Sega tekee Rambo-valopyssypelin. Tulee samalle alustalle kuin House of the Dead 4, eli Lindberghille.

http://arcadeheroes.com/2008/04/20/segas-rambo-on-location-test-in-japan/

Hämmästystäni vielä lisää se kun esim. Star Trekistä on useita TV-sarjoa, elokuvat menevät yli kymmenennessä osassa jo, ja loppua ei näy millään tälle.

No miten sen nyt ottaa, etteikö loppua näy. Onhan noita eri nimellä kulkeneita ja eri asioita seuranneita TV-sarjoja ollut jo viisi kappaletta, mutta tuo viimeisinhän keskeytettiin huonojen katsojalukujen kanssa. Myöskään kymmenes elokuva ei menestynyt, ja sitten pidettiin muutaman vuoden tauko. Nyt tuo XI on tulossa, ja jos se ei menesty niin Star Trek on kyllä sitten aika pitkälti siinä. Eli toivottavasti sitä lähtee katsomaan tarpeeksi teinejä jotta saataisiin taas uusi sarja käyntiin.

Ja henkilökohtaisesti Star Trek on minusta todella tylsää SciFi draamaa verrattuna Star Warsin rikkaaseen maailmaan. Ymmärrän kyllä että Star Trekistä pidetään mutta itse en ole ikinä päässyt sarjoihin sisälle vaikka olen yrittänyt.

Juu, nimenomaan draamaa. Ensimmäinen sarja on toki camppia sinisilmäisyyttä ja myöhemmät sarjat olivat enemmänkin faneille kuin normaalelille katsojille, mutta Star Trek The Next Generation-sarja on suurin piirtein parasta mitä televisiosta on tullut. Siinähän oli oikeasti mielettömän hyvät näyttelijät, Patrick Stewart etunenässä joka samaan aikaan veti Shakespearea teattereissa. Ja sarjan seitsemäs ja viimeinen kausihan oli muuten ehdolla parhaan draamasarjan Emmystäkin.

Star Trekissa on niin se oma tunnelmansa. Sarjan luojan Gene Roddenberryn näkemys tulevaisuudesta jossa ei tunneta nälkää eikä rahaa on upean optimistinen, eikä se häpeä sitä. Noiden näyttelijöiden ja hyvän sanoman LISÄKSI tulee sitten vielä makoisaa sci-fiä.


Mutta se Star Trekista, Warsistahan täällä puhutaan.

Uudet leffat olivat minusta helvetin hyviä. Ykkönen tietenkin heikoin, mutta Liam Neeson ja Darth Maul pitävät kokonaisuuden reilusti plussan puolella. Kakkosesta taas ei voisi sanoa mitään pahaa vaikka elokuvan alussa oltaisiin kuvattu kaksi tuntia nukkuvaa George Lucasia ja sitten tulee Yodan vuoro valomiekkailla. Mahtavaa "Imperiumi muodostuu"-fiilistelyähän tämä on täynnä.

Kolmonen sitten taas on TÄYSIN samalla viivalla alkuperäisten kanssa. Mielettömän hieno elokuva, ja erityisesti vanhojen elokuvien ystävälle. Lopussa vierii musiikin, tuttujen ympäristöjen ja tuttujen hahmojen takia parhauden kyyneleet useampaan kertaan. Se loppu vaan on niin täynnä tunnetta, täynnä ahdistusta kun tietää mihin kaikki vääjäämättä johtaa. Todellinen täyspotti sille kaikelle ihmettelylle "miksi tehdä osat 4-6 ensin?". Kolmosen lopun takia, siksi.


Muutenkin ihmiset haukkuvat uutta trilogiaa liikaa. On silkka fakta, että alkuperäiset fanit eivät pitäneet Jedin Paluun kävelevistä teddykarhuista yhtään, ja R2-D2:n ja C3PO:n toilailut ovat silkkaa slapstickia. Mutta koska me olemme nähneet nämä lapsina, ovat ne hauskaa ja asiaankuuluvaa. Jar-Jar-Binks ei oikeasti ole kaukana näistä, mutta koska se on jotain erilaista ei se meidän mielestämme muka kuulunut Star Warsiin.

Se vain iski, kun luin jonkun lapsiperheen haastattelua Phantom Menacen ilmestymisen jälkeen. Siellä kolme pikkupoikaa olivat laittaneet järjestykseen siihen mennessä ilmestyneet neljä elokuvaa. Loppujen järjestys muuttui katsojan mukaan, mutta kaikilla skideillä oli Phantom Menace ykkösenä. Se Jar-Jar oli oikeasti plussaa, ja muutenkin leffa upposi paremmin tähän uuteen yleisöön. Propsit siitä Lucasille, miksi vanhoilla faneilla olisi oltava yksinoikeus tyytyväisyyteen, kun voisi saada myös uusia faneja? Ja aivan kuten Jedin Paluun nähneillä lapsilla joiden mielestä ne teddykarhut olivat oikeasti siistejä, tulee myös Phantom Menacelle enemmän hyväksyntää kun nuo skidit kasvavat ja edelleen pitävät sitä lapsena nähtyä Jar-Jaria klassikkona.


Kai porukat muuten tiesivät, että Star Warseja on tehty kahdeksan elokuvaa?

http://en.wikipedia.org/wiki/Caravan_of_Courage:_An_Ewok_Adventure
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_for_endor

Itseltä löytyy nuo DVD:llä.

Alkaahan se vituttaa kun mennään siitä mistä aita on matalin ja se vielä kannattaa.

Juu, Nintendo meni oikein tosi matalan aidan kohdalta, kun riskeerasi koko sukupolvensa keksimällä jotain ihan älytöntä kuten liikkeentunnistukselliset kaukosäätimet ja epäpelit. Ja nimenomaan "tosipelaajat" Wiitä eniten silloin haukkuivat ja povailivat sille huonoa menestystä.

Ja nyt kun on menestytty niin sitten ollaankin menty siitä mistä aita oli matalin? Please.

Mutta jos sitä peliä ja konsolia menee kaupaksi niin maan perkeleesti, niin kertoohan se väistämättä siitä, että jonkun näkökulmasta homma toimii just niinkuin pitää.

Nimenomaan.

Tokihan siis myönnän sen että aikanaan Nintendo 64:n aikaan korpesi että maailman parhaimmilla peleillä ei myydä kuin kolmasosa koneita verrattuna PlayStationiin, mutta ei se sitä muuta että koneeseensa tyytyväisiä ihmisiä oli PlayStationilla kolme kertaa enemmän.


Mutta siinä missä mikä tahansa Nintendo 64-fani voisi hampaitten välistä myöntää että PS:lläkin on kamala kasa hyviä pelejä, täytyy sanoa että Wiin pelivalikoiman mollaaminen on yllättävän muodikasta.

Kyllä todella peleihin kyllästynyt harhateillä oleva muka-elitisti saa olla, jos Wiin parhaita TOSIpelejä ei voi tunnustaa. Zelda, Metroid ja Mario nyt ovat pelejä joita pelaamatta ei minun kirjoissani saa edes suutaan avata mistään tällaisista asioista, mutta eivät ne HC-pelit tähän lopu. Geometry Wars on Wiillä parhaimillaan ja puhdasta hc:tä, Resident Evil Umbrella Chronicles on lajityyppinsä PARAS ja Fire Emblemin normaali vaikeustaso saa keneltä tahansa itseään kovana pelaajana pitävältä pääsemään useita kirosanoja takuuvarmasti jo ensimmäisessä kentässä.

Mario Kartista ja Smash Brosista ei kai tarvitse puhua, sillä niiden ulkoasuhan tietenkin määrittää kaiken mitä peli pitää sisällään?

Mario meets Doom:

http://www.techeblog.com/index.php/tech-gadget/video-super-mario-bros-meets-doom

Somebody stop me! Alkukuun ostoksien myötä Naomi-kokoelma on triplaantunut. Tässä saalista:



Giga Wing 2:n myötä sain viimeinkin shmuppityhjiöön edes vähän täytettä, hieno peli on kyseessä. Nuo japaninkieliset pelit ovat keskinkertainen third-person mättö Heavy Metal Geomatrix ja klassikko Power Stone. Virtua NBA on ehkä vähiten tunnettu Virtua-peli. Koripallopelit eivät hirveästi kiinnosta, mutta pitäähän sitä yksi olla, joten mikäs tämän parempi versio. Cosmic Smash taas on vähän erikoisempi urheilupeli, parhaiten sitä kuvailee squashiksi Rezin grafiikoilla. Ja sitten on vielä pari tappelupeliä, Capcom vs SNK sekä Guilty Gear X. Tuo X nyt on enemmänkin keräilyä, eipä siihen pahemmin tule koskettua kun XX Slash löytyy jo.



Virtua Golfia ei ilman omaa trackball-kontrollipaneelia voi pelata. Tosin vielä en ole ehtinyt tuota pelailla, sillä siinä on vielä vääränmallinen liitin, minun pitäisi saada myyjältä uusi liitin. Virtua Athleticsissa on kuusi yleisurheilulajia, joita pelataan aidolla napinrämppäyksellä. No, vaaditaan noissa tarkkuuttakin, mutta helmi kaksinpelihän tämä on. Ei tosin voita Beach Spikersia, vaikka ilman kabinettien linkkausta sitäkin pelataan vain kahdella pelaajalla. Tuo japaninkielinen peli oikealla on Musapey's Choco Marker, joka oli todella positiivinen yllätys. Tämä puzzle-peli ei varsinaisesti ollut ostoslistallani, mutta ostin sen kun hyvä tilaisuus tuli. Ja kyseessä on aivan huippu kolmessa ulottuvuudessa tapahtuva pulmapeli, jota ei ole muille koneille käännetty.


Ensi kuussa miittiin kokeilemaan!

Jos Nintendo tekee yhdenkin kunnollisen pelin Wiille, niin ostan sen ehkä takaisin joskus tulevaisuudessa ja samalla tämän Mario Kartin. Brawlin totaalisen kusemisen vuoksihan se lähtikin paremmille metsästysmaille. Eihän tässä Mario Kartissa mitään vikaa ole.

 

TK:n pitäisi kyllä hankkia joku rentouttava harrastus, kuten vaikkapa videopelien pelaaminen. 

Umbrella Chronicles pitäs löytyä tänään rännistä. Vois postailla vaikka shoot 'em up ketjuun, jos siinä voi pisteitäkin keräillä.

Ei se mikään shmuppi ole.


Mutta on kylläkin pitkäikäisin ja syvin valopyssypeli ikinä. Ja jos yhtään Ressoja tuntee, niin on melkoista nannaa fiilistelypuolellakin.

Heh, tuli juuri mieleen se kohta, kun kerroit finngamer siitä eräästä NEO GEO-pelistä (jonka nimen unohdin) ja mainitsit hinnaksi olikos se nyt 12 000 euroa. Kuului ainakin meidän olohuoneessa kohahdus 

Itseasiassa siinä oli niin kiire niiden kysymysten kanssa, että jäi itse pelin nimi mainitsematta. Eli Kizuna Encounterin euroversio oli peli, ja edellinen vaihtoi omistajaa 12,500 dollarilla. Ja tuohon aikaan dollari oli vielä voimissaan, oli jotain 11,000 euroa.

Kiitosta vaan vielä hyvästä palautteesta.

Mietin vaan että mitä kautta ohjelmantekijät muuten ottivat yhteyttä suhun? Raidasivat pelifoorumeita vaiko ihan suhteilla pääsit mukaan?

Se haastattelija sanoi että oli (jo kauan kumossa olleen) gamecollectors.infon vetäjältä kysynyt että olisiko tietoa asiantuntijasta ja tämä oli sitten suositellut minua. Kiitos Juhalle!

Spirits on ilmeisesti pelillisesti aika erilainen alkuperäiseen verrattuna. Spiritsissä siis A on dash, Y ja B valitsemat aseet, kun taas alkuperäisessä oli hieman Robotron-tapainen ampuminen, eli mecha ampui sinne suuntaan minne painoi. . . tai jotain?

Juu, eli ohjaus ja ampuminen ovat erillisiä suuntia.

Vanhassa on aseita kaksi, kimpoilevat ammukset ja hakeutuvat ohjukset. Ja superisku, jota pitää ladata nappia pohjassa pitämällä, ja siihen saa bonuksia mitä lähemmäksi viholliset on päästänyt kun napin irti päästää.

Onkos tuossa DS-versiossa kaikki vanhatkin kentät mukana, vai ovat kaikki uusia? 160 on kyllä kova määrä, alkuperäisen 44 kentässäkin oli tekemistä.


Nintendo 64:llä siis on pelattu, Dreamcastia ei tueta. (Enpä olisi uskonut että noinkin joskus sanoo )

Hyvin vedetty!

Treasuresta luonnollisesti plussaa. 

Neo-Geoa ja Radiant Silvergunia ruudussa, mission accomplished!  Löytyy varmaan tosi usein kirppareilta.

Kiitoksia. 

Aluksi meinasi alkaa jännittää, mutta kunhan lähetykseen vain päästiin niin sitten se meni yhdessä hujauksessa. Yllättävän hyvin kyllä meni, ei tarvitse hävetä. Turhan vähän pääsin esittelemään mukaanotettuja pelejä, vaikka kirppikseltä itseltään ei löytynyt kyllä mitään.


Kiitti Ephille kun pääsin nyt heti töissä katselemaan tuota pätkää, on se kyllä kotonakin nauhalla.

Oli kyllä kauhea huomata miten usein tuli sanottua "tota noin", kun piti pitää puhemoottori käynnissä.

Tulipahan tuosta Pelitalosta sitten mieleen, että kirjottakaapa huolellisemmin osotteet paketteihin. Postintäti ei meinannut antaa pakettia kun ei saanut selvää nimestä tms :D

My bad!

Mehän printataan suurin osa kirjekuorista ja postiennakkolapuista, mutta pakettikortit kirjoitetaan itse. Yritän panostaa jatkossa enemmän.

Lisäksi mä olen  aika surkea, kärsivällisyyteni ei oikein riitä jatkuvaan harjoitteluun.

Ei mullakaan, mutta silti nautin shmupeista. Ikarugaa varsinkin luulisi jaksavan vääntää vähän pitempäänkin, useimmat tekeleet tulee vain kerran läpäistyä ja sitten ne keräävätkin pölyä disintegraatioonsa asti.

Juu, itsekin olen suoraan sanottuna aika paska, mutta tyykkään vaan shmuppien fiiliksestä ja estetiikasta. Dreamcastin shumpit on tullut mentyä "läpi" niin että pelaa sitä tarpeeksi että krediittejä aukeaa peliajan mukaan. Tai no, kehittyyhän siinä samalla taidotkin, mutta useimmiten olen lopettanut siihen että peli on läpi vaikka viidellä krediitillä. Liikaa pelattavaa, ei kerkeä arvostamaan tarpeeksi.


Nyt kun Naomille tulee näitä ostettua, niin sitten en kyllä tuhlaa. Pelaan yhdellä krediitillä läpi kaikki. Tällä hetkellä ensimmäiseni työn alla, eli Giga Wing 2. Tällä hetkellä neljännen kentän pomoon saakka pääsen näkemättä continue-ruutua, sen jälkeen olisi vissiin jäljellä kolme pääpomoa peräjälkeen.

Giga Wingissä on kyllä kivat pelimekaniikat, suht nopealla tahdilla palautuva suoja, joka ampuu takaisin siihen imetyt ammukset. Eli mahdoton tilanne pelissä, suoja päälle, naurettava määrä spriteä ruudulla, suoja pois, ollaan kusessa kunnes taas suoja on palautunut. Ja pelin pistelasku on tosiaan ihan omaa luokkaansa, kun scoressa on parhaimmillaan 15 nollaa.

Jos jotain meinaat namedropata, niin mainitse mieluummin Lauta kuin zoukka. . .

Nooh, kyllä se melkein pakko on Pelitalo johonkin luontevaan väliin mainita kun näin hyvä tilaisuus on, mutta en muuten rupea heittelemään terveisiä porukoille.

Ei nyt tapahdu tänään, vaan huomenna, mutta ajattelin että porukka parhaiten tästä tämän huomaa.


Eli huomenna klo 9.05-10.00 tulee ykköseltä Kirppis-ohjelma. Tämä on suora lähetys kirpputorilta Vallilasta, ja siellä on aina jokin eri teema mitä tavaroita sieltä etsitään ja kommentoidaan, ja yleisesti keskustellaan tästä aiheesta keräilijän ja tavallisen ihmisen näkökulmasta.

Huomenna luvassa on videopelit, ja minua pyydettiin sinne vieraaksi juttelemaan asiasta. En sitten tiedä miten paljon siinä päästään pintaa syvemmälle kun ensin pitää varmaan kertoa ohjelmaa katsoville mummoille mitä videopelit ovat ja miksi isot miehet pelaavat niitä, mutta on kuitenkin aina kiva kun peleistä puhutaan televisiossa muuallakin kuin Tiltissä.


Eli tsekatkaa huomenna mitä sammakoita minulta suorassa lähetyksessä pääsee suusta. :)

Joel-EDIT: Splittage.

[DUDE]

Pikminin hommasin ja DUDE mikä klassikko oli jäänyt Cuutiolla väliin. Peli aiheutti suurta ihmetystä kun mitään ei alussa oikeastaan kerrottu. Pikmin maasta *plop*, hakkaa kaikkia nappeja, ohoh nehän liikkuu mun ympärillä C-tikusta, ohoh nehän pieksää kaikki kuoliaaksi kun käsken... SIISTIÄ!

Ja järkytys kun läjä Pikminejä hukkui lätäkköön

Aikaraja on mahtava tunnelman luoja ja peli näyttää varsinkin korkealta katsottuna todella hienolta. Äänimaailma on mukavan outo ja Pikminien käskyttäminen on helppoa, tosin sillointällöin muutama jää jumittamaan maastoon.


Hankala oli kammeta ohjain pois kädestä, sillä en halunnut nyt ihan yhdeltä istumalta läpäistä peliä. Svedu miten mukana yllätys. Jos ei ole tuttu sarja, niin äkkiä huutamaan pikkurahalla iso peli!

Pikmin on kyllä yksin Cuben suurista klassikoista. Ja kun se ei kauheasti myynyt, niin uskoisin siitä tulevan tulevaisuudessa aika harvinainen ja arvokas.

Ykkönen on suhteellisen pientä puuhastelua verrattuna kakkoseen, missä on kaikkea enemmän. Kaksinpelikin löytyy, mutta sitä en pahemmin aikanaan tyyppäillyt.


Tulisipa kolmonen pian Wiille, sopisi sille kuin nyrkki silmään.


Pssst... Kun joku meinaa hukkua, heitä veteen sinisiä Pikminejä. Ne hilaavat kaverit rannalle.

Oletko jo PAL-version pelannut?

E.

Myytkö jenkkisi mulle?

Joo, myötähäpeällä vähän aloitettiin, mutta se pehmopossu pelasti aika paljonkin. Se tuli jotenkin luontevasti sketsinä, eikä väkisin sketsinä.

"Ota pähkinä."

Ei tullut Japanin ulkopuolelle, mutta sitä ensimmäistä PSX:ää ei tullut yhtään minnekään joten ei tuosta mitään logiikkaa löydy?

Öh... Eikös ykkös-pleikan projektinimi ollut PlayStation Experimental, josta tulee lyhennös PSX? Ainakin erään vanhan pelilehden kirjenpalstan ja Wikipedian mukaan näin on. Korjaa, jos sinulla on jotain tarkempaa tietoa asiasta.

Juuri näin. Eli toisin sanoen logiikkasi mukaan kun sen OIKEAN PSX:n rajattu julkaisu estää sinua käyttämästä sen nimeä, pitäisi vanhan PSX:n kokonaan julkaisemattomuus saada sinut unohtamaan koko nimen.

No eihän me enää puhuta Ultra 64:sta tai Dolphinista. Myös Revolution on unohdettu.

Niinpä, mutta nämä nimet nyt ovat siitä eri asioita, että niitä ei voi mihinkään sekoittaa, ne eivät tarkoita mitään. Mutta Sony taas otti sen vanhan nimilyhenteen ja teki sen pohjalta aivan eri tuotteen, eli se PSX nimi on nyt sillä.

Kutsun yhä vanhaa pleiskaria PSX:ksi, koska oikea, myöhemmin julkaistu PSX ei koskaan tullut Japanin ulkopuolelle.

Ei tullut Japanin ulkopuolelle, mutta sitä ensimmäistä PSX:ää ei tullut yhtään minnekään joten ei tuosta mitään logiikkaa löydy?


No, ei auta taistella kaikkia tuulimyllyjä vastaan.

Toinen PSX taas taisi olla jokin toinen projekti, jossa oli PS2:n lisäksi jokin kodin viihdekeskus tai jotain sinne päin. Tulikos siitä muuten koskaan mitään? Muistaakseni ei, joten PSX sopii oikein hyvin ykkös-pleikalle.

Kyllä se oikea PSX Japanissa julkaistiin, eli tästä lähtien termit kuntoon. Tai mä ja Fyysinen Preesens tullaan teidän uniin.

PSX ja Playstation 1 ovat eri asia.

Todellakin, täysin eri.

Itseäkin sieppaa tuon termin käyttö.

Siis: Bad Fur Day pelinä hyvä, mutta Conker hahmona käsittämättömän yksiuloitteinen ja rasittava.

Sulla on väärä kuva, tuo on ajalta kun Conker oli miltä näytti. Kai tiesit ettei Conker ole aina ollut Bad Fur Dayn tyylinen?

Se, että olemassaolevalle lastenhahmolle tehdään näin, tekee hahmosta automaattisesti moniulotteisen.

Oli Zoukka nyt noista paras.

No, oli toi omegakin ihan kekseliäs, mutta voittaja oli ihan läppä. Lista toisinpäin, niin olisi ollut oikeudenmukaista.

Parasta myös pelata noita 

Ei, ei tulisi mieleenkään pelata näitä.

Tule itse miittiin pelaamaan.



Seuraavat pelit ostoslistalla ovat halvahkot mutta makoisat urheilupelit Beach Spikers, Virtua Tennis ja kenties joku Capcom vs SNK, mukavan huokeita kun nekin ovat. Mutta eniten odotan shmuppeja. Toistaiseksi olen jättämässä vertikaaliset räiskinnät ostamatta, kun se ruudun kääntö nyt ei ihan niin näppärästi käy, että sitä jaksaisi aina mielen mukaan käännellä. Eli keskityn nyt vain näihin normaaleihin peleihin.

Näitä horisontaaleja löytyy viisi kappaletta, joista nyt vielä Senko no Ronde on turhan kallis. Zero Gunner 2:kin on aika tyyris mutta jo niin vanha ettei se hinta enää laske, sen kanssa pitää vain purra hammasta. Sen Dreamcast version tosin juuri myin alta pois, eli ehkä ensisijaisesti etsin täysin tuoreita pelikokemuksia. Ja vaikka kaikki Dreamcast-ostoslistalla ovatkin olleet, niin sattumoisin on ne loput kolme horisontaalista Naomi-shmuppia jääneet hankkimatta. Ja erittäin hyvä niin, pääsee nauttimaan oikein kunnolla.

Näistä lopuista kolmesta kaksi ovat kyllä pystysuuntaan rullaavia, mutta käyttävät horisontaalista ruutua. Giga Wing 2 pääsi muutama vuosi sitten Edgen top 10 shmuppeihin, mutta tämä nyt oli aika pitkälti melkoinen läppävalinta Edgelta. Hyvä ja hektinen peli kuitenkin kyseessä, en malta odottaa että pääsen pelaamaan. Chaos Field taitaa tällä hetkellä olla aavistuksen verran liian kallis laatuunsa nähden, en aivan 150 euroa siitä vielä jaksaisi maksaa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa halpenee. Mutta eniten tietenkin odotan Border Downia. Kunhan vain eBayhin tai jollekin kolikkopelinettikaupalle varastoon tulee, niin kyllä se noin satasella pitäisi irrota ja se kyllä ostetaan ensi tilassa. Eli voi hyvinkin olla halvempi kuin mitä DC-versiosta pitää maksaa... Border Downia olen kyllä kerran pelannutkin, Helsingin Kinopalatsissa oli se vähän aikaa. Kohta ei tarvitse enää ihmetellä pelihallien huonoa tilaa.

Nyt Naomilla en kyllä aio "tuhlata" shmuppia minkä ostan. Konsoleilla minulla on paha tapa vetää peli läpi heti kun krediittejä niin paljon tarjotaan, koska välttämättä ei ole aikaa syventyä johonkin yhteen tiettyyn. Mutta siis pidän shmuppien estetiikasta ja pelisuunnittelusta ilman hirvittävää yhden krediitin viilausta. No, mutta nyt kun näitä hommaan, niin pelaan ne läpi "oikein", eli pelaan aina niin pitkälle kuin normaaleilla asetuksillä ja yhdellä krediitillä pääsee.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta Suomen ensimmäinen Virtua Fighter 4 Final Tuned on Espoon ghetossa. Enkä siis tarkoita vain kotikeräilijöitä, vaan ei tätä ole Japanin ulkopuolella nähty pelihalleissakaan.



Jos ei lasketa erikoisempaa ohjausta (kuten surffilautaa tai juoksumattoa) vaativia Naomi-pelejä, niin Final Tuned on hyvin pitkälti ainoa peli jota ei ole kotikoneille käännetty, eikä varmasti koskaan käännetäkään. Olennainen ostos siis.



Tässähän ei ole mitään uusia hahmoja, uusia kenttiä tosin löytyy. Mutta enimmäkseen tässä on siis VF4-pelisarjan viimeiset tuunaukset liikkeisiin ja tasapainoon. Ja tämä minun on vielä ver.B, eli Final Tunedin final tuned.



Se Virtua Tennis oli vähän turhan ruma, joten piti tämän olennaisen Naomi-pelin kunniaksi ostaa myös sen marquee-juliste koneen yläosaan.

Täytyy tosin pyytää anteeksi Virtua Fighter faneilta, mutta tätä ei varmaankaan tulla pelaamaan niin paljon kuin se ansaitsee, homma pysyy varmaan aika kasuaalina miiteissä ja kavereiden kanssa. Mutta hyvässä kodissa se silti on. 


Lisäksi tuli ostettua Guilty Gear XX Slash. Accent Coreenhan on tehty sen verran muutoksia, että Slash pitää kyllä olla vaikka sen AC:nkin hankkii. Tosin se nyt on vielä kaukana sillä sen pelin hinta huitelee vielä jossain tonnissa.



Guilty Geariahan ei nyt ihan vielä pääse pelaamaan, sillä kontrollipaneelissani on vain kolme nappia per pelaaja, ja GG tarvitsee viisi. Capcomin tappelupelit tarvitsevat kuusi, joten nappeja siis pitää saada lisää.



Lisänappien lisääminen tähän Universal Cabinettiin käy kuin tanssi, riittää vain kun ostaa sopivan piuhanipun ja napsauttaa napit kiinni. Mutta kuten kuvasta näkyy niin jotain vielä puuttuu. No, enköhän nuo reiät siihen jotenkin saa kairattua. Askartelin tuollaisesta Naomi-kortista tuohon liikekorttipaneelin kohdalle Naomi-logon, jotta ei tarvitse katsoa Sports Jamin ohjeita koko aikaa. Lopputulos on varsin tyylikäs.

Ja lisää pelejä tehdään koko ajan, nytkin on pari uutta 2D-tappelua tulossa uunista ulos.

Nyt kun on asiaan paneutunut vähän lisää, niin tilannehan on vielä tätäkin valoisampi. Noiden kahden tappelupelin lisäksi tänä vuonna on ilmestymässä myös peräti kolme shmuppia, joista kaksi on Border Downin, Senko no Ronden ja Under Defeatin tekijöiltä G.Reviltä!

Nämä ovat vertikaalinen cute-em-up (ja nimihirviö) Mamoru-kun wa Norowarete Shimatta! sekä shmupin ja taistelupelin sekasikiö Senko no Ronde 2. Lisäksi Milestonelta on tulossa uusi cel-sheidattu shmuppi. Milestonehan on tehnyt aiemmin kolme shmuppia Naomille, jotka kaikki on käännetty Dreamcastille sen kuoleman jälkeen: Chaos Field, Radirgy ja Karous.


Varsinkin G.Revin mukanaolo pitää Naomin yhtenä merkittävimmistä alustoista edelleen. I'm likin' it.

Fire Emblem Radiant Dawn Wiille.
Ja kivasti saa vielä Cuben kortilta siirrettyä edellisen pelin tiedot tähän uuteen.

Mitäs hyötyä/huvia tästä sitten on ? Tuloillaan on tuoki peli.

Wikipedia auttaa:

"If a GameCube memory card with a cleared Path of Radiance save is inserted, data can be transferred from the save file. Path of Radiance characters who have attained high statistics or weapon levels will receive corresponding boosts to their Radiant Dawn counterparts. Transferred A-level supports become Bond supports in Radiant Dawn, and the support conversations unlocked can be read in a support library after the game is completed. Coins collected are transferred to Ike in Part 3, where they can be used in the game's weapon forging system."

Kaikkien yksittäisten leffojen hintoja alennettu, kaikki ovat nyt 4 euroa kpl.