin porukka tuntuu vähän väliä tituleeraavan peliä yhdeksi parhaimmista ikinä. Fiilistelijä-Ephram ainakin saattaisi pitää tästä, sillä gyrokin pelittää erinomaisesti.
Onko siitä pumpusta tullut ulos yhtään hyvää peliä ensimmäisen Ninja Gaidenin jälkeen? Eikö senkin jatko-osat olleet haukuttuja? Jostain syystä kyseinen pelitalo saa suunnattomasti aina hypeä heidän julkaisulleen, mutta ratsastaako edelleen Ninja Gaidenin voimalla. En tiedä, enkä oikeastaan välitäkään tietää.
Itagakin ensimmäinen Ninja Gaiden on tosiaan legendaarinen ja kakkososan combat system on ehkä parasta ikinä, molemmat pelit olivat myös sukupolven aikaansa edellä graafisesti ja animaatioiltaan. Kaikki muu onkin sitten ollut paskaa. Kaipa siellä peräsimessä tarvitsee aina olla joku tyyppi, joka tietää, miten hommat hoidetaan.
En muista, montako minuuttia jaksoin Niohin demoa aikoinaan pelata, ennen kuin laitoin demon kiinni, enkä ikinä koskenut yhteenkään Nioh-peliin uudelleen. Team Ninjan Sekiro-apinoinnin, Wo Long: Mikälien, demo on nyt pelattavissa, ja jaksoin pelata varmaan suurinpiirtein yhtä kauan kuin Niohin demoa. Animaatiot ovat Niohin tavoin jäykkää jöötiä, äänet ovat tuhnuiset ja graafisestikin peli näyttää Xbox Onen julkaisupeliltä. Oli aika huvittava kokeilla heti perään Sekiroa, jossa lyönnit ja parryt kolahtavat miehekkäästi perille kunnon OOOMPH-ääniefektien sävyttämänä.
Nämä vain ovat niitä pelinautinnon kannalta olennaisia asioita, jotka pelinkehittäjät joko sisäistävät tai sitten eivät. Team Ninja osoitti jälleen, ettei siellä mistään mitään tajuta. Ihan sama vaikka millä kengännauhabudjetilla peliä tekisivätkin From Softwareen verrattuna - hyvä pelisuunnittelu tuskin on rahasta kiinni.
Aloin huvikseni kokeilemaan PCSX2:n tekstuurien kanssa kikkailua ja ylöspäin skaalausta. Äärimmäisen addiktoivaa hommaa, vaikka PS2 on alustana varmaan vaativin texture replacement -touhuissa. Tekstuureissa on omanlaisensa alpha-kanavat, joiden kanssa en ole tottunut säätämään, ja Photoshopin kanssa saikin hetken vääntää, että tajusin, miten nuo saa toimimaan. Lisäksi tekstuurien täytyy olla olla lähes pikselin tarkasti paikallaan suhteessa alkuperäisiin, muuten ruutu on täynnä epämääräisiä virheitä. Ei siis ihme, ettei noita kunnon käsintehtyjä tekstuuripaketteja ole vielä PS2:lle näkynyt.
Päätin ensiksi paneutua ensimmäiseen Devil May Cry -peliin, koska vituttaa tuo juosten kustu HD-remasteri. Tässä tulee varmaan menemään kuukausia, että saan kaikki valikkoruudut ym. kuntoon - osa niistäkin on täynnä Danten animointia, joten joutuisin vaihtamaan kymmeniä ja taas kymmeniä kuvia yksi kerrallaan. Saa nähdä jaksanko. Kaiken kaikkiaan pelissä on varmaan sata tuhatta tekstuuria.
Tässä nopeasti väsätty aloitusruutu vrt. alkuperäiseen (HD-remasterissa eivät edes tehneet tolle mitään, olisi varmaan ollut hirveä homma...):
Alkuperäisen kuvan skaalasin Topaz Gigapixel AI -softalla kuusinkertaisella resoluutiolla. Photoshopilla poistin noi rumat liukuvärit taustalta ja lisäsin uudet sekä parempilaatuisen logon. Laajakuvan saaminen kuntoon vaati vähän kikkailua: ensin piti lisätä 4:3-kuvasuhteessa olevaan kuvaan lisää kuva-alaa sivuille ja tallentaa kuva kutistettuna alkuperäisellä kuvasuhteella.
Tekstien muuttaminen olikin yhtä helvettiä, sillä alkuperäinen tekstitekstuuri näytti tältä:
Yritä siinä sitten saada sovitettua jokaisen kirjaimen ja numeron kohdalle jokin uusi fontti. Esim. M-kirjain vaattii paljon enemmän tilaa kuin suurin osa muista kirjaimista. Jos yksikin kirjain tai numero heittää pikselilläkin, pomppii teksti miten sattuu itse pelissä. Etsin siis tasasivuisen fontin, jossa kaikki kirjaimet ja numerot ovat samankokoisia leveydeltään. Joka vitun ikiselle numerolle ja kirjaimelle piti tehdä oma layeri Photoshopissa ja tasata ne tismalleen samalla tavalla alkuperäisten kanssa.
Lopputulos on tuhat kertaa parempi kuin HD Remasterissa, jossa vetelivät vain laiskasti taikasauvatyökalulla suurimmat paskat pois teksteistä, jolloin lopputulos on jopa huonompi kuin alkuperäisessä.
Itemien ylöspäinskaalaus on myös ollut paikotellen tajunnanräjäyttävää kamaa:
Ulkoisen hehkun lisäilin manuaalisesti Photarilla, koska se ei skaalaudu AI:n toimesta yhtä hyvin.
Kädet syyhyää kokeilla myös muita pelejä, kuten OutRun 2 SP:tä ja God Handia.
Varmaan pitää tuo uusin iPhone ostaa, koska vieläkin mennään iPhone 13... 12... 11... X... 9... 8... 7... 6S Plussalla. Kyllä, seitsemän vuotta on tuossa kapistuksessa henki pihissyt, vaikka olen milloin minkäkin mallin kohdalla lupautunut päivittämään luurin.
Dynamic Island on kyllä pirun kekseliäs ajatus (ja nimi), Apple taitaa nämä paremmin kuin yksikään muu teknologiajätti - ainakin jos unohdetaan se Touch Bar MacBookeissa.
Näytä kirjoitukset
Toisaalta en ole vieläkään saanut ajettua edes yhtä kierrosta Spa-radalla puhtaasti, joten tästä on vielä aika pitkä matka siihen, että tarvitsee vertailla omaa tekemistä muihin. Se on se matka eikä määränpää.
