Alkaa olemaan Black Friday lähellä. Jotenkin tuntuu että tänä vuonna kaupat pitää selkeästi kovempaa meteliä kuin aikaisempina vuosina. Ja tänä vuonna sattui kerrankin niin että on vielä oikeasti millä mällätä. Veronpalautuksissa tulee reipas tonni takaisin ja sitten on vakuutusyhtiöltä toinen tonni tilillä valmiiksi, kun TV koki (jälleen) liian kovia. Toki veronpalautukset tulee vasta joulukuun alussa, mutta voi sen turvin niin sanotusti vetää tilin sileäksi. TV on ainakin varma hankinta. Kärkisijoista taistelee Sonyn 55XE90 -sarjalainen ja LG:n 55C7V. LG vähän epäilyttää siinä mielessä, kun nuo televisiot tuntuu kokevan kovia meikäläisen taloudessa suht vakituiseen tahtiin, niin tuo OLED on epäilyttävän siro. Siitä saa vähän sellaisen tuntemuksen että se ei vaadi suuria että ottaa itseensä. Sinänsä vaikuttaa kyllä ihan jees laadukkaalta. Eihän mikään TV mailaa tai tiputtamista kestä, mutta voisi nyt jotain kestää. Esim. Samsung tuntui jo tullessa vähän huteralta ja lopulta huomasi että päälimmäiseen "lasiin" sai jo lyijykynällä ikuiset jäljet. Eli Samsungia en ole suuremmin edes harkinnut. Tosin ei ole mallitkaan olleet vertailujen kärjessä. Sony kestää (tai reilun vuoden takainen Sony) aika hyvin kynää (myöntäkää pois, ainakin osaa vähän kiinnostaa tämä tieto). On kyllä käynyt mielessä sellanenkin jos tuli todellinen tarjous eteen niin repäsis ja ostaisi 75" seinälle. Se tosin pistäisi olohuoneen järjestyksen uusiksi ja siinä on jo ihan erilaisia hidasteita...
Riippuen TV:n hinnasta voisi päälle ostaa vielä NS:n tai Xbox One X:n ja jos vielä jää niin ehkä uudet kaiuttimet, tarjousten mukaan. Olen vieläkin ihan kahden vaiheilla tuon NS:n ja XOX:n kanssa. NS sinänsä kiinnostaa ja Mario on varsin toimivan oloinen, mutta vähän pelästytti ne jotkut versioiden vertailu videot. Vaikka sitä kuinka silottelee NS vain on tehoiltaa max. viime sukupolvea ja jos sitä ei kannettavana halua käyttää, se todellakin on sitä. Ei sillä että pelit ei voisi olla silti hyviä siinä, mutta parempiakin voisi olla. XOX taas ottaisi kunnolla irti 4K HDR TV:stä sen mitä siitä saa irti. Niin peleissä kuin elokuvissakin.
Kaiuttimissa on poltellut Genelecit jo jonkin aikaa. Jos tulee sellainen tilanne että jäisi XOX tai NS kokonaan ostamatta voisi G2 olla hyvä valinta. Niin vähän tulee nykyään kotona pelattua, että saattaisi olla jopa fiksuin vaihtoehto. Tai ainakin jo NS olisi se päälimmäisin vaihtoehto. Tai jos G2:t olisi jossain tarjouksessa. Jota ne tuskin kyllä on. Mutta jos tulee pelikone hommattua, niin sitten max vaihtoehto olisi G1. Jonka paremmuus nykysiin Q acoustic Consept 20:iin on vähän siinä ja siinä. Vaikka niissä Geneleceissä ei tietty olisi kalotteja painettu koveraksi...
Mutta hei! Suurta kulutuksen juhlaa! Nautitaan siitä vielä kun voidaan! Kohta ei saa enää edes lihaa kaupasta, puhumattakaan elektroniikasta! Onko jollain muuten eriävä mielipide ett' 55XE90 -sarja tai 55C7V ei olisi ostamisen arvoinen ja parempiakin hinta luokassa löytyisi?
Nopean salapoliisityön perusteella kyseessä on Y-tunnuksen perusteella sama yritys kuin konsolinet.fi, jonka aputoiminimi on gamelife.fi.
Olihan vastahakosta porukkaa :D Aloitti jo puhelun sillä että "tämä on siirretty mulle ja jäänny vähän noiden helpompien keissien alle" Loppuun asti yritti tingata multa jotain ja vihjaili että maksaisin ite palautuskustannukset. On ne kettuja. Ei sillä että en ymmärtäisi niidenkin asemaa. Se on tappiota kun saa paskaa kamaa ja pitää ottaa palautuksia vastaan, mutta se ongelma vaan on niiden ongelma. Taivuin sitten lopulta sen verran että suostuin ottamaan lahjakortin enkä vaatinut rahoja takaisin. Mulle sinänsä se oli aika sama, tulee sitä peleihin liittyvää kamaa ostettua vastaisuudessakin. Ja sen verran kaverin kuitenkin kohteliasta olemusta arvostin vaikka kovasti yrittikin kiemurrella. Vaikka toki se käärmekin näyttää aina kivalta...
Mutta loppu hyvin. Ottavat romun palautuksena takaisin ja laittavat saman summan lahjakortin tilalle.
videoissa se näyttää pelimekaniikoiltaan hieman hämmentävältä, ei kovinkaan kutsuvalta.
Minulta löytyy molemmat hyllystä. Tosin vain Wiin Xenobladea on tullut pelattua WiiU:n Xenoblade oli mielestäni jo käsissä kerran ja olin laittamassa sitä koneeseen, mutta sitten tuli jokin häiritsevä tekiä miksi levy ei päässyt koneeseen asti... en vaan muista mikä. Ja ihan odotin aikoinaan sen julkaisua, mutta arki vain söi energian ja tilaisuudet pitkään ensi sessioon.
Wiin Xenoblade oli mielestäni varsin kutsuva yleisesti. Se mikä lopulta ajoi pois siitä, oli taistelumekaniikka. Eli en yllättyisi jos ensianalyysisi XC2:sta pitäisi paikkansa. XC:ssä se kun on sekava. Tai toiselta kannalta monipuolinen. Joidenkin mielestä varmasti syvällinenkin. Mutta itse arvostan suht yksinkertaista pelimekaniikkaa joka kuitenkin sisältää valitoja ja taktikointa. Tyyliin PSOnen FF-pelit. Xenobladen taistelumekaniikka käsitti vähän turhan paljon liikkuvia osia itselle.
Mutta vaikka aikaisemmat osat on jääneet pienelle huomiolle, jostain syystä XC2 vaan herättää mielenkiintoa. Varsinkin nyt kun ilmoittivat että japaninkielen raidan saa ilmaisena DLC:nä heti. Ei sillä että huijaisin itseäni sillä että tosissani uskoisin että lopulta pitäisin pelistä tai viihtyisin sen parissa, mutta silti se herättää uteliaisuutta.
Hitto että tämä on alkanut polttelemaan samalla tasolla kuin NS. Tulisi sitten samalla se 4k soitinkin siinä samalla. Totuus kuitenkin on että NS:ssä saisi varmasti enemmän pelattavaa, kun kuitenkin PS4 jo löytyy talosta. On se perkele... olisi voinut ostaa veronpalautuksilla vaikka molemmat, mutta kummasti on alkanut tulemaan ylimääräisiä menoja tässä syksyn mittaan, niin nyt alkaa rahat olemaan käytetty ennen kuin niitä on edes saatu.
No on siinä kyllä sen verran blurria paikoitellen, että tuskin tuota isolta ruudulta haluaa pelata. Kannettavassa käytössä varmasti ihan jees, ei siinä.
Fox on ilmeisesti myynnissä ja Amazon on yksi ostaja ehdokkaista. Tämä diili jos tapahtuu, Amazonin streampalvelu saa aika kovan valikoiman kamaa. Ei sillä että LOTR-sarja yksinään ei riittäisi....
Vituttaa gamelife.fi. Ostin sieltä PS3:lle DS3 ohjaimen joka tuli hyvin perille, mutta kun testasin ristiohjain ei toiminut kunnolla. Vasen suunta ei ottanut painallusta läheskään joka kerta. No, ei muuta kuin palautukseen ja uusi ohjain tulikin nopeasti. Ongelmaksi tuli että siinä oli jumalauta ihan sama vika. Tiedä vaihtoivatko ohjainta vittu ollenkaan. Sen jälkeen en jaksanut enää ottaa uutta ja laitoin mailia että haluan rahat takaisin ja postitan ohjaimen sinne takaisin. Ei vastausta. Laitoin sivuston kautta uutta palautetta. Ei vastausta. Uudestaan mailia. Ei vastausta. Kolmatta viikkoa yrittänyt saada rahoja takaisin. Ihan naurettavaa touhua. Laitoin juuri vielä kerran palautetta saitilta. Mielenkiinnolla odotan tuleeko vastausta.
Ei kukaan satu tuntemaan ketään kuka työskentelee siellä?
Vanquish ja Bayonetta uusine PC-porttauksineen luulisi olevan helppo homma, ensimmäisestä Dark Soulsista puhumattakaan.
Ei saatana... melkein toivon että ei tulisi. Joutuisi ostamaan pelin kolmannen kerran ja X:n vielä päälle. Tosin jos Bayonetta 3 tulisi X:lle, laulaisin rahat kädessä kauppaan. Vaikka se olisikin hassua, kun toinen osa on Nintendon omaisuutta. Juuri aloitin WiiU:lla pelaamaan ensimmäistä taas ja onhan se parasta edelleen. Tosin tällä voisi perustella itselle että se riittää, eikä uutta versiota joutuisi ostamaan (taas). No, mielenkiinnolla odotan jos sen tekevät.
Olen myös miettinyt vähän onko virtuaalivaluutan arvo oikeasti se mitä se on. Eli se siitä pääsee eroon koska vaan(?). Mutta en ole uskaltanut vielä siihen sijoittaa. Ehkä kannattaisi, mutta jotenkin tuntuu että ainakin bitcoinissa voi menettää jonkin asiantuntija "heiton" vuoksi tuhansia euroja. Joten ei. Maailmassa on asiantuntijoiden niin helppo sanoa nykyään jotain typerään jolla on suuret vaikutukset, että riski tuntuu suht kovalta. Omaan salkkuun ainakin. Jos olisi satoja tuhansia salkussa, niin mikäs siinä jos kympin tai pari heittäisi virtuaalivaluuttaan.
Kiitokset vinkeistä ja neuvonnasta. Ja kyllä, kannattaako Nokiaa ostaa enää takaisin kun sen on myynyt on oma juttunsa myös. Voi olla että jään odottelemaan rauhassa ainakin tämän vuoden loppuun, jos nyt kurssi pysyy kutakuinkin tuossa reilussa 4€:ssa kuten tuntuu pysyvän.
Mutta Nokia lähtee nyt ainakin hetkiseksi meikäläisen salkusta, että saa paikkailtua noita mokia. Tosin vituttaa verottajankin asenne piensijoittajia kohtaan. 400€:n voitot joista menisi about 130€ veroa, on ihan naurettavan paljon prosentuaalisesti niistä rahoista mitä tällä hetkellä tulee pelailtua. Ja tästä välistä verottaja sitten nappaa osansa. Todella kannustavaa. Motivoi myös kummasti kiertämään jokaisen verosentin mikä on vain mahdollista...
GBA:lle kysymys jos on hoodeilla. Tai muillekin jos osaa vastata, mutta GBA osaa varmasti ainakin.
Tuli amatööri moka. Myin liikaa vuoden aikana (yli 1000€) ja nyt valtio tulee apajille. Enkös pysty tekemään pientä korjausliikettä jos myisin tappiolla olevia sijoituksia? Eli esim. Nokia rykäsi "mukavasti" tänään, niin jos myyn Nokiat pois niin eikö tappiot miinusteta voitoista jota sain noista myynneistä ja jäljelle jäävästä valtio ottaa sen 30%?
Ja jatko kysymys. Mitä jos myyn nämä Nokiat, mutta ostan ne huomenna takasin. Näkeekö verottaja tämän jostain? Vai ottaako hihasta "Vitun-veronkiertorikollinen-linnaa-saatana" -kortin (eli luokitellaan rikokseksi)?
Toisaalta sille on ja tulee jatkossakin lähes kaikki pelit, kuten aina ennenkin. Käytännössä Xbox One ja PS4 ja aina olleet identtiset pelikoneet, mutta PS4 hiukan paremmin pyörittänyt pelejä, joten miksi ei pelata Ps4:lla. Nyt sama homma toisinpäin jatkossa.
Ja tuo nyt oli tarkoitettu yleisesti pelaajille. Heinz nyt ei hommaa mitään muutenkaan.
Korjaus: HeinZ nyt ei hommaa mitään kivaa muutenkaan.
Mutta toki noinkin päin, että sillähän ne pelit parhaiten tulee pyörimään seuraavan 2-3 vuotta. Lisäksi ohjain on selvästi eri tasoa. DS4:n laadusta kuulee paljon murinaa ja eihän se sovi käteenkään niin hyvin kuin Xbox X:n ohjain. Hommasin vielä jotkut kortsut DS4:n tattien päälle kun niiden kulumisesta on puhuttu niin paljon, mutta ne luistaa joskus kesken pelin tateista pois. Loppujen lopuksi niistäkään mitään hyötyä. Helvetin hyvä että pelaan niin vähän nykyään, niin ei ohjainkaan hajoa.
Hei, jos mä jätän iPhone X:n tänä vuonna ostamatta, niin voin ostaa Xbox X:n sen tilalla! Enkö voikin? Ja säästän yli 50% rahoistani! Kutsun tätä diiliksi. Ja itsepetokseksi, jonka kruunaamaton kuningas kirjoittaa tässä osoitteessa.
Jos jätät iPhone X:n ostamatta, voit ostaa Xbox X:n lisäksi PS4 Pron. Tai vaikka kaikki tämän sukupolven konsolit, jos pysyt perusmalleissa. Mielestäni kertoo jotain kenelle iPhone on tehty. Naurettava koko laite hinta/laatu -suhteeltaan.
Jotenkin outo tilanne että Xbox X on selkeästi huimalaite, mutta siltä puuttuu pelit. Tuntuu vain että en jää juuri mistään paitsi vaikka en sitä hommaa. Ei yhtään kunnon system selleriä. Eniten kiinnostaa 4k BD toisto. No, olen jostain syystä keskittynyt muutenkin PS3&X360 peleihin nykyään...
On kyllä alkanut polttelemaan viime viikkoina enemmän ja enemmän tämäkin. Ja menin lukemaan juttuja Mario + Rabbidsistä ja poltto lisäänty yllättäen. Peli taitaa olla ihan oikeasti hyvä. Ei sitä vaan meinaa uskoa kun kyseessä on Ubisoft ja Rabbids kuitenkin Tarkoitus oli veronpalautusten tullessa katsoa jos silloin pistäisi NS:ään sen mitä tarvii. Joka taitaa käytännössä olla vajaa 500€ kun laitteen päälle tulee peli ja Pro Controller. Mitä mieltä porukka on muuten Joy-Coneista? Pelaako kukaan niillä vai onko kaikki hommannu Pro Controllerin? Meikän silmissä ne näyttää yhtä toimivalta kuin WiiMote ja Nunchukut. Eli ei hyvä. Eikä se ohjain...ömmm...telakka, näytä tekevän niistä sen paremman oloisia. Toki käsissä parin tunnin sessiön jälkeen tämän sitten huomaa...
Arrivalin idea oli ihan cool. Mutta koko elokuva oli itselle vähän sellaista odotusta. Sitten kun alkoi arvaamaan mistä on kyse, tuli tietty mukavia ahaa -fiiliksiä, mutta lopulta jäi vähän puolitiehen. Tuntui että elokuvan olisi pitänyt alkaa siitä mihin se loppu.
Ensimmäisen Blade Runner on katsottu. Ei mikään erikoinen. Jotenkin se jäi vähän vajaaksi. Lopussa vähän ihmetteli että mistä kaikki oikein kohisee, kun elokuvassa ei ollut mitään ihmeellistä. Sekin on hyvin mahdollista että meikä ei vaan tajunnut jotain. Mutta tänään olisi suunnitelmissa mennä katsomaan uusin.
Laitetaan vaikka tänne. Tuo SNES classic tuntuu koko ajan röyhkeämmältä ryöstöltä. Suomi hinnoissa. Jenkeissä myydään 79,99$ niin täällä pyydetään kaksinkertaista hintaa, joskus jopa enemmän. Pelaajashopkin mainostaa 169,90€. New 2DS:n saa halvemmalla
Mikä taho tuon hinnan on määrittänyt? Onko maahantuoja tullut liian ahneeksi, vai liikkeet? Niin kauan kun hinta on lähempänä 150€ kuin 100€, en edes harkitse. Käytännössä tuskin tulee ostettua jos hinta ei mene alle 100€.
Parastahan on se että Nintendon kustannukset tuskin menee yli 20€:n. Ja joka jannu pystyy tekemään samanlaisen laitteen Raspberryllä, varmasti alle 100€:n hintaan. Jos kotoa löytyy jo usb ohjain ja virtapiuha, hinnaksi tulisi about 50€. Toki laite vetoaa nostalgian tunteeseen, jossa kuori on oleellinen asia, mutta silti.
Äkkiä muistelemalla Liero, joskus ala-aste aikoina 90-luvun lopulla.
Itse käsitin kysymyksen pikemminkin ensimmäisenä ostettuna indie-pelinä. Tuohan on aina ollut freewarea. Kaiken lisäksi eihän Liero mikään indie ole, vaan ihan ehta suomipeli.
Eikö Lieron tullessa suurin osa ollut enemmän tai vähemmän indie pelejä? Tuossa aikaisemmin käytyjen kriteerien mukaan? Vai oliko freeware 90-luvun indie genre? Hmmm...
Indie on aika hatara käsite nykyään. Kuinka lopulta edes määrittelet sen. Onko Trine indie? Megaman10? No, Wiin LostWinds on ainakin, se oli varmaan ensimmäinen meikäläisellä. Sen jälkeen ei kauheasti ole tullut osteltua...
Bioshock Collectionin ostin eilen. Paikallisessa Citymarketissa 20€, niin ei vaan voinut ohittaa. Eihän sitäkään ehdi pelaamaan ties koska. Mutta perkele, halusin sen.
Laitetaampa ihan peleihin liittyvää viestiä välillä. Saanut vähän käytyä backlogia viime aikoina läpi. Tai ainakin testattua onko tietyistä peleistä mihinkään.
Darksiders 2 vihdoin läpi X360:llä. Tämä on kyllä ollu aikamoinen ikuisuusprojekti. Ostin pelin heti julkaisussa ja maksoin täyden pelin hinnan (jota ei todellakaan tule tehtyä usein), mutta peli jäi aikoinaan kesken. En muista miksi peli jäi kesken, mutta jäi kuitenkin. Kun siirsin vanhat konsolit maalle viikonloppuviettopaikkaan, päätin ottaa tämän työn alle. Ja alusta uudestaan. Ja olihan se aivan liian pitkä. Tosin myönnän silti että peli on oikeasti hyvä. Kun pelin sai tulille, sen parissa kyllä viihtyi, vaikka lopussa odotti jo lopputekstejä. Se mikä sai pelin aina laittamaan kuitenkin päälle oli se miljöö ja tyyli. Varsin värikäs ja monipuolinenkin maailma. Ja tekemistä tuntui löytyvän. Pelin tyyli oli siis varsin kutsuva. Tähän vielä toimiva pelimekaniikka, niin kyllähän sen parissa viihtyi yllättävänkin hyvin, vaikka lopussa olikin hiukan puurtamisen merkkejä.
Kun Darksiders 2 oli suoritettu, seuraavaksi päätin tehdä kulttuuriteon. Laitoin pyörimään ensimmäistä kertaa Modern Warfare -sarjan pelin. Tarkemmin sanottuna Modern Warfare 2. Tämäkin X360:lle. Ja pelaaminen oli yllättävän toimivaa. Vauhtia, toimintaa, räiskettä jne. Koko ajan tapahtui ja tapahtumien kulku oli varsin Hollywoodmainen. Kuten kaikki sanoo. Mutta jos Darksiders 2:n maailma oli kutsuva, tämä oli aivan päinvastainen. En vain pidä sodasta aiheena. En sotapeleistä, en sotaelokuvista, en sotadokumenteista,... en vaan pidä siitä. Joten vaikka pelaaminen oli ihan jees ja myönnän että se toimi, niin ei sitä jaksanut toista kertaa laittaa sisään. Kyllä sitä pari tuntia pelasi. Nythän on sillekin annettu mahdollisuus ja tietää vähän mistä puhutaan.
Sitten seuraava. Myöskin X360:lle. Lollipop Chainsaw. Sanalla sanoen pettymys. Lähtökohdat oli ok, genre oli se mistä nykyään tuntuu eniten nauttivan ja vielä tehty sopivan kieliposkessa. Mutta,.. meh. Pelasin pari chapteria, mutta ei vaan jaksanut laittaa enää sitä levyä sisään. Ongelmana on yllättäen tyyli ja pelattavuus. Tai tietyllä tavalla pidin tyylistä. Mutta vihut oli onnettomia. Jotenkin ne vain vitutti Niitä ei ykinkertaisesti jaksanut katella. Kaikista pahin oli chapter 2:n pomo. Taistelin sen väkisin läpi, ihan sen vuoksi että se ärsytti niin helvetisti, että se oli pakko teilata. Sen jälkeen mietin että vitut, ei enää. Toinen oli se pelattavuus. Kankeaa, toistavaa, tylsää ja osin tehotonta. Käytännössä joka kohta mentiin kahta hyökkäystä tekemällä, vaikka vaihtoehtoja olisi ollut. Sinänsä taistelu ei ollut parhaimmillaan tylsää. Esim. vihun halkaiseminen kahtia lähikuvassa toi sopivasti menoa ja vaihtelua touhuun, mutta kun ei sitä kannattanu tehdä. Ensinnäkään se ei onnistunut läheskään joka kerta ja oli paljon tehokkaampaa käyttää muita iskuja. Sitten oli vielä se väistönappi. Joka ei käytännössä ollut väistö. Jotenkin tuli sellanen fiilis että sen osalta suunnittelu meni näin: -Hitto! Eikö kukaan tehny väistöä?! -Voi vi**u ei! Mitä nyt tehdään?! -Onko kaikki napit käytössä? -No on! -Voi saatana! -Mut hei, meillä on hyppy! Tehdään siitä väistö! -Mutta entäs hyppy sitten? -Tehään siitä sellanen että ajaa kummankin, hypyn ja väistön. -Hei toi on hyvä! Tehdään niin! No ei ollut hyvä. Ihan apinan raiskausta. Väistö meni minne sattui ja toimi miten sattui. Varsinkin kun pelaillut Bayonetta-balettia, Lollipop Chainsaw oli vain turhauttavaa. Ehkä jossain vaiheessa voisi ottaa taas tulille, kuitenkin mättö kyseessä ja sellanen on aina vähän hauskaa ja peli on kai yhteensä 6-7h pitkä. Tarinakin on sen verran aivoton ja oppiminen sen verran simppeliä (käytännössä kaksi hyökkäystä), että ei ole väliä vaikka olisi vuoden tauko, niin 10min sisään tilanne olisi kuin vuosi sitten. Jos se vaikka paranisi jossain vaiheessa. Mutta nyt kun muutakin pelattavaa on (paljon), niin ei.
Seuraavaksi X360:een meni Thief. Sanalla sanoen yllätti! Maailma on cool, ääninäyttely sopii siihen, pelimekaniikka toimii (suurimmilta osin) ja tarina on alun perusteella mielenkiintoinen. Lisäksi ainakin alun jälkeen tuntuu että tässä olisi keskitasoa parempi välipätkien ohjaus. Oikeasti ainakin alussa varsin komeaa ja toimivaa. Kuvakulmat, ajoitukset, jopa hahmojen liikkeet ja eleet kertoo yllättävän paljon. Paljon parempaa kuin keskimäärin. Tunnelma on siis kohdillaan ja päähenkilöstä ja muista hahmoista on saatu vähän.. sanoisinko toimivampia tjsp. Mutta maailma ja hahmot kiinnostaa. Ainoa mikä itseä vaivaa, on etenemisvaihtoehtojen puute tai niiden selvittämisen vaikeus. Siis kun katsoo kaupunkia, tuntuu että voisi mennä määrän päähän vaikka mistä, mutta lopulta päätyy menemään katua pitkin kun muita reittejä ei löydy. En tiedä kummassa on vika, minussa vai pelissä, mutta jommassa kummassa. Mutta tämä tuntuu hyvältä. Menee varmasti uudestaan koneeseen kun X360:n ääressä on.
Olen myös alkanut harrastamaan enemmän tai vähemmän valokuvausta. Lähinnä tämä tuli siksi, että tämä on niitä harvoja harrastuksia mitä pystyy tekemään kakaroiden kanssa ulkona, joko niitä kuvaten tai maisemia siinä sivussa.
Varusteena on perus Nikon D3200 runko ja objektiivina on rungon mukana tullut perusobjektiivi ja päälle vielä isomman 1,8f aukon ja oliko 30mm kiinteän polttovälin omaavan objektiivi.
Toinen objektiivi tuli hommattua juurikin isomman aukon vuoksi, kun perusobjektiivilla hyvä sisäkuvat on niin kovan pelleilyn takana että meni hermo. Tarkoitus oli myös kuvailla yötaivasta sillä, mutta se ei ole oikein onnistunut. Sinänsä objektiivi on kyllä hyvä, sisäkuvat onnistuu selvästi paremmin. Mutta yökuvaus onkin vähän hankalampaa. En ole oikein saanut oikein tarpeeksi tarkkoja kuvia. Ei sillä että montaa kertaa olisi ehtinytkään testata, kun kaupungissa on niin pirusti valosaastetta että ei onnistu ja kun pääsee maalle on taivas on ollut yöllä sopivasti täynnä pilviä. Katsoo jos talvella tulisi seuraavan kerran kirkas taivas...
Eniten on alkanut kyrsimään editointi oppaat. Kaikki prkl käyttää Photoshopia. Onko photoshopia Linuxille? No ei. Löysin ihan hyvän managerointi softan valokuville (digiKam), mutta ei sillä muokattua saa juurikaan. Jotain automaatiota. Gimpillä tullut tehtyä jotain vähän vaativampaa. Kai sitä vain pitäisi ottaa asiakseen että katselee tuota Gimpiä ne ohjeet mielessä, kun samat toiminnothan siitä pitkälti pitäisi löytyä kuin Photoshopista. Tosin senkin on huomannut, että parempi näyttö olisi ehdoton. Tätäkin suunnitellut vuosia milloin minkäkin syyn vuoksi, niin nyt kun syitä on jo kolme (työt sujuisi paremmin, näyttö on periaatteessa rikki (läikkä alalaidassa) ja nyt pitäisi saada parempi väri toisto), niin jos nyt vihdoin nipistäisi sen verran että veronpalautuksilla ostaisi uuden... jos ja jos.
Mutta jos jollain on tiedossa jotain hyvää saittia jossa olisi ohjeita valokuvien muokkauksesta Gimpillä, olisin varsin kiinnostunut.
Itse asiassa meinasin odottaa Mario Bundlea, mutta Mario on latauskoodina mukana ja haluan todellakin omistaa fyysisen kopion pelistä.
No voissaatana. Oli nimittäin samat suunnitelmat, mutta vielä löytyy sen verran materialistia sielusta että fyysisenä se Mario pitäisi saada. Prkl... pistää muuten suunnitelmia uusiksi...
Digital Foundryn analyysi. Rauta tuo selkeät rajoitteensa jotka myös näkyvät itse pelissä. Mutta silti, aika kovan kyllä heittivät. PS4&X1 pelejä NS:lle... se on kova. Olisi mielenkiintoista tietää onko näiden (Doom ja Wolfenstein 2) porttaus ihan koodaajien taitoa vai onko kehitystyökalut niin viimesen päälle. Tosin Doomin tapauksessa kyse on ilmeisesti alkuperäisestä koodista: Peli on erittäin hyvin skaalautuva. Osataan nipistää oikeista paikoista niin itse peli ei suuremmin kärsi.
Mitä tuohon videoon tulee niin eihän siitä nyt suuria voi sanoa. Off-screen kuva kuitenkin pehmentää sitä sen verran ja kyseessä on vielä handheld mode. Digital Foundryn analyysissä puhutaan jopa selkeistä sahalaidoista, jotka varmasti pehmenee näkymättömiin noissa videoissa.
Pelasin eilen Primrosen tarinaosuuden loppuun, haluaisin enemmän.
Kuinka laaja se demo oikein on? O_O Trailereista sain jotenkin sellaisen kuvan, että peli koostuu periaatteessa samasta tarinasta mutta kahdeksasta eri näkökulmasta/"polusta" ja niistä voi valita minkä mitä pelaa. Eli onko demo helvetin laaja vai onko tarina lyhyt vai olenko käsittänyt jotain väärin?
HunieCam Studio Note from the Developer: The sexual themes in this game are mostly for fun/humor and don't make for particularly great fapping material.
Jos ei Dark Soulsit napanneet, niin harkitsisin jättämään ostamatta. Mutta mitään turhaa samoilua ei tämän sarjan peleissä kyllä ole, ja nimenomaan jos sinulla on taitoa selvitä pelin kahden "savepointin" välisestä kohdasta, se palkitaan. Oikeastaan vähän sama käytäntö, kuin 2D Zeldojen luolastoissa: jos kuolet kesken, joudut takaisin luolaston alkuun, mutta avattujen oikoteiden avulla pääsee nopeasti takaisin siihen mihin jäit, eikä niitä samoja vihollisia tarvitse jokakerta jäädä tappaamaan. Mutta jos pelimaailman tutkiminen ja tavaroiden metsästys on "turhaa samoilua", niin en voi suositella.
Turhalla samoilulla tarkoitin juurikin tuota että kuolee ja sitten joutuu menemään saatanan kauas ja "turhaan samoilemaan" takaisin. Tosin kun kamat kai säilyy niin se helpottaa. Ja siis haastetta arvostan. On helvetin hienoa kun tulee esim. pirullisen vaikea pomo jota vastaan vaaditaan ajatusta, harkintaa, reaktiokykyä ja vihollisen lukemista. Mikään ei ole hienompaa kuin lopulta sellaisen selättäminen, varsinkin jos siihen on käyttänyt tunteja. Mutta se että käytän yhteensä tunteja siihen että taistelen sen pomon kanssa ja vielä tunteja "turhaan samoiluun" aina takasin siihen pomoon, niin se vaan vituttaa. Ei mitään järkeä. Sama juttu jotkut hankalat kohdat. Ymmärrän että jotkut haluaa mennä veitsi kurkulla koko pelin ajan, mutta eihän save pointien määrään pitäisi vaikuttaa.
Lisäksi yleensä noissa on suunniteltu alueet, niin että löydät jonkun oikotien jolla pääset save-pisteeltä nopeasti samaan paikkaan. Esim. bosseja vastaan pääsee yleensä aika nopeasti uudelleen, kun kuolee.
No toi on aika jees. Tämä oikeastaan hyvin ohittaa tuon save pointien kitsaan jakelun.
Omaa mieltä lämmittää luonnollisesti eniten Bayonetta 2. Tosin olisin halunnut että olisi korkeammalla. Peli sai kuitenkin Edgeltä aikoinaan 10/10.
Bloodborne pitäisi kyllä hankkia. Vaikka ne harvat save pointit varmasti alkaa vituttamaan jossain vaiheessa. Mielestäni halpa ratkaisu jolla ei ole mitään tekemistä oikean haasteen kanssa. Siinä kun kysytään enemmän kärsivällisyyttä turhaan samoiluun, kuin taitoa selvitä pelin jostain kohdasta. Mutta on ollut pitkään suunnitelmissa. En vain oikeasti muista koska olen pelannut viimeksi kotona, niin on jäänyt hyllyyn. Väsymys pilasi oikeasti Breath of th Wildinkin kun ei vaan tullut pelattua vaikka peli on selvästi hyvä. Pitää alkaa harkitsemaan digipelien ostoa. Tuntuu että elokuvissa ja sarjoissa se ainakin vaikuttaa. Game of Thrones kausiakin oli pitkään hyllyssä katsomattomana, mutta kun otin HBO:n testiksi jaksoja tuli katsottua yksi per päivä. Se on niin helppo vain laittaa laitteet päälle ja ottaa valikosta mitä haluaa, kun että alkaa kaivamaan levyä hyllystä/laatikosta, paketista ja tunkeä se lopulta koneeseen (joo, first world problems...).
Mutta aiheeseen. Näissä listoissa on lähes aina yksi puute itselle: Settlers 2. Peli on oikeasti kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. Tosin tämä on ehkä vähän väliinputoja. Ei ole sitä PC-strategia -peleille ominaista mikromanegerointia, vaan suht simppeliä, mutta niin koukuttavaa tuotantoketjun managerointia. Ainoa peli jota tulee pelattua "tasaisin" väliajoin. Pitäisi nyt hommata vielä Linuxille jostain Gold edition, niin saisi sen varmaan vähän helpommin toimimaan kuin alkuperäisen pelin ja mission CD:n.
Hassusti muuten tuo OoT:kin on alkanut laskemaan. Galaxy 2, Tetris ja Half-Life2 kaikki edellä vaikka muistaakseni ennen ollu aina jäljessä. BotW vaikuttanut selvästi. Super Mario Broskin tainut tippua listalta kokonaan. Voisi tehdä listan jossa vanha järjestys säilyy ja sitten heittävät uudet pelit sinne väliin. Olisi ihan oikea top-100 lista silloin. Eli listaa päivitettäisi, ei tehtäisi uudestaan.
Veikkaan että Half-life 3 on saanut Valvellakin sellaisen statuksen, että sitä ei "uskalla" kukaan tehdä tai eivät keksi mitä sen kanssa tekisi. Tarvitaan että pyörähtää sukupolvi tai pari ennen kuin siihen uskaltaa kukaan tarttua. Tai toinen vaihtoehto on että nimi myydään, johon en kyllä heti usko.
Vähän sama kuin Star Warsin kanssa. Ei Lucasillä enää riittänyt mielenkiinto ja/tai rohkeus tehdä uutta trilogiaa, vaikka fanien toive tai koko pallon toive oli ihan selvä. Sitten kun saatiin trademark toiselle, alkoi luonnollisesti tapahtumaan. Sehän olisi rahan heittoa hukkaan jos noin kovalla nimellä ja noin suurella universumilla ei jotain tekisi. Toki sarjassa on eri tilanne kuin Half-lifessa, mutta käytännössä se vaatii saman että sarja jatkuisi.
Näytä kirjoitukset
Loppuun asti yritti tingata multa jotain ja vihjaili että maksaisin ite palautuskustannukset. On ne kettuja. Ei sillä että en ymmärtäisi niidenkin asemaa. Se on tappiota kun saa paskaa kamaa ja pitää ottaa palautuksia vastaan, mutta se ongelma vaan on niiden ongelma. Taivuin sitten lopulta sen verran että suostuin ottamaan lahjakortin enkä vaatinut rahoja takaisin. Mulle sinänsä se oli aika sama, tulee sitä peleihin liittyvää kamaa ostettua vastaisuudessakin. Ja sen verran kaverin kuitenkin kohteliasta olemusta arvostin vaikka kovasti yrittikin kiemurrella. Vaikka toki se käärmekin näyttää aina kivalta...
WiiU:n Xenoblade oli mielestäni jo käsissä kerran ja olin laittamassa sitä koneeseen, mutta sitten tuli jokin häiritsevä tekiä miksi levy ei päässyt koneeseen asti... en vaan muista mikä. Ja ihan odotin aikoinaan sen julkaisua, mutta arki vain söi energian ja tilaisuudet pitkään ensi sessioon.
Olis ollut edes 5" niin siinä olisi ollut meikän seuraava työpuhelin.