Haha, voittihan se tuo Bayernkin vaikka kuinka yritit kirota. :b Itse fiilistelen, että noi jinxiläpät on aika nähty. Tosimies veikkaa oman kohtalonsa!
Itsekin laitoin GBAn tipsit järjestelmään, kyllä käy! Olisiko niin, että pleijareissa on taas nokkimisjärjestys hieman selkeämpi ja taannoinen NHL-sekoilu edes vähän takana päin? :b
Hoho, koneelta löytyi lisää irtoklippejä. En ole näistä saanut ikinä mitään editoitua, kun matskua on niin vähän, joten laitetaan nyt miittipäissään loppujakin sellaisenaan fiilisteltäväksi.
Pääosissa HeinZ ja Epi. Virtua Strikers = serious business.
Jo nyt setupista on muotoutumassa legendaarinen. Lisäksi Laudan online-listauksesta juuri nyt voisi päätellä, että eletään kuuminta E3-kautta, sen verran paljon populaa mestoilla. Miitti 24, vuoden kulttuuriteko?
Asiasta kolmanteen. Itse ehdotan, että sovelletaan nolausrangaistusta, jos joku yrittää miitin lähetessä peruuttaa tulemisensa. :b
Kyllä mä ainakin saapuisin pelien ja kavereiden äärelle mielelläni! Miiteissä on poikkeuksetta ollut erittäin hauskaa, ja varsinkin näin tauon jälkeen porukalla pelaaminen(lue. eksessiivinen homo-huutelu) maistuisi varmasti entistä paremmalle. WarioWareakin on jo ikävä.
Viime kerta menee varmasti vain huonon tuurin piikkiin. Katsotaan päivä rauhassa, jotta pakolliset tunnelmanluojat pääsevät, ja avot.
Kai tuo oikeuttaa instana vaihdokkiin tai rahat takaisin?
Saahan nuo normaalisti palauttaa muutenkin, mutta varsinkaan tässä tapauksessa ei pitäisi olla epäselvyyksiä, jos saitilla on ollut rehellisesti väärät infot. Eli siinä mielessä ei ongelmaa, mutta voin kyllä kuvitella, ettei tuo takaisinlähettäminen paljoa napostelisi.
Iron Man 3 ei pettänyt, avasi kesäkauden blockbuster-sarjan hyvällä tatsilla. Parempi kuin kakkonen, suosittelen.
Itsekin tsekkasin tänään, ja tykkäsin. Kakkosesta on muistikuvat vähän hämärät, mutta väittäisin kans tämän olevan heittäen parempi. Iron Maneissa oon digannut aina humoristisesta otteesta, ja Robertin ironia kukki tässä entistä kirkkaammin. Vastapainoksi myös toimintaa tarjoiltiin toki rutosti. Lisäksi Guy Pierce on kova jätkä eikä noiden IM-pukujen animoinnin ihmettely oikein lakkaa millään. Erittäin hyvää työtä.
Näin oli tarkoituskin. Käsittääkseni nuo myöhemmät läpipeluut eivät kuitenkaan kestä kovinkaan kauaa, kun tietää mitä tekee ja jotain voi vissiin skipatakin? Mutta mistäs sen tietää, että mikä on "true ending", niin tietää jättää sen vikaksi?
Hehe, ei sitä toki tiedäkään. Onneksi tiettyjä asioita pitää ensin saada selville, ennen kuin tuohon pääsee käsiksi. Eikä sen "optimaalisen" polun löytäminen ole muutenkaan ihan helpoimpia juttuja. Voin melkeinpä luvata, että ekalla pelikerralla käy huonosti. :b Mikä on toki osa pelin hienoutta, kun siinä on oikeasti selvitettävää, ja pommeja riittää viime metreille saakka.
Ja kyllä, 999:ssä voi skipata/fast-forwardoida jo luetut dialogit ekan läpipeluun jälkeen, ja valintakohdissa peli merkkaa, mitkä valinnat olet aiemmin tehnyt. Puzzle-osuudet on kuitenkin pakko pelata aina. Virtuessa on sitten sivistyneempi skippailusysteemi, kun stoori on laajempi ja haaroja paljon.
EDIT. Ennen kaikkea, älä ylianalysoi pelin rakennetta (kuten nyt on jo alettu vähän tekemään), vaan lukitset itsesi vaan pimeään huoneeseen ja annat stoorin viedä mennessään.
999 on loistopeli, kantsii pelata kaikki lopetukset ja jättää True Ending aivan viimeiseksi. Se tunne kun kaikki palaset loksahtavat juonessa yhteen...
Se on tosiaan hyvä heti hahmottaa, että nämä on tarkoituskin pelata useamman kerran läpi ja koluta kaikki eri valinnat ja vaihtoehdot. Yhdellä läpipeluulla ei stoori vielä kauheasti aukea, mikä on loppuunsa todella nerokas tapa kertoa tarinaa. Kuten Kraidi sanoi, on palasten yhdistyminen lopulta erittäin palkitsevaa.
DKC Returns on ehkä odotetuin peli tällä hetkellä itselleni. Peli itsessään superhyvä, vaikka Wii-versiossa olikin pelikelvottomat kontrollit, ellei tehnyt classic controller hackia. Nyt kaikki pelaajat pääsevät nauttimaan oikealla ohjauksella pelistä.
Vaikka olenkin pelannut Wii-version läpi kertaalleen, niin pelkkä yksi läpipeluu on vasta murto-osa mitä pelillä on tarjottavana. Speed run -mitalit joka kentästä, kaikki salaisuudet joka kentästä ja bonus-maailmaa en saanut auki ollenkaan. Sitten on vielä hard-mode jossa mirrorina koko peli. Pitää yrittää vetää 3DS-versio 200% läpi.
Sama täällä. Mähän en tosin ole läpäissyt peliä edes Wiillä, eli aika tuoreeltaan pääsee tämän paremman version kimppuun. Jää varmasti kaikki muut pelit hyväksi toviksi sivuun, kun aion itsekin yrittää tahkota pelin valtavan tarjonnan täydellisesti läpi.
Jos ehtisi, niin voisi ainakin DKC2:n rykäistä SNESillä läpi ennen pelin julkaisua fiilistelyn vuoksi. Niin, ja se kolmonen pitäisi koittaa bongailla eBaysta, sitä en ole pelannut pitkään aikaan. Ah, Donkkarit.
Amazonilla on Ocarina of Time 3DS tarjouksessa hintaan £20.
Noniin, tällaisia alennuksia olikin odoteltu. Lähti todellakin tilaukseen. Samalla heitin DKC Returns 3D:n ennakkotilaukseen, koska voi luoja miten hyvää kamaa sieltä tulee.
Kyllähän se näin menee. Lauran Teema on sangen makea ja tunnelmallinen biisi, mutta Xenobladessa on kaikkea enemmän. Ja vieläpä ytimekkäämmin. Kova raita, for sho'.
Tuo on kyllä käsittämättömän kova kappale. Samaten on ihan yhtä käsittämätöntä, miten poppoon loppulevy ei tarjoile mitään sinne päinkään. Loppuisi housut kesken, jos saisin samanlaista tyyliä ja laatua koko levyllisen.
Toivottavasti joku muukin kantaa kortensa kekoon, mutta kun nyt olen tässä hollilla, niin vastailen heti. :b
Itse en siis ole käyttänyt, en tässä enkä Litessä. Liten alanäyttö alkoi kieltämättä loppuajasta olla hieman kulunut, muttei haitannut pelaamista mitenkään. Lopulta konsolin veikin hautuumaalle vioittunut nappi, joka synnytti mystisiä virtaongelmia, paljon ennen kuin olisin ehtinyt näytön raapia pilalle. Ja on hyvä huomata, että Quendan-tyylin musapelejä, PW:tä ja muita on näytöllä pelattu satoja tunteja.
Lähinnä tuosta rohkaistuneena en ole saanut aikaiseksi hommata näytänsuojia nytkään, mutta käsittääkseni niistä ei myöskään ole syntynyt mitään sateenkaari-efektejä tai muita ongelmia, joita puhelinten parissa on ollut. En siis toisaalta näe, etteikö niitä kannattaisi käyttää, jos näyttöjen kunto yhtään huolettaa. Sitä en tiedä, onko 3DS:n alanäyttö millään lailla stydimpää materiaalia kuin orkkis-DS:n eri iteraatioiden.
Tuo Horin kotelo on siksi vähän reilu, että se on myös tarkoitettu DSi XL:lle, joka on hitusen isompi kuin 3DS XL.
No sehän selittääkin. Juuri huomasin myös, että jos laittaa vaikkapa sen puhdistusliinan siihen lisätaskuun pelien taakse, painaa se tuota pehmeää väliseinää konsolia vasten kotelon ollessa kiinni juuri sen verran, ettei laite itse asiassa liiku kotelossa yhtään. Ja kun kuitenkin DS-brändätty mikrokuituliina näyttöjä varten löytyy, niin en tiedä miksen ollut heittänyt sitä koteloon aiemmin. Nyt paketti on entistäkin timanttisempi, ei oikeastaan voi kuin suositella.
Itse olen taas noita kotelomiehiä, ja jokaisen käsikonsolini kanssa olen sportannut loistavia Horin koteloita. Niinpä tilasin myös 3DS XL:lleni Horin Hard Pouchin:
Tilaa kolmelle pelikortille ja lisästylukselle, plus extratasku puhdistusliinalle tahi muulle krääsälle. Laatu on muuten AAA-luokkaa, mutta jännästi kotelo on sivusuunnassa tosiaan aavistuksen reilu konsolin kokoon nähden. Aiemmissa tuotteissa ei ole vastaavaa näkynyt. But still, pehmeä sisus ja pyöreät reunat varmistavat sen, ettei pieni liikkumavara todellakaan vahingoita konsolia lainkaan. Varsinkaan, kun ottaa huomioon laitteen stydin rakenteen. Huomattavasti parempi vaihtoehto irrallaan laukussa pyörimiselle, enkä osaisi kuljettaa konsolia mukana ilman vastaavaa koteloa.
Omani on tosin japaniversio, kun sen sai Play-Asiasta niin halvalla. Muuten sama kotelo, mutta kannessa lukee XL:n sijaan LL.
EDIT. Eipä tuo näytä vieläkään olevan pahan hintainen, jos hotsittaa:
Mikä on muuten teidän suosikkinne tästä pelisarjasta? Itse pidän Trials and Tribulationsia parhaimpana. Godot on jumala ja vika keissi jumaluutta.
T&T on tosiaan törkeän kova peli, eritoten tuon eeppisen lopetuksensa vuoksi. Toki Mian ja Phoenixin menneisyyden avaaminen on myös mielenkiintoista kakkia, ja Godot tosiaan siisti hahmo. Jos pitäisi valita, nimeäisin minäkin tämän osan parhaaksi. Tiukasti perässä ui eka Phoenix Wright, jonka keissivalikoima on laadultaan sarjan tasaisin ja hahmokaarti myös upea. Eritoten Edgeworthin henkinen kasvaminen ja avautuminen pelin aikana on hienoa nähtävää, joka kerta.
Despire, pelaa nyt herranen aika ainakin se T&T alta pois, jos on heti mistä aloittaa! Voin luvata, että palkitsee. Sen jälkeen on sitten hyvä lähteä Apollon pariin, jonka ostoa kyllä suosittelen kans(varsinkin nyt kun femma tulee jatkamaan about suoraan siitä). Uusi päähahmo on loppuunsa oikein sympaattinen kaveri, ja stoori muutenkin totutun laadukasta kamaa. Pari kolme kertaa olen jo tuonkin läpi pelannut, mikä kertonee jotain pelin laadusta. :b
Nostetaan nyt tämä ketju henkiin, kun lisää parhautta on vihdoinkin luvassa. Itse olen näköjään missannut TGS:n henkutukset viidennestä osasta täysin, mikä on melko käsittämätöntä. Vaan toisaalta hyvä, sillä tästä odotuksesta tulee varmasti aika kestämätöntä. Ajatella jos olisin hikoillut jo syyskuusta lähtien. :b
Alla TGS-traileri:
Vaikka ennemmin ottaisinkin puhtaasti 2D-Phoenixin, niin aika hyvin sarjan tyyli ja henki tuntuu modernimpaan ulkoasuun siirtyneen. Toisaalta, orkestroitu musiikki sulattaa varmasti korvat, joten kyllä käy. Kuten sanottua, odotuslistan kärkeen heittämällä.
Peeäs. Niin, ja vissiin se Layton vs. Ace Attorney on kans edelleen hengissä, eli sitäkin voi varovaisesti odotella.
EDIT: Tajusin just, että 3DS:llehän on tulossa uus Phoenix Wrightikin.
Mitä vittua nyt taas, milloin tämä on julkistettu!? Japani-julkaisukin näköjään jo kesällä. Huh-effin'-huh, odotetuimpien pelien listan ykkössija meni räjähtäen uusiksi. Tällaisia uutisia olen odottanut niiiiiiiin kauan, mutta olin jo kieltämättä luopunut toivosta kun Investigations 2 jäi julkaisematta Japanin ulkopuolella ja Layton vs. Ace Attorneykin tuntuu unohtuneen historian hämäriin. Vaikka totta hemmetissä otan mieluummin pääsarjan pelin kuin mitään noista, jos valita pitää.
Päiväni on nyt virallisesti tehty. Plus että pakko alkaa säästämään jo nyt rahaa sivuun tuota vuoden sisään tulevaa pelivyöryä varten. My God. Jos nyt jollain on 3DS hankkimatta, niin suosittelen vahvasti ottamaan despireä kädestä ja hyppäämään kans kelkkaan mukaan. This shit is thoroughly good.
EDIT. Viime syyskuussa näköjään saatu jo jonkinlaisia varmistuksia vitosesta. Oikeesti kaverit, näitä infoja pitää jakaa.
EDIT2. Niin, ja toki uusi oikea Zeldakin on erittäin jees, mutta kieltämättä PW heitti aikamoisen varjon kaikkien muiden kovien tapausten ylle. On ne niin loistavia.
Mulla on riittänyt heittämällä se mukana tullut kortti, jonka olettaisin/muistelisin olevan jotain neljän gigan(?) tienoilla. Eli 16 on varmasti enemmän kuin tarpeeksi.
Ja mitä väreihin tulee, niin vaikka harmaata voisikin ehkä pitää tylsänä, ovat minusta nuo sininen ja punainen oikein nättejä ja raikkaita värejä. Itse asiassa kiva pitkästä aikaa nähdä rehellistä väriä näissä, kun viime vuosina paletti on enemmän ollut niitä kaikemaailman erikoisia preussinmerensinisiä ynnä muuta. Tavallisen mustan ja valkoisen lisäksi, toki. Itse sporttaan sinistä XL:ää, varsinkin livenä oikein kaunis ja yksinkertaisen tyylikäs laite.
Itse olen kyllä omasta XL:stäni pitänyt pirusti. Isoilta näytöiltä on nautinto pelata, jopa 3D-efektillä, ja laite istuu miellyttävästi käteen. Lisäksi mattapinta pysyy kivasti nättinä. Ja eipä siinä, pelithän ne tärkeimmät ovat, eikä niistä ole nytkään ollut puutetta, saati sitten pian kun homma näyttää lähtevän aivan lapasesta. Jos jostain haluaisi nillittää, niin se toinen analogilevy olisi ollut tässä isommassa versiossa kovaa kakkaa, mutta toisaalta mulla ei ole yhtään peliä, jossa olisin sitä tarvinnut. Circle Pad Prota en ole siis myöskään käyttänyt, enkä näe ihan heti tarvitsevanikaan. Jos koskaan.
Komppaan ehdottomasti TK:n pohdintoja hypetopikissa siinä, että elämäni ehkä lempikonsoli DS (Lite) on saanut arvoisensa seuraajan. Kannettavan pelaamisen kärjessä, edelleen.
Suosittelut tosiaan, habitukseltaan mielenkiintoinen, tarinaltaan mukaansatempaava ja pelattavuudeltaan tiukkaakin tiukempi paketti. Lisäksi vaikeusasteen saa todella sadistiseksi niin halutessaan, mutta pelin voi myös freeraidata stoorin perässä. Juuri eilen kävikin mielessä, että toinen läpipeluukerta ja kenttien hiominen kultaisiksi jäi paria viimeistä yötä vaille. Pitänee palata Catherinen pariin taas, kunhan saan noista MGS:istä tarpeekseni.
Jonkin aikaa olen jo ko. boksia väijynyt, ja nyt hinta oli tarpeeksi alhainen. Ihan heti ei tosin pysty noita katsomaan, kun Rises on niin tuoreessa muistissa.
Lisäksi laitoin alkuperäisen Stargate-leffan tulemaan.
En ole koskaan kyseistä leffaa nähnyt, ja nyt kun SG-1 on jälleen tahkottu läpi melko vastikään, tuntuu hyvältä palata juurille ja kurkata klassikko.