Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointisähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
Vaalea Tumma
Sivuja: [1] 2
Tulostusversio
Aihe: Linux  (Luettu 44757 kertaa)
Linux « : 09.03.2009 01:11 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 699 Basaaripisteet: 2 Profiili Tehräämpä tällänen nyt vaikka tuskin tästä erityisen suositua threadia tulee. Mutta kun täällä on pari linuxia käyttänyttä kaveria ainakin aikoinaan pyörinyt niin voisi muutaman kysymyksen tehdä, jos niitä kavereita täällä vielä pyörisi.

Eli olen pitkästä aikaa ottanut taas asiakseni ottaa linuxin käyttöön. Olen linuxia testaillut nyt aina muutaman vuoden välein tarkastaen että onko käytettävyys jne. parantunut. Nyt syynä on kyllä enemmän melkein se että tuli pientä kiinnostusta laittaa Joomla! ja sitä kautta tietysti palvelinkin pystyyn ja "leikkiä" näillä hiukan. Ja tuleehan siinä samalla virkistystä linuxin yleistietoonkin.

Suurin kysymys nyt pienen leikin jälkeen on: Mikä on oikeasti hyvä distro? Eli mille löytyy hyvä tuki netistä (ohjeistusta), ohjelmia ja päivitys tahtikin olisi vähintään ok ja joka ennen kaikkea toimisi. Olen tässä nyt käyttänyt Suse 11.1 distroa ja tuntuu että käytettävyys olisi mennyt täysin väärään suuntaan uusissa versioissa. Aikanaan opiskellessa käytin tätä (oliko 9 vai 10 versio) ja se tuntui olevan ok, mutta tämä 11.1 versio on jotenkin erittäin sekava ja käytettävyys on vain huono. Ubuntua käytin myös jokin aika sitten, mutta siinä tuntui olevan tiettyjä juttuja jotka erosivat yleisista linux tavoista. Siinäkin oli käytössä myös Apache ja Joomla!, mutta jokin este siinä tuli että conffaukset eivät menneetkään ihan niin kuin olisi linuxilta odottanut tai kuinka se muissa hoidettiin. Joten lopulta tuli "pienoinen" turhautuminen ja se sitten jäi.

Eli, onko parempia vaihtoehtoja, kokemuksia, suosituksia? Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Debian, mutta tämä taitaa olla enemmän "tosi hakkereiden" distro, vai kuinka enemmän tai vähemmän alottelija tai "muistelija" sillä pärjää? Fedora oli toinen, mutta jotenkin en luota tuohon Red Hat yhtiöön kun tuntuu että sielä tulee muutoksia aina muutaman vuoden välein. Ja nyt kun on vielä tämä "taantuma" menossa niin...Mutta ottaisin kaikkia suosituksia ja mietteitä mielelläni vastaan. Ja kuka tietää vaikka joku muukin täällä tästä innostuisi.

Mutta mietteitä jne. Tämä on muutenkin ihan mielenkiintoista tietää että kuinka moni sattuu linuxia (ja mitä linuxia) käyttämään.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #1 : 09.03.2009 05:09 »
Fraeon /fɹeɪɔnʰ/ Moderaattori * Viestejä: 1 652 Basaaripisteet: 3 Profiili Debianin päivitystahti on luokkaa kerran muutamassa vuodessa. Toki sielläkin voi käyttää uusinta uutta ja testaamattomia paketteja, mutta yleisesti ottaen pakettien toimivuus testataan juurta jaksain ennen kuin uskalletaan julkaista uutta versiota.

Ubuntu on alunperin forkattu Debianista, yhtäläisyyksiä löytyy paljonkin (apt pakettienhallintajärjestelmänä jne.) Jos nyt pitäisi ottaa sellainen, jolla on ehdottomasti eniten tukea, toimivia tuettuja paketteja ja suhteellisen tiivis päivitystahti, niin Ubuntu on niiltä katsantakannoilta oikein vahvoilla.  Sitä paitsi lähes kaikissa distroissa on niitä omia ratkaisuja, mitkä on vain opeteltava. Ubuntu ja Debian eivät ole tähän mikään poikkeus. Ei se Debiankaan varsinaisesti mikään überhankala konffattava ole, ne tosihakkerit taitaa olla siellä Gentoon käyttäjäkunnassa pikemminkin.

Pitää katsoa löytyykö enemmän sanottavaa unien jälkeen. Ei oikein tuu mitään muuta mieleen.
A légpárnás hajóm tele van angolnákkal
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #2 : 09.03.2009 10:59 »
Joel-san Administraattori * Viestejä: 938 Basaaripisteet: 3 Profiili Itse käyttelen omaa LFS:n pohjalta väsättyä distroa. Töissä koneessa kävi Xubuntu, koska se oli nopea laittaa iskuun. Ei kuitenkaan napannut käyttää sitä pidemmän päälle. Liian ”valmiiksipureskeltu” bloattikasa. Näin säätämisestä pitävänä ja mielellään paketteja itse lähdekoodista kääntävänä ihmisenä vaihdoinkin Xubuntun tilalle Arch Linuxin. Distron paketinhallintaohjelma, pacman, on näkemistäni ja kokeilemistani paras, selkein ja loogisin käyttää. Distrolla on aktiivinen foorumi ja erittäin mainio wiki, josta löytyy erinomaisia ohjeita ongelmaan kuin ongelmaan. Paketteja löytyy iso tukku virallisesta repositoriosta. Ja jos ei löydy, löytyy se viimeistään AURista, joka on eräänlainen käyttäjien itse ylläpitämä repositorio. Osaa repositorien paketteja kyllä vaivaa turhat riippuvuudet, vaikkakin vähemmissä määrin kuin isompien distrojen. Esimerkiksi Pidginin asentaminen vaatii omasta mielestäni täysin turhan spellchecker–kirjaston asentamisen. Tässä asiassa tulee apuun mainio ABS, jonka avulla käyttäjä voi itse kääntää paketit omilla configure–asetuksilla, jolloin vältetään turhanpäivästen riippuvuuksien asentelu.

Koko valmis setti vie graafiset käyttöliittymät ja omat softani lukaanmukien vain 1,6 gigaa kovalevytilaa ja vaikka yhtä pieneen tilaan Arch ei mahdu kuin oma LFS, on se minusta aika hyvä saavutus valmiiden distrojen rintamalla. Oma työkoneeni on vielä aika ruoska Socket A –pohjainen vehje varustettuna AMD Athlon XP 2800+ –prosessorilla ja 512 megalla muistia. Silti järjestelmä pyörähtelee keveästi ja jopa sellainen raskas Java–ohjelman irvikuva kuin Eclipse pyörii todella nätisti ja nopeasti.

Täytyy vielä mainita mainio BSD–tyylinen initti. AURista löytyvät ”cleartype enabloidut” fonttien renderöintikirjastot yhdessä Windows–fonttien kanssa mahdollistavat sen, että fontit näyttävät jopa paremmilta kuin Windowsissa. Fontit ovat nimittäin yhä edelleen monissa distroissa yksi hiuksia harmaannuttavin tuskan aihe. Distro on myös aika minimalistinen, joten, kun oppii käyttämään Archia, oppii myös käyttämään Linuxia. Esimerkiksi karkeasti kärjistäen Ubuntua käyttämällä ei opi käyttämään kuin Ubuntua.

Tässä vielä screenshotti työpöydästäni.


« Viimeksi muokattu: 09.03.2009 11:16 kirjoittanut Joel-san »
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #3 : 09.03.2009 11:57 »
Fraeon /fɹeɪɔnʰ/ Moderaattori * Viestejä: 1 652 Basaaripisteet: 3 Profiili Arch on pätevä distro, mutta se vaatii perehtymistä, säätämistä ja ennen kaikkea sitä, että tietää tasan tarkkaan, mitä distroltaan haluaa. Jos ei asiasta ole varma (eli ei esimerkiksi ole väliä tai edes tiedä, mitä eroa on BSD-tyylisellä ja SysV-tyylisellä initillä), on ehkä parempi ottaa jotain, jossa on graafinen käyttöliittymä ja kaikki työkalut valmiiksi senkin uhalla, että siellä tulee mukana paketteja, joita ei tarvitse.

Oma pikkupalvelin on lähinnä semmoinen leikkikalu, jolla joskus distro vaihtuu viikottain, kun oikein innostun testailemaan. Viimeiset pari kuukautta sillä ollaan pyöritelty Zenwalkia, mikä on periaatteessa trimmattu Slackware. Boardia ja wikiä löytyy sillekin.
A légpárnás hajóm tele van angolnákkal
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #4 : 09.03.2009 13:06 »
teidon Jäsen Viestejä: 875 Basaaripisteet: 0 Profiili
Mikä on oikeasti hyvä distro? Eli mille löytyy hyvä tuki netistä (ohjeistusta), ohjelmia ja päivitys tahtikin olisi vähintään ok ja joka ennen kaikkea toimisi.
Vaikea tietenkin sanoa mikä on paras distro koska käyttäjiä on niin erilaisia. Toiselle paras distro on helppokäyttöinen, toiselle paras distro on se mikä ei rajoita käyttäjää vaan sallii säätämisen ("helppokäytöinen" ja "ei rajoita käyttäjää" kumoavat toisensa, ei voi olla molempia yhtäaikaa).

Itse käytin Gentoota 4-5 vuotta ennen kuin ostin Macin. Ennen Gentoota olin kokeillut muutamia distroja vähän samaan tyylin kuin sinäkin, eli toimiiko se minun koneessa, onko siitä mihinkään jne. Loppujen lopulta meni hermot Winkkariin sen verta pahasti että se sai lentää ikkunasta ulos ja tilalle joku Linux. Päädyin siis Gentoohon.

Gentoon vahvuudet on sen pakettienhallinta (kustomoitavuus, pakettien määrä, päivitystahti, järjestelmän ylläpito...) ja käyttäjäkunta. Apua löytyy jos (ja kun) tarttee. Gentoon foorumilta löytyy vastaus jokaiseen ongelmaan mihin Gentoota käyttäessä törmää. Ja jos käy niin ihmeellisesti että ratkaisua ei löydy niin sitten etsii uudelleen eri hakusanoilla. ;) Foorumin lisäksi löytyy pino IRC-kanavia, Wiki jne.

Gentoon huono puoli on se kaiken nysväämisen määrä ja paljous. Gentoo kun tekee hyvin vähän käyttäjän puolesta, paitsi pakettien asentamisen/päivittämisen (asentaminen ja käyttöönottaminen on muuten kaksi eria asiaa). Jos siis vaikka tökkäät Gentoo koneeseen jonkun uuden USB-laitteen on turha odottaa että joku helppokäyttöinen wizardi pompsahtaisi ruutuun ja hoitaisi homman kotiin parilla hiiren klikkauksella. Sen sijaan sinä joudut lukemaan howtoja / guideja joissa ko. laitteen asennus ja konfigurointi selitetään (yleensä selkeästi askel kerrallaan), asentaa kaikki tarvittavat paketit, editoida konfigurointitiedostoja jne. Oppiihan siinä tietenkin yhtä jos toistakin Linuxin sielun elämästä, mutta sellanen nysvääminen ei välttämättä kaikkia kiinnosta.


Macin ihanaan helppoutuun tottuneena en välttämättä asentaisi enää Gentoota omaan koneeseeni, mutta Windowsiin verrattuna mikä tahansa on parempaa. ;)
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #5 : 09.03.2009 18:29 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili Windowsin kasvattina Linuxin tajuaminen vei aikansa, mutta nyt alkaa perusteet olla pikkuhiljaa hanskassa, mikä on sitten jo edellytys töitäkin ajatellen. Tähän miniläppäriin olen asentanut Ubuntun, jonka jouduin kätevästi asentamaan SD-kortilta... Töissä on sitten Debian, johon oli mikrotuen puolesta asennettuna kaikki tarpeellinen, joten en ole itse käyttikseen sitten pahemmin ole syventynyt.

Linuxia kyllä pelätään aivan turhaan. Ei tämä nyt niin vaikea käyttis ole käyttää, vaikka välillä joutuu terminaalin puolella käymään. Kaikkeen löytyy kuitenkin ohjeistusta, joten Linuxia voisi suositella ihan peruskäyttäjillekkin, ainakin Ubuntua.
www.playfire.com/migge
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #6 : 14.04.2009 14:21 »
Lohi Jäsen Viestejä: 15 Basaaripisteet: 0 Profiili Minun mielestäni Arch Linux ei ole kovinkaan vaikea käyttää, mikäli on ensin hieman kokeillut esim. Ubuntua tai Susea. Ubuntussa ja Susessa ei ainakaan itsellä mikään ikinä toiminut suoraan, ja ne tuntuivat kovin bloateilta ja sekavilta. Archissa hienoa on se, että oikeastaan mitään turhia softia ei ole, jolloin käyttö selkeytyy, ja oppii jopa muistamaan mitä mikäkin komento tekee ja ymmärtämään paremmin Linuxia.

Hauskin asia Archissa verrattuna johonkin mainstreamimpaan distroon on se, että sen asennuksessa käytettävä kiintolevyn osiointiohjelma on mielestäni paljon helppokäyttöisempi kuin Susen tai Ubuntun. Yleensä Linuxia asentaessa on saanut aina kiroilla kun osiointisofta pistää kaiken päin mäntyä, vaikka kuinka yrittää komentaa - Archissa se toimii niin kuin pitää.

Asennuksen jälkeen "pitää" vielä asentaa X ja konffata se, mikä ei ikinä ole mukavaa, mutta netistä onneksi löytyy apua. Jos osaa konffata netin kuntoon ja osaa käyttää nanoa ja lynxiä siedettävästi, kannattaa Archia mielestäni kokeilla. Itsekin olen melko surkea Linuxien kanssa, mutta jos graafiset asiat ja pelivalikoima olisivat samalla tasolla Windowsin kanssa, käyttäisin luultavasti pelkästään Archia, sillä se tuntuu tosi kevyeltä, elegantilta ja muutenkin mukavalta käyttää.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #7 : 27.06.2009 19:49 »
Joel-san Administraattori * Viestejä: 938 Basaaripisteet: 3 Profiili Meikä on kyllä jäänyt totaalisesti koukkuun Arch Linuxiin, jos käyttöjärjestelmään nyt ylipäänsä voi jäädä koukkuun. Sitä on vaan niin siisti säätää. Konffitiedostojen järjestelyt, init-systeemin yksinkertaisuus sekä järjestelmän yleinen simppeliys ja siisteys on vetoavaa. Myös distron foorumit, wikit ja muut ovat hyvin järjestetty. Imagokin vaikuttaa paljon asiaan. Parasta on kuitenkin edelleen se, kuinka helposti itse käännetyt paketit saa asennettua paketinhallinnan alaisiksi. Skriptit pakettien kääntämiseen tarjotaan myös talon puolesta, joten niistä on helppo kattoa mallia, jos pakettia ei omin neuvoin saakaan kääntymään (compile errorit, aaargghh!). Joku muu on jo selvittänyt ongelman sinun puolestasi ja ratkaisu on helposti löydettävissä. On myös mainiota, että skriptien vanhempiakin versioita voi katsoa. Taannoin piti Audacious-musiikkisoitin downgradeta 2.0 -> 1.5.1, kun uudemmassa jump to file ei toiminut.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #8 : 04.07.2009 00:40 »
Kastle Jäsen Viestejä: 2 Basaaripisteet: 0 Profiili Vuosituhannen alusta Linuxin kanssa kikkailtu ja 6-7 vuotta ollut pääkäyttiksenä. Ubuntu on ollut parin viime vuoden ajan valintana, lähinnä Ubuntu Studion takia, jossa nauhoitukseen ja äänenkäsittelyyn tarkoitetut ohjelmat ovat jotakuinkin kunnossa "out of the box". Mandrake/Mandrivaa tuli aika pitkään käytettyä, mutta sen sekoiluihin meni hermot. Tuli kuitenkin jossain vaiheessa osallistuttua ko. distron suomentamisprojektiin, nyt en ole aikoihin vilkaissut mitä sille kuuluu vai onko jo kuopattu.

Ubuntussa häiritsee turhankin ripeä päivitystahti. Viimeisimmän version päivitin paketinhallinnasta vaikka aiemmin olen asentanut kokonaan uudestaan. Toimii kuitenkin moitteettomasti. Vielä.

Jos alkuperäiseen kysymykseen vastausta haluaa, niin voisin kuvitella että Debian voisi kuitenkin olla se perusjämpti distro, joka ei turhista nikottele.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #9 : 10.12.2009 00:16 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 858 Basaaripisteet: 0 Profiili WWW Asensin ensimmäistä kertaa elämässäni Linuxin, kun siskonpoika tarvitsi suht nuhapumppuun tietsikkaan virusvapaan käyttiksen. Ubuntu asentui koneelle ilman minkäänlaisia ongelmia ja käyttispaketin mukana tuli vielä vino pino sellaisia ohjelmia, joita tuleva linux-käyttäjä tarvitsee (mm. open office ja gimp).

Yllätyin todella positiivisesti kun A-Linkin Wlan-USB-dongle toimi Ubuntussa suoraan kun sen iski koneeseen kiinni, XP:n kanssa piti käydä ajurisotaa ennen kuin se alkoi skulata. Samaten Ubuntu tunnisti hienosti pari vuotta vanhan 1440x900 resoluutioisen laajakuvanäytön, jota en saanut toimimaan XP:ssä natiiviresoluutiolla sitten millään, vaikka aikoinaan asensin emolevyn päivitykset ja kokeilin ties mitä kikka kolmosia. Hämmennyin, kun natiivireso töllötteli minua silmiin heti kun Ubuntua aloin koneelle asentamaan.

Kivaltahan se myös näytti. Ja nopeuden puolesta asiat olivat erinomaisesti vähän vanhemmassa tietokoneessa. Enkä usko, että Ubuntu hidastuu samaan tapaan kuin mitä XP siskonpojan käytössä.
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti | Mikodemus Youtubessa
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #10 : 10.12.2009 16:47 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili Ei kai tuon resoluution toimiminen ole käyttöjärjestelmästä kiinni. Todellisen ihmeteon teki Windows 7, kun tunnisti pelkän VGA -signaalin perusteella näyttöni merkin, mallin ja resoluution.
www.playfire.com/migge
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #11 : 10.12.2009 17:20 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 858 Basaaripisteet: 0 Profiili WWW En sitten tiedä mistä on kiinni, mutta Windows XP:llä en usean päivän säätämisen, googlettamisen ja erilaisten päivitysten jälkeen saanut k.o näyttöä toimimaan natiivisti, vaan parhaimmillaan lopputulos oli venytetty 1024x768. Ja vaikken mikään superguru olekaan näissä asioissa, niin luulen kuitenkin tietäväni peruskäyttäjää enemmän. Jossain vaiheessa törmäsin sellaiseen tietoon, ettei koneen emolevy tukisi laajakuvaa. PC ostettu 2000-luvun alkupuolella, silloinkaan se ei ollut mikään lukujenmurskaaja.

Noh, loppu hyvin ja kaikki hyvin. Siskon perhekin nyt siis siirtynyt ikkunattomaan aikakauteen kun olohuonetta komistaa uusi iMac ja lasten tietokoneella pyörii Linux.  :)
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti | Mikodemus Youtubessa
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #12 : 10.12.2009 19:07 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 699 Basaaripisteet: 2 Profiili
Jossain vaiheessa törmäsin sellaiseen tietoon, ettei koneen emolevy tukisi laajakuvaa.

En kyllä ymmärrä miten kuva riippuisi mitenkään emosta, kun emo ei ymmärräkseni ota missään vaiheessa kantaa kuvaan tai osaa kuvan muodostamiseen. Tietty jos emossa on integroitu näytönohjain niin silloin tietysti voisi sanoa että emo ei laajakuvaa tue. Mikä on aika mahdollistakin jos emo oli korkeintaan keskitasoa 2000-luvun alussa.

Mielenkiinnosta kuitenkin kysyn mikä emo ja mikä reso on kyseessä?
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #13 : 10.12.2009 20:35 »
teidon Jäsen Viestejä: 875 Basaaripisteet: 0 Profiili Näytöt osaa ilmoittaa merkkinsä ja tuetut resoluutiot ja vastaavat tiedot. Eri asia sitten on mitä käyttöjärjestelmä sillä tiedolla tekee. Vanhemmat Windowsit (mm. XP) käyttää oletuksena jotain 640x480 (vai oliko se jopa 800x600?) @ 256 väriä (vai 16bit?) riippumatta näytöstä. Linuxit taasen ovatten jo useita vuosia automaattisesti tunnistaneet näytön resoluution ja valinneet sen järkevimmän, eli natiivireso LCD-näytöissä ja kuvaputkinäytöissä reso valitaan näytön koon ja kykyjen mukaan.

Mutta tuo Ephramin Linux -kokemus on juurikin mitä Linux helpoimmillaan on, eli asennuksen jälkeen konetta voi alkaa heti käyttämään koska kaikki tarpeellinen on jo asennettuna. Windowsissa taasen asennuksen jälkeen pitää asentaa kasa päivityksiä, ajureita ja bootata kone useita kertoja ja sitten asentaa perusohjelmia kuten järkevä kuvankäsittelyohjelma ja joku office-ohjelma, unohtamatta tietenkään virustorjuntaa ja palomuuria ja bootata kone vielä kerran tai pari niiden takia. Vanhemmat Windowsit ei myöskään osaa hyödyntää hiiren nappeja normaalien kahden + rullan lisäksi ilman että asentaa erillisen ajurin. Linuxeissa tuokin on ollut vakio-ominaisuus jo vaikka kuinka kauan.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #14 : 10.12.2009 20:58 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili
Mutta tuo Ephramin Linux -kokemus on juurikin mitä Linux helpoimmillaan on, eli asennuksen jälkeen konetta voi alkaa heti käyttämään koska kaikki tarpeellinen on jo asennettuna. Windowsissa taasen asennuksen jälkeen pitää asentaa kasa päivityksiä, ajureita ja bootata kone useita kertoja ja sitten asentaa perusohjelmia kuten järkevä kuvankäsittelyohjelma ja joku office-ohjelma, unohtamatta tietenkään virustorjuntaa ja palomuuria ja bootata kone vielä kerran tai pari niiden takia. Vanhemmat Windowsit ei myöskään osaa hyödyntää hiiren nappeja normaalien kahden + rullan lisäksi ilman että asentaa erillisen ajurin. Linuxeissa tuokin on ollut vakio-ominaisuus jo vaikka kuinka kauan.
No onneksi asiat eivät ihan noin hullusti ole oikeasti. Ainakin W7 hoitaa ajurit sun muut melko hyvin automaattisesti. Esiasennetut ohjelmistot ovat myös hieman ristiriitainen juttu. Toisaalta on ihan kiva ettei esim open officea tarvitse erikseen hakea, mutta esim Ubuntun mukana tulee myös paljon turhaa. Vielä kun ohjelmien hakeminen ja asentaminen ihan itse olisi niin helppoa.
www.playfire.com/migge
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #15 : 10.12.2009 21:12 »
Fraeon /fɹeɪɔnʰ/ Moderaattori * Viestejä: 1 652 Basaaripisteet: 3 Profiili Sovellukset -> Lisää/Poista?

Toki jos jotain peruskäytön ulkopuolelle menevää softaa hakee, niin sitten sitä pakettienhallintaa joutuukin katselemaan vähän tarkemmin.
A légpárnás hajóm tele van angolnákkal
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #16 : 10.12.2009 21:21 »
teidon Jäsen Viestejä: 875 Basaaripisteet: 0 Profiili

No onneksi asiat eivät ihan noin hullusti ole oikeasti. Ainakin W7 hoitaa ajurit sun muut melko hyvin automaattisesti.
Kyllä, Win7 on selkeä parannus vanhempiin Windowseihin. Nuo ajurien asennukset varsinkin vaikuttaa toimivan melko hyvin. Mutta tarkoitin tuolla lähinnä vanhempia Windowseja, mutta se jäi vähän mainitsematta viestissäni. Esimerkiksi WinXPn uudelleenasentamiseen menee useampi tunti juuri kaikkien ajurien ja ohjelmien asentamisen takia. Mutta eipä sitä vanhoja pidä muistella kun uusiakin jo on.  

Esiasennetut ohjelmistot ovat myös hieman ristiriitainen juttu. Toisaalta on ihan kiva ettei esim open officea tarvitse erikseen hakea, mutta esim Ubuntun mukana tulee myös paljon turhaa. Vielä kun ohjelmien hakeminen ja asentaminen ihan itse olisi niin helppoa.
Tuokin on totta, Linux distrojen mukana tulee aika paljon turhaakin, mutta on se kuitenkin käyttäjäystävällisempää pakata mukaan liikaa kuin liian vähän. Nykyään kiintolevytilakin on niin halpaa ettei sillä ole niin väliä vaikka koneessa olisi gigan verran ohjelmia joita ei tarvitse.

Ja jos tuolla kommentilla ohjelmien asentamisesta tarkoitit Linuxia, niin niissähän ohjelmien asentaminen ennen kaikkea on helppoa, kunhan ohjelma vaan löytyy pakettienhallinnasta. Kunhan vaan hakee ohjelman nimeä tai kuvausta tai vastaavaa, merkkaa sen asennettavaksi ja sitten komentaa pakettienhallintaa asentamaan merkatut ohjelmat ja homma on käyttäjän osalta pulkassa.  
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #17 : 10.12.2009 21:38 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili Ei kannata olettaa että olisin jossain leirissä tässä asiassa. En muutenkaan ymmärrä jos joku suhtautuu fanaattisesti johonkin käyttöjärjestelmään.

Eli Windows seiskaan kannattaa nykypäivän Linux -jakeluita verrata ja kehaisin ohi mennen vielä Linuxin pakettien hallintaa, mutta se näytti menevän ohi kahteen kertaan.
www.playfire.com/migge
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #18 : 10.12.2009 21:58 »
Fraeon /fɹeɪɔnʰ/ Moderaattori * Viestejä: 1 652 Basaaripisteet: 3 Profiili
Eli Windows seiskaan kannattaa nykypäivän Linux -jakeluita verrata ja kehaisin ohi mennen vielä Linuxin pakettien hallintaa, mutta se näytti menevän ohi kahteen kertaan.

Toki, toki, mutta kummastusta herätti juuri heitto ohjelmien asentamisen vaikeudesta. Ubuntussa (jonka pakettienhallinnasta todennäköisimmin puhut) on peräti kaksi graafista ohjelmaa, joilla pystyy selailemaan saatavia ohjelmia ilman Google-hakuja sun muita. Siitä raksia ruutuun ja asentumaan vaan. Peruskäytössä kaikki, mitä tarvitset, on siellä.

Ja useimmiten se "hardcore" softien asennus hoituu 99 tapauksesta sadasta menemällä terminaalissa ohjelman kansioon ja "./configure && make && sudo make install"-rituaalilla. Siitä ei varmaan päästä kokonaan eroon ikinä ottaen huomioon koko Linuxin luonteen. Sitä kuitenkin joutuu tekemään isoissa distroissa äärimmäisen harvoin ja silloinkin yleensä jotain todella kokeellista asennellessa.


« Viimeksi muokattu: 10.12.2009 22:06 kirjoittanut Fraeon »
A légpárnás hajóm tele van angolnákkal
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #19 : 10.12.2009 22:08 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili Missä olen sanonut että se vaikeaa olisi? Mä siis oikeasti kehuin sitä. Ei sarkasmia.  :???:

Toimivan ja helpon ohjelmanasennuksen takia nuo esiasennetut ohjelmat alunperin kyseenalaistinkin.
www.playfire.com/migge
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #20 : 10.12.2009 22:29 »
Fraeon /fɹeɪɔnʰ/ Moderaattori * Viestejä: 1 652 Basaaripisteet: 3 Profiili
Missä olen sanonut että se vaikeaa olisi? Mä siis oikeasti kehuin sitä. Ei sarkasmia.  :???:

Toimivan ja helpon ohjelmanasennuksen takia nuo esiasennetut ohjelmat alunperin kyseenalaistinkin.

Lainaus käyttäjältä: migge
Vielä kun ohjelmien hakeminen ja asentaminen ihan itse olisi niin helppoa.

Voi tulkata myös siten, että ohjelmien asennusta pitäisi helpottaa.
A légpárnás hajóm tele van angolnákkal
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #21 : 11.12.2009 02:17 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 699 Basaaripisteet: 2 Profiili
Mutta tuo Ephramin Linux -kokemus on juurikin mitä Linux helpoimmillaan on, eli asennuksen jälkeen konetta voi alkaa heti käyttämään koska kaikki tarpeellinen on jo asennettuna.
Itse en ole tuollaiseen Linuxiin vielä törmännyt. Otetaan vaikka ihan video pätkien katselu. Ensimmäisenä on kova etsiminen playerille joka toistaisi kunnolla video pätkiä tai olisi käyttäjäystävällinen. Tässä en ole vielä kertaakaan Windowsin tasolle päässyt. Tämän jälkeen codecit. Ja kun vika voi olla playerissa, tai codecissa tai molemmissa niin lopulta homma menee aika venkslaamiseksi. Pahin on kuitenkin 3D-suorituskyky. En voi ymmärtää miten voi olla niin vaikeaa saa ne ATIn ajurit toimimaan Linuxissa. Tämänkin kanssa taistelin jokin aika sitten aika rankasti ja sainkin lopulta ne jotenkin toimimaan, vaikka kaikki ei ihan niin hyvin mennyt kuin olisi voinut mennä. Kyseessä ei todellakaan ollut vain parin komennon laittamista shelliin tai graafisen työkalun klikkausta.

Ja siis Linux on kyllä varsin hyvä ja valmispaketti perustyöpöytä käyttöön, mutta olen vieläkin kaukana vakuuttuneesta kun ajatellaan multimedia tai viihdekäyttöä. Ja siis myönnän että osa syynä on se että en vaan osaa, mutta kun en nyt aivan tampio kuitenkaan näiden koneiden kanssa ole niin voin aika hyvällä omalla tunnolla sanoa että Windowsin tasoa ei olla vielä saavutettu.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #22 : 11.12.2009 12:32 »
teidon Jäsen Viestejä: 875 Basaaripisteet: 0 Profiili
Otetaan vaikka ihan video pätkien katselu. Ensimmäisenä on kova etsiminen playerille joka toistaisi kunnolla video pätkiä tai olisi käyttäjäystävällinen. Tässä en ole vielä kertaakaan Windowsin tasolle päässyt. Tämän jälkeen codecit. Ja kun vika voi olla playerissa, tai codecissa tai molemmissa niin lopulta homma menee aika venkslaamiseksi.
Minä ainakin käytin Gentoossa kmplayeriä videoiden toistoon, enkä kyllä nyt muista että oliko sen kanssa hirveemmin taistelua. DVD-videoiden toistossa se oli huono, joten DVD:t tuli katsottua Xinellä jonka kanssa kyllä oli omat taistelut.

Mutta kun minä tuossa tuon Kubuntu 9.10 virtuaalikoneen starttasin ja katoin että mikä video-soitin siinä on mukana tullut, niin sieltähän löytyi ihan uusi tuttavuus, eli Dragon-soitin niminen videotoistin. Tuon soittimen kun avasin niin ruutuun tuli heti luukku, että "Dragon-soitin suosittelee seuraavien codeccien asentamista" ja Asenna valitut -nappi alla. Eli ainakaan noiden codeccien asentaminen ei voisi kovin paljoa helpompaa olla. Windowsissa ja Macissä sentään joutuu googlaileen codecit. En sitten tiedä kuinka toimiva tuo kyseinen soitin käytännössä on.

Ja VLC on hyvä "viimeinen oljenkorsi" video- tai äänitiedostojen katseluun, käyttöjärjestelmästä riippumatta. Eihän siitä välttämättä joka päiväiseen käyttöön ole, mutta kun se osaa toistaa lähes tulkoon kaikki video- ja äänitiedostot (käyttää omia codeccejaan) mitä sille tarjoaa, niin se on hyvä yksittäisten videoiden toistamiseen jos vastaan tulee joku harvinaisempi videomuoto.

Pahin on kuitenkin 3D-suorituskyky. En voi ymmärtää miten voi olla niin vaikeaa saa ne ATIn ajurit toimimaan Linuxissa. Tämänkin kanssa taistelin jokin aika sitten aika rankasti ja sainkin lopulta ne jotenkin toimimaan, vaikka kaikki ei ihan niin hyvin mennyt kuin olisi voinut mennä. Kyseessä ei todellakaan ollut vain parin komennon laittamista shelliin tai graafisen työkalun klikkausta.
Atin ajurien asentamisen yhteydessä meinasi lähteä hiukset meikäläisen(kin) päästä kun sitä muutama vuosi takaperin Linux- ja Gentoo-noobina yritin Gentoohon asentaa. Se oli kieltämättä melkosta voodoota se. Mutta minä kuvittelin että tämä tilanne olisi parantunut samoihin aikoihin kun AMD osti Atin. Mutta ei kai sitten. Nvidian ajurien kanssa minulla ei ollut koskaan mitään ongelmia.

Ja siis Linux on kyllä varsin hyvä ja valmispaketti perustyöpöytä käyttöön, mutta olen vieläkin kaukana vakuuttuneesta kun ajatellaan multimedia tai viihdekäyttöä. Ja siis myönnän että osa syynä on se että en vaan osaa, mutta kun en nyt aivan tampio kuitenkaan näiden koneiden kanssa ole niin voin aika hyvällä omalla tunnolla sanoa että Windowsin tasoa ei olla vielä saavutettu.
Kyllähän se Linux Windowsin ja Macin taakse jää useammallakin osa-alueella, mutta on sillä omat puolensakin joihin Windows ja Mac ei pysty. Esimerkiksi hinta ja muokattavuus, eli siitä saa hyvän käyttöjärjestelmän vähän tehottomampiin koneisiin.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #23 : 11.12.2009 14:26 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 699 Basaaripisteet: 2 Profiili
Minä ainakin käytin Gentoossa kmplayeriä videoiden toistoon, enkä kyllä nyt muista että oliko sen kanssa hirveemmin taistelua. DVD-videoiden toistossa se oli huono, joten DVD:t tuli katsottua Xinellä jonka kanssa kyllä oli omat taistelut.

Mutta kun minä tuossa tuon Kubuntu 9.10 virtuaalikoneen starttasin ja katoin että mikä video-soitin siinä on mukana tullut, niin sieltähän löytyi ihan uusi tuttavuus, eli Dragon-soitin niminen videotoistin. Tuon soittimen kun avasin niin ruutuun tuli heti luukku, että "Dragon-soitin suosittelee seuraavien codeccien asentamista" ja Asenna valitut -nappi alla. Eli ainakaan noiden codeccien asentaminen ei voisi kovin paljoa helpompaa olla. Windowsissa ja Macissä sentään joutuu googlaileen codecit. En sitten tiedä kuinka toimiva tuo kyseinen soitin käytännössä on.

Ja VLC on hyvä "viimeinen oljenkorsi" video- tai äänitiedostojen katseluun, käyttöjärjestelmästä riippumatta. Eihän siitä välttämättä joka päiväiseen käyttöön ole, mutta kun se osaa toistaa lähes tulkoon kaikki video- ja äänitiedostot (käyttää omia codeccejaan) mitä sille tarjoaa, niin se on hyvä yksittäisten videoiden toistamiseen jos vastaan tulee joku harvinaisempi videomuoto.
Itse olen käyttänyt Xineä ja muistaakseni juuri tuota Dragon-soitinta ja ei vain toiminut. Animea lähinnä katselen ja niiden codecien vaihtelun kyllä huomaa ja erityisesti kun on animea vuosien takaa. Xine oli aivan susi ja sillä en pystynyt katsomaan muistaakseni puoliaan niistä mitä katsoin. Dragonin muistan kyllä asennelleen codeceja mutta se toimi jotenkin puolittaisesti. En muista oliko kuvassa häiriöitä vai oliko niin että ääni kuului mutta kuva ei vai oliko niin että kuva pätki tai hajosi...näitä on tullut vastaan niin monia tilanteita joten en muista mitkä liittyi mihinkin :)

VLC oli tosiaan hyvä siinä mielessä että se kyllä muistaakseni ainakin toisti kaikki. Mutta en oikein VLC:dtä soittimena, koska sen toiminta ei sovi minulle ollenkaan. Varsinkin kun animea katselee niin niissä usein toistellaan kohtauksia jne. niin bsplayerilla saa todella hyvin navigoitua vain painamalla nuolta eteenpäin ja pätkä liikkuu 3s eteenpäin per painallus. En ymmärrä miten tätä ei ole useammassa playerissä mutta ei vaan ole. Jossain löytyy 10s hyppy per painallus, mutta se on jo liian pitkä hyppy. Tämä tulee myös tarpeen kun subit on joskus mitä on ja englantia on väännetty aika solmuun joten jos lause ei mennyt heti perille niin 3s hyppy taaksepäin on todella hyödyllinen lisä, kun 10s tässäkin aivan liikaa.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #24 : 05.01.2010 00:12 »
Joel-san Administraattori * Viestejä: 938 Basaaripisteet: 3 Profiili Mediatoistimet osaavat Linuxin puolella olla pahimmillaan vittumaisia. Varsinkin silloin, kun vielä etsii sitä itselleen sopivinta. Kävin lähes kaikki läpi ennen kuin löysin sopivan. Videotoiston hoitavia backendejä on kolme erilaista: Xine, VLC ja mplayer. VLC on näistä ainoa, jonka mukana tulee valmiiksi asiallinen frontend. Vaihtoehtoja sille ei tosin ole. Xinelle ja mplayerille sen sijaan on useita frontend–vaihtoehtoja, jos ei komentoriviltä halua videoitaan katsoa. Osa täysin paskoja, osa ikuisessa alpha–vaiheessa ja harvat hyviä.

Xinelle en löytänyt oikein itseäni miellyttäviä frontendejä. Tiettyjä tarpeellisia ominaisuuksia puuttui ja monesti playerit olivat sysirumia skinihirviöitä. Xinellä taitaa olla vieläkin paras DVD–tuki (osaa näyttää menut ja kaikki), mutta esimerkiksi ASS–tekstityksien fontteja ja muita hienouksia se ei osaa. Xine on myös melko kummallinen laitos ja sisältää paljon sellaisia ominaisuuksia, joilla ei ikinä tee mitään. Lähdekoodi on jaettu moneen pienempään kirjastoon, joka tekee soittimen käsin kääntämisestä naurettavan vaikeaa. Se myös vie käsittämättömän paljon kovalevytilaa.

VLC:ssä oli kohtalaisen hyvä ja selkeä frontend, mutta paljon sellaisia ominaisuuksia, joilla harvoin tekee mitään. Soitin kaatuili usein ja siinä oli kaikenlaisia ärsyttäviä pikkubugeja. Seuraava versio yleensä korjasi ne, mutta hajotti säännönmukaisesti jonkin toisen ominaisuuden, joka oli viimeksi toiminut täysin ongelmitta. DVD–menut toimivat, mutta ASS–tekstityksien kanssa oli ongelmia. VLC:n foorumeilla devaajat kommentoivat bugi-ilmoituksia siihen tyyliin, etteivät he tee mitään käyttäjien elämää helpottavia korjauksia, koska vika on tekstityksessä, joka ei noudata standardia X. VLC:n foorumeilla tuli vietettyä aikaa luvattoman paljon muutenkin bugiongelmia selvittäessä. Käsin kääntäessä VLC käytti järjestelmästä löytyviä codeceja kuten muutkin eikä siis sisältänyt mitään omia codeceja.

Sitten se mielestäni pienin ja kaunein: mplayer. Yksinkertainen, muutaman megatavun kokoinen soitin, jota on melko helppo käyttää komentoriviltäkin. Sen parhaana frontendina pidän SMPlayeria. Siitä löytyy kaikki vaadittavat ominaisuudet samassa paketissa kuten tekstitys- ja ääniraidan vaihto yksinkertaisesta dropdown–listasta, täysi tuki ASS–tekstityksille (mplayerin ominaisuus), helppokäyttöinen playlist, fullscreen–moodissa minihallintapaneeli alareunassa ja tuki DVD–valikoille (mplayer tukee, mutta kaikki sen frontendit eivät). Monissa muissa soittimissa oli vain joitakin niitä kaipaamiani ominaisuuksia kussakin, mutta SMPlayer on ainoa, josta ne löytyvät kaikki ja helppokäyttöisinä vieläpä. On hassua, miten niin monen muun soittimen käyttö on tehty niin hankalaksi täysin aivokuolleilla käyttöliittymäratkaisuilla. Moni soitin ei myöskään osaa päättää ollako musiikki- vai videosoitin ja siten yrittää olla molempia samanaikaisesti epäonnistuen molemmissa tehtävissään täydellisesti.

VLC oli tosiaan hyvä siinä mielessä että se kyllä muistaakseni ainakin toisti kaikki. Mutta en oikein VLC:dtä soittimena, koska sen toiminta ei sovi minulle ollenkaan. Varsinkin kun animea katselee niin niissä usein toistellaan kohtauksia jne. niin bsplayerilla saa todella hyvin navigoitua vain painamalla nuolta eteenpäin ja pätkä liikkuu 3s eteenpäin per painallus. En ymmärrä miten tätä ei ole useammassa playerissä mutta ei vaan ole. Jossain löytyy 10s hyppy per painallus, mutta se on jo liian pitkä hyppy. Tämä tulee myös tarpeen kun subit on joskus mitä on ja englantia on väännetty aika solmuun joten jos lause ei mennyt heti perille niin 3s hyppy taaksepäin on todella hyödyllinen lisä, kun 10s tässäkin aivan liikaa.
Juuri tämän kaltaisista ominaisuuksista puhun. SMPlayerissa voi säätää kolme eripituista hyppyä haluamilleen näppäimille. Hyppyjen pituuden voi itse määrittää. Esimerkiksi minulla on laitettu hypyt nuolinäppäimiin. Vasen/oikea = lyhyt hyppy, CTRL + vasen/oikea = keskipitkä hyppy ja ALT + vasen/oikea = pitkä hyppy.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #25 : 16.05.2010 21:31 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili Olen asentamassa Ubuntua pöytäkoneelle ja vastaan on tullut pienoinen ongelma. Ihan normaalisti pääsen buuttimaan Ubuntun DVD:ltä ja asennusruutu ehtiikin kielivalintoineen lävähtää ruutuun, mutta kun valitsee 'Asenna Ubuntu' menee ruutu pimeäksi ja näyttö alkaa valittamaan epäkelvosta signaalista tai että signaalia ei ole lainkaan. Pariin kertaan on seuraava asennusvaihe välähtänyt ruudussa epätarkkana ja vihreänä.

Yhteensopivuusongelma näytönohjaimen kanssa tulee mieleen todennäköisimpänä syynä. Nyt olen polttamassa vanhempaa 9.10:n DVD -isoa levylle, josko se sitten suostuisi asentumaan. Kellään ratkaisua tähän ongelmaan?

Edit: Näyttää tuo 9.10 menevän sisään. Suas nährä meneekö ihan solmuun kun päivitän suoraan kymppiin.


« Viimeksi muokattu: 16.05.2010 21:54 kirjoittanut migge »
www.playfire.com/migge
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #26 : 17.05.2010 12:04 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 699 Basaaripisteet: 2 Profiili
Olen asentamassa Ubuntua pöytäkoneelle ja vastaan on tullut pienoinen ongelma. Ihan normaalisti pääsen buuttimaan Ubuntun DVD:ltä ja asennusruutu ehtiikin kielivalintoineen lävähtää ruutuun, mutta kun valitsee 'Asenna Ubuntu' menee ruutu pimeäksi ja näyttö alkaa valittamaan epäkelvosta signaalista tai että signaalia ei ole lainkaan. Pariin kertaan on seuraava asennusvaihe välähtänyt ruudussa epätarkkana ja vihreänä.

Yhteensopivuusongelma näytönohjaimen kanssa tulee mieleen todennäköisimpänä syynä. Nyt olen polttamassa vanhempaa 9.10:n DVD -isoa levylle, josko se sitten suostuisi asentumaan. Kellään ratkaisua tähän ongelmaan?

Edit: Näyttää tuo 9.10 menevän sisään. Suas nährä meneekö ihan solmuun kun päivitän suoraan kymppiin.

Ootko asentanu aikasemmin siltä kymppilevyltä ubuntua? Vika kun voi olla siinä levyssäkin, jota itse epäilisin ennemmin.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #27 : 17.05.2010 18:04 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili En ole. Poltin sen vielä uudelleen levylle, kun tuli myös mieleen että joku virhe siinä kuitenkin on. Ysi on kuitenkin nyt koneessa. Täytyy matsin jälkeen kokeilla päivittää siitä kymppiin. Vähän näyttäisi tuonkin kanssa olevan näytönohjainongelmia, kun ei anna oikeita resoluutioita ulos.

Edit: Hyvin meni ysin kautta tähän uuteen kymppiin. Pientä kiukuttelua oli vielä näytönohjaimen ajureista, mutta asentuivat nekin sitten lopulta. Uusi Ubuntu on kaunis, mutta miksi ihmeessä ikkunoiden hallintapainikkeet ovat väärällä puolella.


« Viimeksi muokattu: 17.05.2010 22:19 kirjoittanut migge »
www.playfire.com/migge
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #28 : 13.01.2014 14:10 »
tatte Jäsen Viestejä: 6 Basaaripisteet: 0 Profiili Asentelin ainakin kolmen vuoden tauon jälkeen linuxin (Debian) Windowsin tilalle kaappiin ja täytyy häpeällisesti myöntää että prosessissa vierähti tunteja enemmän kuin oli tarkoitus. Projekti hankasi vastaan ensimmäisen asennuslevyn epäonnistuneesta poltosta lähtien, asennusvaiheessa tuli tenkkapoo USB Wlan -adapterista ja eteenpäin päästiin vasta kun ymmärsin ottaa tikun irti, asennuksen jälkeen hätäilin Googlettaessani miten sen tikun saa toimimaan ja pitkän turhan väännön jälkeen ymmärsin tutkia asiaa huolellisemmin, kummasti ne oikean piirisarjan ajurit lopulta auttoivat. Lopulta koneen kuitenkin sai takaisin kaappiin.

StarMade ja Minecraft asentuivat kiltisti. Porttiohjaukset ehtivät ensin aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa kun ilmeni että portit näkyvät suljettuina ulkomaailmaan ellei koneella pyöri jotain joka testattua porttia käyttää. Järjestelmänvaihdon hinta oli Terrarian menettäminen mutta sain yksinkertaisesti tarpeekseni Windowsin etähallinnasta.
Gentlemen, we may not make history tomorrow, but we shall certainly change the geography.
- Sir Herbert Plumer, 1917
tallennettu
Vs: Linux « Vastaus #29 : 01.02.2016 12:00 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 699 Basaaripisteet: 2 Profiili Otin taas perinteisen Linuxiin siirtymisen työnalle. Aina muutaman vuoden välein tulee intoa ja motivaatiota testata josko nyt olisi Linux tarpeeksi yhteensopiva meikäläisen tarpeiden kanssa. Tai olisiko omat taidot kehittyneet tarpeeksi sen käyttöön. Tällä kertaa sysäävänä voimana oli Windows 10. Meni hermo M$:n ratkaisuihin päivityksissä ja suoraan sanottuna käyttäjän avoimessa vakoilussa. Koko käyttäjärjestelmä on yksi iso adware tai vähintäänkin keylogger. Joten, siitä se ajatus sitten lähti.

Aluksi olin Debianin kimpussa joka kaatui jälleen Radeon korttien tukeen. Alkaa oikeasti olemaan jo aika surkuhupaisaa, kun olen lähes 15 vuotta asennellut Linuxia aina silloin tällöin ja aina ne saatanan Radeon ajurit prakaa. Joka perkeleen kerta. Mikä ihme siinä on että tuki pysyy yhtä huonona vaikka tuotteiden omistajakin on vaihtunut (ATI --> AMD). No, Debianin kokeilu kaatui siihen kun asensin jonkinlaiset ajurit jonka jälkeen koko paska jumiutui täysin. Lähti siis käynnistämään, mutta ei käynnistynyt kirjautumisruutuun asti.

Seuraavaksi otin CentOSin käsittelyyn. Tämä oli periaatteessa varsin hyvä. Sain kaikki toimimaan, suurin osa tarvittavista palasista löytyi, mutta tuli aika nopeasti selväksi, että kyseessä on selkeästi Enterprice/Server järjestelmä, eikä käyttäjäkokemus ollut mitenkään erikoinen. Vaikka sen sai konffauksien jälkeen toimimaan se edelleen selkeästi vähän luotaan työntävä. Mm. pikakuvakkeiden teko työpöydälle ei onnistunutkaan ihan noin vaan. Vaati sudo oikeudet. Toki senkin olisi varmasti saanut toimimaan jollain konffauksella, mutta kun oletusasetukset on tällä tasolla, se antaa pientä vihiä tulevien ongelmien tai konffausten tasosta ja tarpeesta.

Sitten törmäsin puolivahingossa tietoon, että Debianin Radeon ongelmat johtuivat todennäköisesti Gnomesta. Ajurit kun ei toimi siinä, mutta KDEssä toimii. Tuntui hiukan hassulta laiteajurit liikkuisivat niinkin "pinnalla", että työpöytäympäristö tarvitsee erityisen tuen. Vaikka ei se sinänsä oudoin juttu ole mitä vuosien varrella on IT-maailmassa tullut vastaan. Ja ei sillä, että oikeasti ymmärtäisin kuinka työpöytäympäristöt toimii tai vaatii. En vain osannut tälläistäkään ajatella. Opittavaa siis on aika paljonkin Linux maailmasta edelleen.
Mutta päätin joka tapauksessa ottaa vielä Debianin uudelleen kokeiluun KDE:llä, ennen kuin alan testailemaan sitä suosituinta, eli Ubuntua. Ja aika hyvin olen saanut sen toimimaan. Resoluution ja fontit hanasi aika kovaan vastaan aluksi, mutta sain toimimaan. Videofilut toimii, selain on ok, Spotifyn sai toimimaan pienen konffauksen jälkeen, lukee ntfs levyä automaattisesti, pakettivalikoima ja tuki tuntuu oleva ok... vielä täytyy katsoa pari käytettävyys seikkaa, mutta tällä hetkellä alkaa tuntumaan siltä että voittaja on löytynyt.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Sivuja: [1] 2
Tulostusversio
Siirry:  

Pelaajalauta 2007-2024
Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2006-2008, Simple Machines