Hyvä ja mielenkiintoinen aihe. Laudalla keskustellaan sen verta harvakseltaa, että semiofftopic tuskin ketään haittaa ja voihan tästä oman aiheenkin tehdä jos paisuu.

Itse olen elänyt koko elämäni käytännön minimalistina. Omassa asunnossakin seinät on valkoiset ja mitään turhaa kapistusta ei löydy. Elintason nousu tarkoittaakin omalta osalta kokemuksiin "tuhlaamista", siksi heittomerkeissä koska en koe sitä tuhlaamisena. Mitään ideologiaa taustalla ei ole, inhoan vain tavaraa jolla ei ole käyttötarkoitusta. Annan esimerkiksi kaikki ostamani kirjat aina eteenpäin. Pelit tulee ostettua nykyään myös melkein aina digitaalisena, koska fyysisellä kopiolla ei ole itselle mitään arvoa.

Lensin viime vuonna lomalla 16 kertaa, taisi kerran vain olla ruumassa tavarat. Olen aina matkustanut mentaliteetilla visa + passi. Monesti otan aasian reissuille vain tyhjän repun mukaan. Tässäkään ei ole mitään ilmastonmuutos ideologiaa taustalla, kuten jo isosta lentomäärästä näkee, tykkään vain siitä että kaikki tarvittava on käsien ulottuvilla.

Yleisesti uskon minimalismin taustalla silti vaikuttavan vastareaktio himokulutukseen ja tavaran haalimiseen statussymboleina. Ja onhan se homma muuttunutkin, nykyään sixpack, terve elämä ja kokemukset ovat statusta. Ennen oli joka jätkällä oltava auto ja omakotitalo. 2019 -luvun ihminen ajattelee sen olevan hulluutta laittaa seiniin rahaa kiinni tai omistaa joku peltipurkki jonka arvo tippuu -20% kun ajat sen ovesta ulos. Itselle omistamisessa ei silti ole mitään väärää, jokainen elää kuten haluaa. Oman kassan laitan kiinni sijoituksiin ja kokemuksiin. Sijoituksiin siksi, jotta tulevaisuudessa olisi vielä enemmän resursseja matkustaa ja vaikka elää niiden sijoitusten tuotoilla ilman babylonian rattaiden narskumista. 

Netflixissä oli muuten ihan ok dokkari tuosta minimalismista: https://www.netflix.com/fi/title/80114460

Jep, suurimmilta osin minimalismihan on ihan järkiperäistä toimintaa, eli natsaa hyvin tuohon teikäläiseltä nähtävästi luonnostaan tulevaan arkitoimintaan. Nimettynä elämäntapana minimalismi voidaan toki nähdä vastaliikkeenä 2000-luvulla kärjistyneille kulutusjuhlille, mutta mistään hirveän radikaalista ei lopulta ole kyse. Linkkaamasi dokkarin olen myös katsonut, kun ajauduin tuijottelemaan filkan ohjanneen Matt D'Avellan YouTube-videoita. Hyvää kamaa molemmat: järkevää ja jalat maassa pitävää mietettä ja vinkkejä ilman yltiöpäistä paatoksellisuutta.

Tuolla leffa- ja pelipuolella olen itsekin jo pikkuhiljaa siirtynyt aika luontevasti digipuolelle. PS4-pelejä taitaa olla fyysisinä 2-3, kaikki loput löytyvät konsolilta. En usko, että tulevissa sukupolvissa ostan enää fyysisiä pelejä lainkaan, ellei hintapolitiikka tee siitä yksittäistapauksissa ratkaisevasti järkevämpää. Silloinkin peli varmasti lähtee kiertoon jossain vaiheessa. Toisaalta pelit ja elokuvat ovat myös aina olleet helppoja ja järkeviä säilyttää, eli meidän kotona suurin ongelma on kyllä kaikki käsittämätön pikkutilpehööri ja sellaiset "tartten tuota ehkä vielä joskus" -tekstiilit, joita ei oikeasti kaipaisi sekuntiakaan, jos ne eräänä päivänä kotoa vaivihkaa häviäisivät. Näihin tulen siis pureutumaan jatkossa ennen kaikkea, ja kunhan koti on saatu toimivaan ja sulavaan kuntoon, pitää opetella erikseen pysäyttämään se uuden kaman nurkkiin valuminen vanhan järkeistämisen lisäksi. Aika monesti on sortunut esimerkiksi siihen, että ostaa halpaa ja etäisesti ehkä jossain vaiheessa hyödyllistä, koska se on halpaa. Eihän siinä ole oikeasti mitään järkeä.

Kokemuksille perkeleen iso peukku. Itsensä kehittäminen, maailmankuvan laajentaminen ja aineeton hauskanpito ovat aina paras tapa kuluttaa rahaa. Toki siinäkään ei tosiaan voi vetää yli varojensa, ja näinä päivinä kannattanee jo vähän miettiä tuota ympäristökulmaakin vaikkapa lennoissa, mutta lähtökohtaisesti en kans näe tätä tuhlauksena.

JayeizHille onnittelut ylennyksestä! Maistuu aina hyvältä, itekin sain alkuvuodesta 2018 yhden ylennyksen ja taisi 2018 tulla jopa kaksi palkankorotusta, mikä maistuu aina. Jostain syystä rahaa jää edelleen sama määrä käteen, mikä lie vamma aivoissa kun menot nousee tulojen mukaan samaa tahtia.  

Hehe, klassinen elintason automaattinosto tulojen noustessa. Allekirjoittanut nappasi kans vuodenvaihteessa ihan mukavan palkkatarkastuksen, ja samalla tehtiin kehityssuunnitelma vastuullisempaan rooliin pomon kanssa, mikä tuo mukavasti tavoitteellisuutta ja uusia tuulia työpäiviin. Lautalaisilla ns. hyvä pössis!

Samalla oon kuitenkin tässä jokusen viime viikon kylpenyt alati syvemmällä minimalistisessa ajatusmaailmassa. Homma lähti käyntiin niinkin pienestä asiasta kuin päivittäisen olkalaukun uusimisesta, kun vanha meinaa lahota alta. Perus-laukkuarvosteluista ajauduin pikkuhiljaa pakkaus- ja järjestelytutoriaaleihin, ja siitä mopo karkasi kokonaan minimalismin puolelle. Jonkinlaisessa kulminaatiopisteessä selkeästi ollaan monella tavalla. Sekä minä että puoliso aletaan olla vähän väsyneitä kaikkeen kotiin kertyneeseen rojuun, jota ensimmäinen vanhemmuusvuosi on tietty vain lisännyt. Samalla omasta kehosta huolehtiminen on jäänyt täysin nolliin. Jos ei kohta tehdä jotain, niin kymmenen vuoden päästä istutaan täpötäydessä olkkarissa joka ilta katsomassa Emmerdalea sipsikuppi kädessä.

Tulevina viikkoina kotona tapahtuukin melkoisia muutoksia ja jäljelle pitäisi jäädä vain kaikki oikeasti tärkeä niin vaatteista kuin teknologiastakin. Minimimalismista tulee tietty helposti mieleen yhdellä tuolilla istuminen tyhjässä huoneessa, mutta tästä ei tosiaan ole kyse. Tavaraa saa ja omassa tapauksessa pitääkin olla, kunhan kaikella on oikeasti tarkoitus, eikä ylimääräistä pidetä pelkästään sentimentaalisyistä tai uutta osteta pelkästään Order-napin aiheuttaman dopamiinihitin vuoksi. Allekirjoittaneelle on tärkeintä saada kaikki kama järkevästi säilytykseen, vaivatta löydettäväksi, ja nurkat siisteiksi. Kotiin viimein sitä tilan tuntua. Lapsen lelut toki edelleen levällään olkkarin lattialla, mutta niillekin pari selkeää paikkaa, joihin kamat voi luututa tunniksi talteen tarvittaessa ilman isompaa hikoilua. Matkustaminen tulee jatkossa tapahtumaan pelkällä carry-on-repulla aina, kun mahdollista. Harrastevälineistöäkin on viimeisen vuoden aikana ostettu sen verran, että pelattavaa, katseltavaa ja kuvattavaa riittää, joten tällaiset hankinnat voi laittaa hyväksi toviksi pannaan ja rauhoittaa tilanteen. Ostetaan jatkossa perustellusti, kun on tarve ja oikeasti aikaa hyödyntää.

Niin, ja näitä ajatuksia ja toimitapoja on alettu työstämään jo syksyllä, eli kyse ei varsinaisesti ole mistään uudenvuodenlupauksesta. Leffa- ja pelikokoelmat on leikattu jo varmaan puoleen, kirppikselle/jakeluun menevää kamaa on jo jokunen laatikko varastossa odottamassa, ja ensimmäistä kertaa ikinä sharkkiksella on myös salijäsenyys. :D Käytännössä ainoa tapa juuri nyt saada liikuntaa on hoitaa se tehokkaasti työmatkoilla, kun niin paljon aikaa menee tuossa lapsen kanssa teuskaamisessa. Rauhallisia ja pitkäjänteisiä muutoksia siis kaikin puolin kevyempään elämään, liikoja kuitenkaan uhraamatta.

Valtaisa offtopic, mutta osui niin ajankohtaiseen aiheeseen, etten malttanut olla. :D Kytkeytynee aiheeseen vähintään niin, että haluaisin nimenomaan välttää tuon turhan elintasonousun, jos/kun uraputki saa enemmänkin vauhtia. Aikaa pitäisi edelleen olla perheelle ja harrastuksille, eli ei pelkkää nollienhamstrausta töissä. Extrarahat voi taas jatkossa vaikka sijoittaa sen sijaan, että elää isollakin palkalla kädestä suuhun - mitä suoraan sanottuna on tullut nyt useampi vuosi vähän harrastettua.

Hauska lista! En ole ainoataan noista pelannut, paitsi God Of Waria, jonka sai PS+:ssa ilmaiseksi ja 5min jaksoin, sitten nappin hakkaaminen ei enää kiinnostanut.

Niin mitäs osaa olitkaan tarkalleen pelannut? Ei ole tuota uutta God of Waria tainnut vielä missään ilmaispeleissä olla. Reboot-henkinen nimi voi tietty helposti hämätä.

"Parhaimmillaan ihan kivaa." That's the dream.

Huvitti kans, että aika lailla juuri sitä toivottua sieltä napsahti, vaikka tietty tovin päästä.

Itseäni ei kyllä haittaa odotus! Tässä on kuitenkin uutta AT:tä ja eventtiä tulossa sillä välin, ja eritoten Witcher-setti kiinnostaa, kun nähtävästi tuo myös jotain pelillistä uutta kehiin pelkän gearin sijaan. Plus, olen pitänyt nyt syksyn taukoa MHW:stä, ja mulla on vanhassakin kamassa vielä paljon tekemistä! Decofarmausta, hieman vaiheeseen jääneen Hunting Horn -masteroinnin jatkamista, paljon erikoisgearin ja layered armorin keräilyä. Plus aina voi tietty kokeilla muitakin uusia pelityylejä, jos meinaa tulla tylsää.

Niin, ja vissiin joku muukin peli tuossa listoilla.

[1. Monster Hunter: World]

Heh, jotakuinkin sama tilanne itsellä, taas kerran. Nykyrytmissä on ne pari massiivitapausta, jotka tulee ostettua vuosittain heti, ja muut pelailen alennuksesta myöhemmin. Tällä listalla voisivat hyvin olla Spindelmannet, Dad of Boit, Red Dedit, Switchin verkkopelaamisen riemuvoitot ja mitä näitä nyt vielä on, mutta alas, it was not meant to be.

Siksipä, ääneni ovat seuraavat:


1. Monster Hunter: World

Scarffin kanssa tästä onkin vuoden aikana iloittu sen verran, että tarkemmat perustelut löytää pelin omasta ketjusta. Pähkinänkuoressa uusin MH on edelleen haastava eikä pitele edes alussa pelaajaa turhaan kädestä kiinni, mutta samalla lähestyttävyys ja quality of life -hommat ovat ihan eri tasolla aiempiin osiin nähden. Itselle tämä kombo oli täydellinen sisuksiin iskeytymiselle, ja kun päälle laitetaan vielä upea ja elävältä tuntuva maailma, koukuttava gameplay-loop, oikeasti merkityksellinen lootti, mikromaksupaskeen vähyys ja järkyttävän monipuolinen pelityylivalikoima, niin vuoden peli on selvä.


2. Destiny 2: Forsaken

Onko tämä oikeasti oma pelinsä? Ei välttämättä. Oliko D2 toisaalta oikeasti kokonainen peli ennen tätä? Ei välttämättä. Entä onko mulla MHW:n lisäksi muita vaihtoehtoja tälle listalle? Ei välttämättä. Näillä mennään siis, kävi eli ei!

Destiny 2:n startti ei jälleen ollut se vahvin mahdollinen, ja itsekin pidin noin 7 kuukauden tauon pelistä tänä vuonna. Forsaken vaikutti kuitenkin alusta asti hyvältä, ja lopulta sieltä myös saatiin täysin The Taken Kingin veroinen jättilisäri eetteriin. Asejärjestelmän uudistukset muuttivat koko pelin luonteen ja dynamiikan railakkaasti parempaan suuntaan, Crucible on ollut taas hauskempaa kuin aikoihin, Gambit on loistava pelimuoto, uudet pelialueet siistejä, tarinassakin sentään jotain pointtia, uudessa varustepoolissa monia kovia tapauksia, ja yleisesti vaan erittäin hyvä meininki. Aika varauksetta voin sanoa, että Forsakenin julkaisun jälkeen ollaan saatu nauttia monin tavoin parhaasta Destinystä koskaan, ensimmäisen osan huippuhetket mukaan lukien. Kyseessä on myös edelleen ainoa FPS-peli, joka on allekirjoittaneen aidosti onnistunut koukuttamaan, joten kai siinä jokin taika on.

Enpä voisi juuri enempää HeinZin viimeiseen pointtiin yhtyä. Tuntuisi, että jokaisen tolkun ihmisen mielestä sekä natsikulkue Helsingissä vuonna 2018 että karmaiseva joukkoraiskausvyyhti Oulussa olisivat molemmat tuomittavia ja pelottavia tapahtumia. Miksi nämä ovat jotenkin toisensa pois sulkevia huolia? Miksi molemmille ei voitaisi tehdä jotakin?

Se on tietysti selvä, että kun oikeista toimista ei valtion tasolla olla välittömästi yhtä mieltä, ja kun ongelmapisteitä on Suomessa/maailmassa melkoisen paljon, käytännön toimista tulee vaikeita. Liekö tämä sitten demokratian rakenteellinen ongelma, että jos kansan intressit ovat tarpeeksi levällään, mitään ei oikein saada aikaan millään saralla ja kukaan ei ole tyytyväinen. Palaa mieleen Rantalan taannoinen kannanotto siitä, että kuluttajat eivät yksinkertaisesti tule saamaan elämäänsä ympäristöystävälliseksi, joten hallintoelinten pitäisi ottaa kassit naftaliinista ja pakottaa kaikki meidät elämään paremmin. Ehkä jonkun pitäisi samalla leikata sfäärin kaikista päistä muukin kakki pois kansan kitinästä välittämättä: kovemmat tuomiot fyysisille rikoksille, nollatoleranssi rikosten saralla turvapaikanhakijoille, kaikki natsi-ideologiaan nojaava toiminta tiukasti rangaistavaksi, veronkiertohommat poikki ja pinoon, enemmän rahaa koulutuksiin ja taiteisiin leikkausten sijaan, riisipuuro pois joulupöydistä, ja mitä näitä yleisesti hyväksyttyjä ja silti rempallaan olevia kipupisteitä nyt vielä on.

Tavallaan tuntuu, että pitäisi näille jatkuville remasteroinneille sanoa jo periaatteesta ei.


Toisaalta, pääasiassa olen ne kyllä ohittanutkin, ja tätä sen sijaan tulen online-puolen ansiosta pelaamaan aivan varmasti. Eli, win, I guess?

Liput oli shopattu, näkee pikseleistä ja siitä, jos on nähnyt muokattuja kuvia ennenkin.

Joo, on ne samat kamat, kokomustana "erikoisvärinä" vaan.

Kävin vielä työmatkalla kurkkaamassa tuon liikkeen Bose-kuuloketilanteen, mutta olin VR:n ansiosta paikalla vasta vartin yli. Olivat odotetusti kadonneet. Eiköhän meikäläisen Black Friday ollut sitten tässä. :D

Helsingin myymälä? Nettisivu sanoo, että olisi vielä saldoa. Ei kai sitten päivity reaaliajassa.

Joo, Helsingin myymälä. Vähän vaikea itse asiassa sanoa. Ensimmäiset kappaleet hävisi saldosta pari minuuttia liikeen aukeamisen jälkeen (seurasin tilannetta sporasta), mikä viestii siitä, että hyvin päivittyy. Kun itse pääsin hyllylle ja varmistin loppumisen myös myyjältä, netissä saldona seisoi vielä 14. Nyt tosiaan näyttää kolmea.

Joko päivittyminen on kuitenkin vähän mitä sattuu, tai sitten ne kappaleet pyörii vielä himoshoppaajien kanssa liikkeessä.

Haha, ei tosiaan, varsinkin jos/kun Saksasta saa edelleen kannut 249e. Se on vielä harkinnassa, kovemmalla hinnalla olisin halunnut vähintään mustat.

Joo, on ne samat kamat, kokomustana "erikoisvärinä" vaan.

Kävin vielä työmatkalla kurkkaamassa tuon liikkeen Bose-kuuloketilanteen, mutta olin VR:n ansiosta paikalla vasta vartin yli. Olivat odotetusti kadonneet. Eiköhän meikäläisen Black Friday ollut sitten tässä. :D

Joo, niin näkyy. Ja sen tajusin kanssa, että vissiin nuo Verkkiksen liikekappaleet odottaa jo aamua, kun en muista nähneeni poikkeusaukioloja. Vielä on siis jonotusmahdollisuuksia. :b

Heh, ja sinnehän ne meni. Oli sekä pääsivu että tuotesivu valmiina, molemmat kaatui kymmeneltä ja sain ekan kerran onnistuneesti ladattua noin kymmenen yli. Bose-varastot jo tyhjät. Liikkeessä olisi vielä, sieltä ei saldon mukaan ole myyty yhtään. 

Markkinoiden seuranta jatkuu.

Kyllä siinä suunnilleen kartalla ollaan. Muistilla vakautta ja moniajovapautta, suorittimella tehoa itse materiaalien prosessointiin. Pelkkä videoeditointi ei ehkä yksin hyödy maksimaalisesti useista coreista tai multithreadingistä, mutta näin erikseen googlettamatta Premiere on kait tullut tässäkin paremmaksi, eli ei se kovempi workstation-henkinen prossu ihan hukkaan menisi.

Mun puolesta pärjään kyllä vielä tovin, jos saan vaan lisää muistia koneeseen. Se ydinkysymys tässä ehkä alkuun olikin, että onko DDR3:n ostaminen ihan älytöntä Herran vuonna 2018. :D

Tattis Scarf, Boseilta tosiaan tuotekuvan perusteella näyttävät, ja hintakin mätsää jotakuinkin. Parisataa euroa on edelleen suht. paljon kuulokkeista omissa kulutustavoissa, mutta taidan kyllä yrittää vetää liipaisimesta. Sen verran pitkään noita on sivusilmällä vilkuiltu, ja tarve pitkille reissuille / imurointikäyttöön himassa on ihan selkeä.

Kysymys. Olen nyt tovin hoitanut arki-PC:ilyt, joka on verkkoselauksen lisäksi suurimmaksi osaksi video- ja valokuvaeditointia, seuraavilla ydinkilkkeillä:

Asus B85M-E -emolevy (tukee käsittääkseni vaan DDR3-RAM:ia)
16GB Kingston HyperX Fury DDR3 1600MHz -muistia
Intel Core i7-4790
GeForce GT 730 (4GB GDDR3)

4K-videon pyörittäminen editissä on onnistunut ihan jeppis ja Afteriakin käytän silloin tällöin, vaikka toki hidastelua ja kaatumista on myös nähty isompien projektien kanssa.

Päivittäminen kuitenkin kiinnostelisi pikkuhiljaa, ja helpointa olisi näin alkuun hakea lisää sujuvuutta käyttöön nostamalla vaan RAM-muistin määrä 32 gigaan. Mutta, onko tässä vaiheessa mitään järkeä ostaa DDR3-muistia kuvatunlaiseen käyttöön, vai kannattaisiko saman tien overhaulata tuo emolevypuoli ja vaihtaa 32GB RAM -satsiin kasvattamisen yhteydessä tyypiksi DDR4? Isomman projektin kulut ei varsinkaan muistin nykyhinnoilla kauheasti naposta, mutta toisaalta, pitkäikäisyyskin kiinnostaa. Ja näen kuitenkin, että reilusti enemmän etuja omaan käyttöön saan tuosta muisti-/suoritinpuolesta kuin GPU:sta, kun pelaaminen on käytännössä nolla, vaikka toki graffakortistakin on jonnin verran iloa noissa edittihommissa.

Ping ainakin Lanttu, HeinZ ja video-TK?

No niin, useimmat kryptot ovat loppuvuotta kohti entistä kovemmassa syöksyssä. Joko kohta kannattaa laittaa pari leikkisatasta kiinni suosituimpiin ja jäädä odottelemaan helppoja touhutonneja?

Joo, taisi jonkun kanssa olla Monster Hunter Worldin aikoihin kans puhetta, että normi-PS4 kuulostaa lähtevän sen alta lentoon, mutta Pro hiihtelee oikein nätisti ja hissukseen.

Ja itse käyn myös enintään kuukausittaiset Plussa-pelit lunastamassa konsolilla. Kaikki muu Store-asiointi hoituu yleensä sleepyn tavoin koneelta tai puhelimelta. Vahva suositus sille.

Kuulokeasiaa!

Kattelin tuossa vähän, että onko mitään tekkivarustusta tarpeen päivittää tänä vuonna Black Fridayn saapuessa, ja eniten ehkä hotsittaisi oikeasti hyvä pari vastamelukuulokkeita lennoille ja muuhun matkailuun. Iänvanha pari on toiminut ihan okei, kun ei paremmasta tiedä, mutta selvää on, ettei niillä todellisuudessa hirveästi juhlita.

Bosen QC35 -luurit ovat aika selvästi edelleen se overall golden standard näissä hommissa (Sonylla ja Sennheiserilla hyvät mallit kans samassa hintaluokassa), mutta hieman tyyriit ovat omiin tarpeisiin. Tällä hetkellä tutkalla ovatkin vahvimmin Senkun 4.50 BTNC -kuulokkeet, joita on suitsutettu surutta <200€ hintaluokkansa kovimmaksi tekijäksi. Näillä näkymin suht. varma valinta, eritoten jos normihinnoilla lähden shoppaamaan.

Tämän postauksen tärkein pointti onkin, että jos näette tässä kuussa kovia tarjouksia vastamelukuulokkeista, niin hit yo boy up!

EDIT: Alko ihan kiinnostamaan kun tämän vuoden malleja ei ole tullu seurailtua. Mutta paras taitaa olla LG C8 OLED. Ainakin peli mielessä. https://www.eurogamer.net/articles/digitalfoundry-2018-10-30-best-2018-4k-tvs-for-hdr-gaming-7009#section-1

Kai jäbä taas laittaa parit telkut tilaukseen mustana perjantaina, ja hoitaa vakuutuskorvaushakemuksia kevään ratoksi? :b

Itse voin tässä kertoa, että viime vuoden Sony-ostos on kyllä palvellut loistavasti. Käyttis on auttamatta kankea markkinoiden parhaimpiin verrattuna (esim. uusimmat Sampan telkut laittaa sulavuudellaan parhauden kyyneleet vahvasti virtaamaan), mutta kuvanlaatu/hinta-suhde on kohdallaan.

Ei OLEDin jälkeen ole paluuta muihin paneeleihin. Huonona puolena leffateatterit ja kaverien telkut näyttävät aika rupuiselta. En ole muita OLED-telkkuja käyttänyt kuin omaa LG'tä ja se on toiminut aika hyvin. Käyttis on tarpeeksi nopea ja Netflix appi 100x nopeampi kuin PS4:sen vastaava. HBO'n appia ei valitettavasti löydy.

Sivunoottina, PS Prota ei voi suositella kenellekään.

Löytyykö HBO:n appi kuinka yleisesti telkkareista? Toki sitä Ps4:llakin voi pyörittää, mutta aina sitä vähän sähkölaskussa säästää kun ei tartte konsolia huudattaa päällä telkkarin kanssa. Ja mikä vika Ps4 Prossa on?

Ei ole HBO:n telkkusovellusta esim. Sonyn Androideissakaan. Luotettavimmin taitaa löytyä juuri Samsungeista.

[Bohemian Rhapsody]

Bohemian Rhapsody

Queenin musiikista pitäville suositus. Muuten ei kannata vaivautua. Elokuva ei kauheasti paneudu yhtyeen historiaan, enkä tiedä onko se vähäkään kerrottu kuinka historiallisesti oikein. Enemmän keskitytään Freddieen ihmisenä ja musiikkiin. Elokuva on hyvin rytmitetty ja hyvää viihdettä. Loppukohtaukselle varsinkin iso peukku.

9/10. Viihdytti. Jos haluan tiukkaa historiaa ja faktoja, valitsen kirjan.

Tämän kävin itsekin eilen tyyppaamassa, ja yhdyn pitkälti näkemykseen. Leffa tosiaan ennen kaikkea juhlistaa Queenin musiikkia ja keskittyy siinä ohella Freddien tiettyihin vuosiin. Juuret ja bändin nousu vedetään nippuun melkoisen vauhdilla ja niin, että kaikki menee aina pelkästään vaan nappiin. Loppupäästä tarjoillaan vasta sitä sekoilupaatosta ja hieman ryhmän sisäistä dynamiikkaa. Oikein viihdyttävä kertakatselu.


Sen sijaan vuoden parhaan teatterikokemuksen titteli menee näillä näkymin Bad Times at the El Royalelle. Ensiluokkainen jännäri kaikin puolin: nerokkaasti kirjoitettu ja aika lailla täydelliseen tahtiin avautuva vyyhti, joka herätetään eloon tyylikkään kuvauksen ja todella kovien näyttelijäsuoritusten avulla. Pisteenä i:n päällä musiikin hyödyntäminen on El Royalessakin upeaa. Vahva suositus, jos nyt tämä on jollain vielä näkemättä.

[Super Mario World]

No niin! Inhimilliset hinnat ja asioilla pyöriminen kohtasivat viimein sopivasti, niin napattiin NES ja SNES Classicit talteen. Tämän myötä ajattelin karsia vähän tuota omaa SNES-kokoelmaa, kun keräily jäi aikanaan vähän puolitiehen ja tässä vaiheessa tärkeintä on vaan, että suosikit on tarvittaessa pelattavissa. Todennäköisesti jätän pari timanttisempaa settiä fiilisteltäväksi, ja loput myyntiin.

Jos siis jotakuta kiinnostaa Super Mario World, Yoshi's Island tai A Link To The Past PAL CIBeinä, niin huikatkaa. Muussa tapauksessa menee sitten huudeltavaksi muualle. Myös toimiva ja hyväkuntoinen PAL SNES -konsoli uudemmalla SCART-johdolla ja parilla ohjaimella voisi olla myytävänä, jos pelin rinnalla tulee konsolin tarve.

Tarkempia infoja ja kuvia myöhemmin/tarvittaessa. Tämä nyt tällainen esi-ilmoitus lonkalta.


EDIT. Nämä myyty toisaalle.

3DS (tai siis konsolin ultimaattinen versio, 2DS XL) on edelleen kovassa käytössä. Pelattavaa riittää ja formfactor on Switchiä kätevämpi. Vaihto/laajennus Switchiin/Switch-seuraajaan tapahtunee jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi siihen ei ole ollut tarvetta. 2DS XL kattaa nykytarpeen paremmin.

Soccer
Tennis
Donkey Kong
Mario Bros.
Super Mario Bros.
Balloon Fight
Ice Climber
Dr. Mario
The Legend of Zelda
Super Mario Bros. 3

Nintendolla on kyllä joku fetissi päästä julkaisemaan nuo samat paskat kerta toisensa jälkeen. Ketään ei oikeasti kiinnosta Balloon Fightit ja Soccerit. Hirvee valikoima vanhoja klassikkoita nes ja snes-ajalta, mutta aina pitää aloittaa julkaiseminen noista samoista. Kerralla koko kirjasto esiin.

Toki voi olla kyse siitäkin, että kerta toisensa jälkeen kuluttajat näyttävät olevansa valmiita näistä maksamaan, hekumoiden vieläpä. Mitäpä sitä turhia enempää jalokiviä ripottelemaan.

Haha, kuulostaa melkein yhtä helpolta kuin uuden 3DS:n ostaminen ja tilin "siirto".

Täysin käsittämätöntä, että tällaisia ratkaisuja joutuu käyttämään vielä Herran vuonna 2018.

...pääasiassa Crunchyroll-palvelun.

Kuinkas tämä toimii nykyään? Eli maksatko kuukausimaksua vai näkeekö sieltä ilmaiseksikin jotain?

Toimii ilmaiseksikin, mutta muistaakseni vain 720p-laadulla ja mainoksilla. Maksullinen tilaus on 8 euroa kuussa ja takaa sujuvan kokemuksen sekä 1080p-laadun. Helposti sen arvoista heittää aina välillä kuukaudeksi tai pariksi tilaus päälle, katsoa kiinnostava sarja tai pari pois alta, ja laittaa sitten tilaus taas tauolle.

Ai niin, ja sovelluksen saa esim. PS4:lle tai Androidille, eli toimii aika lailla kaikissa tilanteissa.

Mushishin anime on mielestäni yhtä hyvä kuin manga, eikä sen ääniraitaakaan voi kyllä kehua liiaksi. Äärimmäisen terapeuttinen ja kaunis sarja.

Tosiaan, aika paljon veri vetää toiminnallisten tai trillerinomaisten sarjojen pariin, mutta vastapainona tällaiselle tunnelmoinnille on ehdottomasti tilausta. Vaikuttaa upealta!

Musiikista puheenollen, Your Name -elokuvan (upeaa animea sekin) soundtrack on soinut napeissa melko paljon heti leffan ensikatselusta lähtien. Toimii erittäin hyvin rauhallisiin aamuihin ja iltoihin, minkä lisäksi mukana on pari vauhdikkaampaakin raitaa. Lisäksi nämä vievät välittömästi elokuvan maisemiin ja tunnelmiin, kiitos Your Namen yksityiskohtaisen ja vertaansa vailla olevan taiteen sekä miljöökuvauksen.

Berserk on se kolmas ehdoton suosikkini kaikista anime- ja mangasarjoista (kaksi muuta ovat siis Monster ja Mushishi).

Ottaen huomioon, kuinka kiehtova sarja Monster on, piti nopsaan hieman tutustua Mushishiin. Vaikuttaa siltä, että katselulistoille lähtee. Samoin Shinsekai yori vaikutti tutustumisen arvoiselta.

(Nämä kaikki tosiaan siis vain anime-vinkkelistä, mangaa ei juurikaan tule luettua.)