Luin vahingossa Last of Us 2:n suurimman juonispoilerin. Sen jälkeen lipesin syvemmälle ja syvemmälle kaninkoloon, ja pian olinkin selvillä koko tarinasta! Hupsista.
Pelimekaniikoista en osaa sanoa mitään, mutta juonen suhteen en ihmettele, että se on saanut faneilta osakseen GoT S8 / Rise of Skywalker -käsittelyn.
Tekken 7 - Heat Haze Shadow Axiom Verge - The Axiom (Title Screen) On se vain vieläkin niin hyvä, että ansaitsee jatkopaikan.
Dragon Slayer: The Legend of Heroes II - Ending 2 Super Mario Odyssey - Steam Gardens Steam Gardens kohtasi nyt kelpo vastuksen tästä yllättäjästä, mutta se ei vain aivan riitä tätä maagista biisiä vastaan.
Hollow Knight - Resting Grounds Enter the Gungeon - The Breach in Victory Jännä pari, kaksi viime vuosien kehutuinta indietä ottavat mittaa musiikeistaan. Ääni Gungeonille, tuntuu vain omaperäisemmältä ja paremmalta kuin Hollowin tunnelmapohjainen anti, vaikka olenkin yleensä sellaisen ystävä.
Deltarune - Field of Hopes and Dreams Persona 5 - Beneath The Mask Maailmassa on sellaisia ihmisiä kuin Toby Fox, joka on yksin koodannut Undertalen ja Deltarune part 1:n, ja säveltänyt nämä musiikit. Ajatella.
Uiminen ja sukeltaminen tulossa peliin ensi viikon perjantaina! Ja lisää kesäisiä ominaisuuksia tarjoillaan sitten elokuussa.
Olen jättänyt monesti päiviä väliin reilun 80 tunnin jälkeen. En pakota itseäni tekemään mitään, jos ei ole sellaista fiilistä, ja on muutakin pelattavaa. Pelaamisesta ei saa tulla työn kaltaista rutiinia, sen pitää olla hauskaa. Ja on luonnollista, että alkuvaiheen ja uusien päivityksien välissä ei ole ihan niin täynnä tointa.
Mulla oli ns. suurena suunnitelmana saada saaresta puoliksi luonnonvarainen ja villi, puoliksi kaupunkimainen. Sillä tiellä ollaan yhä.
Curse of the Moon oli nautinnollinen peli, hienoa että jatkoa on jo nurkan takana.
Käynnistin myös pitkästä aikaa Ritual of the Nightin, sillä halusin nähdä millaisia parannuksia NS-versioon on tullut sitten julkaisun. Ja onhan peliin päivitetty myös Zangetsu pelattavaksi hahmoksi, sekä myös uusi Randomizer-moodi.
Randomizer: näitähän fanit ovat kyhänneet varsinkin klassisiin emulaattoripeleihin jo vuosia. Ne antavat jo tuttuun kokemukseen reilusti ennalta-arvaamattomuutta, sillä asetukset tapissa pelikokemus muuttuu aivan täysin. Pelin parhaan aseen saattaa löytää ensimmäisestä arkusta, samoin kyvyn, jonka ansiosta pääsee jo alussa linnassa sellaisille alueille, mihin ei normaalisti olisi asiaa alkuvaiheessa. Alun perin moodin piti olla rogue liten kaltainen, mutta on tämäkin mainio ja vetää taas pelin pariin uudella vimmalla. Vaikuttaa kyllä, että tulen Randomizerin ansiosta vetämään Ritualin läpi vielä monen monta kertaa. Löysin ensimmäisen Randomizer-vedon aloittaessani Reflectorin ensimmäiseltä alueelta, ja ensimmäisen aseen vasta juuri ennen ensimmäistä bossia. Onneksi, sillä en tiedä miten olisin saanut sen potkimalla nujerrettua. Varmaan mahdollista, mutta työsarkaa olisi ollut.
Switch-versio on parantunut paljon. Input lagia on tuhottu varmaan kymmeniä millisekunteja, latausaikoja nopeutettu, grafiikoita paranneltu ja efektejä saatu lähemmäksi muita konsoleita (esim. vesi). Hidasteluja esiintyy bosseissa yhä jonkin verran kun ruudulla tapahtuu paljon. Toivottavasti sekin saadaan vielä kuriin.
Kontenttia on tulossa yhä lisää, sanoo vuoden 2020 roadmap. Joukossa on kutkuttavasti myös "Classic mode", joka ilmeisesti muuttuu koko pelin tyylin. Mutta millaiseksi? 8-bittiseksi? vai 16? Vai jopa Symphony of the Nightia muistuttavaksi?
En tiedä oletko pelannut alkuperäistä Xenoblade 1:stä, mutta eihän remasterissa edes ole mitään perusteellisiä Qol-käsittelyjä? Vai luuletko vain niin, koska pelissä kaikki toimii niin paljon paremmin.
Kokeilin Xenoa Wiillä ehkä jonkun tunnin. Pelasin kymmenen vuotta sitten pelejä hyvin laihalla skaalalla, enkä saanut siitä mitään irti. Tyhäm parikymppinen juippi, mene kasvamaan ja karvoittumaan!
Traileri sai minut uskomaan, että valtaosa pelin toiminnallisuuksista olisi uusia QoL-juttuja. Olin siis väärässä. Sidequesteissa on toki mielestäni iso juttu tietää, mistä jokin asia tai henkilö tarkalleen löytyy. Niitä on pelissä niin valtavasti, että lähes kokoajan on sidequest työn alla. Osa helpoista sivutehtävistä toki suorittaa itse itsensä, kunhan ei ihan suorinta reittiä kävele pääjuonta.
Eletään vuotta 2017. Switch on julkaistu, ja lyhyen ajan sisään Nintendo tykittää ulos sellaisia pelejä kuin Breath of the Wild, MK8: Deluxe, Splatoon 2 ja Mario Odyssey. Tämä järkyttävän laadukas putki huipennetaan joulukuussa 2017, kun pelifanien yllätykseksi Monolith onnistuu kuin onnistuukin saamaan ulos Xenoblade kakkosen. Moni oli pitänyt varmana, että peli olisi vasta seuraavan vuoden julkaisu.
Joulukuisena ja lumipyryisenä aamuna minä noudan Xeno 2:n Gigantista. Nautin pelistä RPG-fanina suuresti, mutta huomaan myös, että siinä olisi parantamisen varaa. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten hyviä kaksi muuta osaa ovat. Ilmeisesti todella, todella hyviä.
Siitä hyppy tähän päivään: olen läpäissyt Xenoblade Chronicles: Definite Editionin pääjuonen ja pelannut myös uutta Future Connected -epilogia sen loppupuolelle.
Uskoin, että peli olisi parempi kuin kakkososa, mutta että näin paljon? Sitä en uskonut.
Lähdetään siitä, että Xeno 1 omaa tod.näk parhaimman hahmogallerian ikinä genrensä pelissä. Tai ei niin voi sanoa, pikemminkin niin, että minua miellyttävimmän. Nämä kaverit ovat todella pidettäviä, ja alkavat nopeasti pelaamaan toistensa kanssa hyvin yhteen. Esimerkiksi Torasta tulee Xenoblade 2:ssa nopeasti ärsyttävä, kun taas Riki on hyvä tunnelmankeventäjä, olematta kuitenkaan liian suuressa ja suulaassa roolissa.
Juoni on myös yleensä arvaamaton, ja tykittää twistejä twistien perään. Jotkut käänteet on toki helppoa arvata, mutta toiset taas lähes mahdoton. Tunteikkaita kohtauksia riittää, ja on kyllä ihme, jos ei herkisty yhtään, kun puolivälin juonikuviot tulevat esiin piiloistaan, ja alkavat toden teolla nostaa Xeno ykköstä legendojen joukkoon. Mikä peli on "Nintendon Final Fantasy VII"? Olen aina mieltänyt sen olevan Ocarina of Time, mutta ihan yhtä hyvin kunnian voisi myöntää Xenoblade Chroniclesille. Siinä on samanlaista auraa ja viehätysvoimaa, eeppisyyttä ja suuria käänteitä.
Ympäristöjen mittakaava on itsetarkoituksellisen massiivinen. Se saa pelaajan tuntemaan itsensä pieneksi, vaikka välillä tuntuu hassulta kävellä minuuttikaupalla seuraavaan lokaatioon. Tämä kuitenkin luo niin henkeäsalpaavia hetkiä ja maisemia, etten voi kuin nyökkäillä ja hyväksyä tämän ratkaisun. Sille on syynsä, että Monolithin sisältä monet olivat auttamassa BotWin maailman luomisessa. Tyypit todella osaavat asiansa.
Pelillisesti Monolithin perusteellinen QoL-käsittely on paljastanut todellisen jalokiven. Valikoissa ei tarvitse taistella, kaikki on parin painalluksen päässä, ja sidequestien trackaaminen ei voisi olla enää helpompaa. Minun makuuni myös Xeno kakkosta yksinkertaisempi taistelusysteemi on parempi. Kakkonen heitti pelaajalle tutoriaaleja vielä 40 pelitunnin jälkeenkin, joka kertoo mielestäni siitä, että homma oli pistetty vähän liian monimutkaiseksi. Kyseessä on kuitenkin makuasia, mutta en olisi lainkaan pahoillani, jos tulevan Xenobladen systeemi muistuttaisi enemmän ykköstä kuin kakkosta.
Xeno: DE on timantinkova lisäys Switchin superlaadukkaaseen pelikirjastoon. Se on tod.näk paras roolipeli alustallaan. Sarjaa aloittaville on tuotu pöytään herkkujen herkku, josta on hyvä lähteä taas kasvattamaan sarjan suosiota ja mainetta entisestään.
Jos jotakuta kiinnostaa tuo Horin tikku Switchille, niin Verkkis myy Real Arcade Pro femmaa tällä hetkellä hintaan 99,90 €. Hinta/laatu-suhde on todellakin kohdallaan! Ja enkä usko, että yhtä edullisesti k.o tikkua tulee vähään aikaan mistään saamaan.
Nintendo höllää mobiilipelien kanssa, ja keskittää tulevaisuudessa niitäkin resursseja SIIHEN OIKEAAN pelinkehitykseen!
Enpä voi kuin iloita tästä. Nintendon puuhastelut mobiilipuolella ovat olleet aika laiska effortti. Esimerkiksi Mario Kart Tour, joka on kaikin tavoin huonompi peli kuin MK8 (yllättävää, eikö?), ja sisältää melkoista rahastusta (Gold Pass 5 € / kk). Ihan kuin Nintendo olisi kokeillut, miten pitkälle voivat sen kanssa mobiilipuolella mennä. Animal Crossing on kai myös aika samanlainen.
NieR - Song of the Ancients (Devola) Deltarune - Field of Hopes and Dreams Deltiksen biisi ei kävele muitta mutkitta jatkoon, mutta kyllä se tästä parista vain miellyttää enemmän.
Super Mario Odyssey - Steam Gardens Catherine - It's a Golden Show Tuntuu vain parantuvan, mitä enemmän tätä kuuntelee.
Batman - Stage 4 Axiom Verge - The Axiom (Title Screen) Tässä pääsee taas sellaisiin Metroid-viboihin, että toivoo jo Nintendon kertovan uutisia...
Hollow Knight - Resting Grounds Cave Story - Wind Fortress Biiseissä on täysin erilainen tunnelma. Molemmissa se toimii, mutta Wind Fortness on mieleenjäävempi ja hyräiltävämpi. Ehkä vielä joku päivä Hollow Knight pelinä ja musiikillisesti iskee täysin uudella tavalla ja koen herätyksen, mutta se päivä ei ole tänään.
Persona 5 - Beneath The Mask Final Fantasy VII - Anxious Heart Sydämeni ei ole ahdistunut siitä, jos FFVII:n biisi saa jatkopaikan.
Assassin's Creed II - Ezio's Family Dragon Slayer: The Legend of Heroes II - Ending 2 Yllättäjä jatkuu porskuttamistaan.
Enter the Gungeon - The Breach in Victory Double Dragon Neon - City Streets 2 Hyviä kyllä molemmat. Annetaan Ciy Streetsille tällä kertaa ääni.
Apex Legends on tosiaan tulossa Switchille (ja Steamiin) ja tulee tukemaan cross-playtä kaikilla alustoilla. Huikea juttu! Toivottavasti peli saadaan myös seuraavan genin konsoleille heti kun ne tulee pihalle.
Makeeta. Harmi, ettei ollut shadow drop. Ehkä peliä suunniteltiin alun perin julkaistavaksi E3:n aikana, mutta Covid-19 myöhästytti sen syksyyn? Kyllä EA:kin alkaa vähän heräillä Switchin suhteen, kun sijoittajat ahdistelevat miksi 50+ miljoonaa (varmaan lähellä kuuttakymppiä?) myyneelle alustalle ei julkaista juuri mitään.
Ohoh, unohtui tämä ihan kokonaan. Pitää lähteä juhannusta juhlistamaan, niin ei ehdi enää äänestellä. Jos äänestysaika jatkuisi vielä ainakin sunnuntaihin, niin voisin koittaa silloin sitten. Eihän noita ääniäkään vielä hirveästi ole...
Sama. Heitän omat äänet kuitenkin juhannusviikonlopun aikana kehiin.
Minua – ja varmastikin muitakin Switchillä ensisijaisesti pelaavia – kiinnostaa, miten EA kasvattaa tukeaan alustalle. Vai kasvattaako? Huhuja Apex Legendsin NS-porttauksesta on vellonut ilmassa pitkään, ja monet lähteet arvelevat, että ensi yönä se julkistetaan. Ajankohtakin olisi varsin hyvä, sillä genre ei ole alustalla vieläkään kilpailtu. Päinvastoin. Apex saisi varmasti Switchillä nopeasti jalansijaa, sillä kaikki eivät jaksa Fortnitea ja Realm Royale kuihtuu kuihtumistaan. Itsekin lopetin jokin aika sitten sen pelaamisen. Heittäisivät vielä mukaan Apexiin cross playn. Se olisi myös hyvä veto kamppailussa CoD Warzonea vastaan.
(Nyt kun luin uutisia, niin Apexin Cross playta pidetään lähes varmana julkistuksena. Petyn, jos NS-portti ei kuulu ensi yön ohjelmaan).
Puolen tunnin perusteella Isle of Armorin Wild Area about 10x kiinnostavampi kuin pääpelin.
Ja uusi Pokemon Snap julkistettiin! N64:llä oli kyllä hauska napsia otoksia, vaikka mikään kaikkien aikojen suosikkini se ei olekaan. Lisää uutisia tulossa ensi viikolla "suuresta projektista." Julkistetaanko uudet remaket jo nyt, vai onkohan kyseessä Detective Pikachu 2? Epäilen, että GameFreak ottaisi puheeksi ensi vuoden Pokemonit tässä vaiheessa, kun Sword/Shieldkin on vielä vaiheessa ja kontenttia tekeillä/tulossa.
We already knew the Isle of Armor would at least include an additional wild area, but this demo confirmed that the entirety of the island is basically one big massive wild area, with many more diverse terrains than on the mainland. I saw coastal beaches, swampy marshes, lush forests, gloomy caves, and even deserts during my short tour. At many intervals during the story and upon entering new areas, the camera swept over each spot, creating a beautifying panoramic effect that highlighted the topography of the island. It also seems as though all of these areas can be explored as soon as you get to the island, without needing to progress the story, which leaves the pacing in the player’s hands.
Overall, each of these micro areas seemed to be a little more full with environmental touches like logs or trees than the mainland wild area was. I also saw Pokémon interact with their surroundings in ways I hadn’t before. For example, I saw a Pokémon on a tree branch in the forest. Though Nintendo couldn't confirm how we could interact with this Pokémon, I assume it could be lured down from the tree by whistling at it - like you would lure flying Pokémon down from the sky in the base Pokémon Sword and Shield.
Isle of Armor kuulostaa kyllä hyvältä. GameFreakilta loppui varmaan aika kesken, kun Wild Area jäi toteutukseltaan hyvin laihaksi aiemmin. DLC 1 syventää tämän mukaan merkittävästi juuri sitä elementtiä, tuoden kaivattua tutkimusmatkailua sarjaan. Pokemon Breath of the Wildin ja Xenobladen tasoisella tutkimisella olisi kuumaa kamaa.
Minulla on muutenkin vielä about 150 Pokemonia löytämättä, ja keskiviikkona napsahtaa sata lisää. Kyllä tässä pelattavaa riittää, mutta eri juttu, miten kiinnostavaa se kontentti on. Rentouttavana pelaamisena menee silloin tällöin mainiosti.
Mielenkiintoista kyllä nähdä Microsoftin vastaus. Lykkäsivät ilmeisesti omaa esitystään, koska halusivat Sonyn pelaavan korttinsa ensin. Hintatietoja pihtaillaan vieläkin, kumpi uskaltaa olla ensimmäinen? Sony undercuttasi viime sukupolvessa Microsoftin täysin, eivätkä varmasti halua samaa tällä kertaa. Digital Only PS5 399 eurolla olisi aika kova juttu.
Sony uskoo sukupolviin ja mullistuksiin, Microsoft hillitympään siirtymään. Jos mietin tilannetta omalla kohdallani, ostaisin mieluummin uuden XBoxin tukemaan Switchiä/Switch 2:sta ihan gamepassin takia. Taktiikkana olisi ostaa pelit Switchille omistettavaksi, ja pelata kaikki muu Gamepassilla. Mietin samaa jo One X:n tultua markkinoille, mutta sitten tajusin ettei aika riitä millään pelaamaan edes kaikkia kiinnostavia NS-pelejä tarpeeksi! Missasin niin paljon hyvää kamaa HD Twin aikakaudella, plus indie-puolelta sataa jatkuvasti kultahippuja mielettömän kovilla hinta/laatu-suhteilla.
Liian vähän gameplayta kyllä näytettiin. Ei välinäytösten tapaisilla pätkillä ole samaa punchia kuin näyttävällä gameplaylla, mutta ehkä massoihin osuu? Markkinatutkimusten perusteella tämä esitys kuitenkin tarkasti suunniteltiin.
Diminishing returns on päivän avainsana. Yhteen peliin saa puskea näillä uusilla konsoleilla varmaan niin hirvittävän määrän rahaa ja työtunteja, ennen kuin selkeitä eroja nykyisen genin peleihin – jotka nekin ovat näyttävimmillään hemmetin hienoja – alkaa tulla. Ja sittenkin raja tulee vastaan siinä, miten hyvin uusi rauta vielä tiedetään. Tosin se selitys ei enää ole yhtä validi kuin esim. PS2:n ja PS3:n kanssa, kun nykyiset konsolit eivät ole niin monimutkaisia sisuksistaan. Jippoja PS5:ssäkin toki on, muttei kai samassa määrin kuin wanhaan hyvään aikaan.
Itse laitteesta tuli heti mieleen Wifi-reititin. Ja ei, se ei ole hyvä juttu. Ohjaimen ulkonäöstä tykkään kyllä edelleen.
Täälläkin ollaan kyllä katsomossa yhdeltätoista. Vihdoinkin kunnolla materiaalia seuraavan sukupolven peleistä, ja oletettavasti esillä roimasti gameplaytä. Jostain lähteistä on kuulunut, että tämä olisi Directmäinen setti ilman turhia löpinöitä tunnin kestollaan. Mikäs sen parempaa, jos pitää paikkansa.
Ja huhu on kiertänyt, että Demon's Soulsin remake olisi esityksen viimeinen jymypaukku. Maistuis varmaan sullekin?
Tämähän on nykyään PlayStation-lauta! Mutta missä kaikki Sonyn loistavia yksinoikeuspelejä hypettävät ihmiset ovat? Me tarvitsemme teitä.
Switchissä alustana perkeleellisen siistiä on, että samasta pelistä saa kaksi versiota, kannettavaan ja kotikonsoliin. Eikä portable-pelaamisen edes tarvitse tapahtua kaukana poissa, sillä joitakin pelejä tuntuu vain mukavammalta pelata sillä tavalla. fiilis muuttuu täysin, vaikka itse pelissä ei mikään olekaan toisin.
Olen myös huomannut arvostavani aiempaa enemmän hyviä yksinpelejä (Splatoon 2 suuri poikkeus, kuten se tuntuu monilla olevan). 2000-luvun alussa kuolasin nettipelaamisen suuntaan ja asentelin pahviseiniä telkkarin eteen kokemusta imitoidessani, mutta nykyään esimerkiksi hyvät roolipelit ja seikkailut omassa kuplassa tuntuvat parhailta. Olen osittain vihainen internetin yleistymiselle konsolipelaamisen näkökulmasta, ja osittain kiitollinen. Mutta se olisikin jo oma tarinansa.
Eli päivitetään lautalaisten pelialustamieltymykset nykyisellä vuosikymmenellä. Jos otetaan otanta vaikka kuluneen parin vuoden ajalta, minkä näistä arvioisit olevan päälaitteesi? Mututuntumalla voi heittää, kun harvalla meistä on käytössä raakaa dataa asiasta (tai harva jaksaa sen laskea).
Tulee varmaan todella yllätyksenä, että pelaan Switchillä, tyyliin 99 prosenttisesti. Pleikkaria minulla ei enää ole eikä myöskään nykyisen sukupolven Xboxia. Katsotaan seuraavassa sukupolvessa uudestaan, mutta uskon, että Switch-pelaajalle ja Nintendon pelikirjastoon mieltyneelle tarjotaan herkkuja vielä pitkään. Toivottavasti Switch on Nintendon SE pelialusta hamaan tulevaisuuteen, ja yhtiö kehittäisi sitä Playstation- ja Xbox-brändien tapaisesti. Laajaa tuoteperhettä siitä ollaan selvästi muodostamassa.
Tämä on kyllä hyvä porttaus. Performance-asetuksella peli on 60 fps, kun yksin ajelee, mutta ruuhkaisissa paikoissa kisan aikana ruudunpäivitys tippuu selvästi. Silti parempi ajopelissä kuin Graphics-moodi, jota käytettäessä nämä ruutukuvat on otettu.
Täydellinen tuki Gamecuben ohjaimille ja sen analogisille liipaisimille tuntuu myös siistiltä, ja peliä onkin ilo pelata k.o ohjaimella. Hassua, sillä odottelin aikoinaan Cubelle GT:n ja Forzan kaltaista peliä, mutta sellaista ei koskaan tullut.
Tuntuu jotenkin uskomattomalta käynnistää viime vuonna PS4:lle ja Xboxille julkaistu peli Liten tapaisella laitteella, joka pyörii reilun 13 watin voimalla (saman, mitä PS4 melkein kuluttaa stand by -tilassaan).
Eikä tämä nyt niin karmealta tunnu, etenkään Litellä. 3D Falloutin kaltainen peli soveltuu muutenkin käsikonsolille mainiosti. Voisivat kyllä vielä patcheilla hioa roimasti pelin suorituskykyä, mutta OW taitaa tosiaan olla melkoisen raskas peli. Seikka, jota ei sen keskinkertaisesta ulkoasusta voisi uskoa. Uskon, että peli paranee tästä hieman, muttei mullistavasti. Suurin parannus handheld-pelaajalle potentiaalisesti toki tapahtuu Switchin seuraajan kanssa, kun jokainen peli tulee tod.näk. pyörimään uudella laitteella Docked-profiililla kannettavana. Jo se yksikään nostaa grafiikoiden tasoa paljon, ilman että kehittäjien tarvitsee tehdä mitään.
Jo alussa huomaa, miten questeilla tuntuu olevan oikeaa vaikutusta pelimaailmaan ja sen hahmoihin. Fallout 4 maistui kyllä minulle, mutta siinä tehtävillä ei ollut käytännössä mitään vaikutusta mihinkään. Tässä kiinnostava käsikirjoitus ja näpsäkkä dialogi vie Bethesdan uudempia pelejä aivan 10-0. Persoonalliset hahmot tuntuvat särmikkäiltä. Sekin on hyvä, että saan todella vapaat kädet viedä hahmoani siihen suuntaan, mikä minusta tuntuu hauskalta. Tunne vapaudesta on suuri, eikä mitään keinotekoisia "et voi panostaa tähän perkkiin juuri nyt, et voi kantaa tuota asetta vielä, älä käytä kaikkia kykypisteitä tuohon juttuun" -rajoja tunnu olevan. Tämä on pelaajaa kunnioittavaa suunnittelua.
Arvostaa taas enemmän sitä, mitä Saber sai aikaan Switcher 3:n kanssa.
Liikkuu tosin ristiriitaista tietoa siitä, ovatko arvostelijat pelanneet versiota, joka sisältää tämän ensimmäisen päivän patchin, josta Obsidian tiedotti jo maaliskuussa. Outoa tosin, jos ovat antaneet pelin medialle ilman sitä. Varsinkin, jos se sisältää merkittäviä suorituskykyoptimointeja ja parannuksia tekstuureihin.
Kaikesta tästä huolimatta kuumottelisi hieman päästä pelaamaan tätä Litellä, vaikka sitten nykykondiksessa Fallout-kuume on niin korkealla.
EDIT: On muuten huvittavaa, miten NS-version tekniikkapuolen arvostelut tuntuvat jakautuvan kahtia yhtä voimakkaasti kuin pelaajien mielipiteet pelin laadusta. DF ja GameXplain eivät tykänneet yhtään, mutta monista paikoista jaetaan kasia ja kehutaan, että peli on yhä erinomainen Switchillä ja pelaamisen arvoinen jos ei ole pelannut sitä muilla alustoilla. Nintendolife kertoi ruudunpäivityksen olevan todella vakaa, kun DF murjoi sitä sanan säilällään. Nintendolifen arvostelija tosin taisi pelata pelin pääasiassa handheldinä, joka saattaa olla ainakin julkaisussa docked-moodia paremmin optimoitu.
Tulee kyllä mieleen vähän vuosi 2011 ja Skyrim, etenkin "legendaarinen" PS3-versio, joka alkoi hidastua ja nykiä pelituntien kasautuessa. Tähänkin ilmeisesti vaikutti pelityyli. Esim. kuinka paljon käytti fast travelia ja paljonko jätti tavaroita lojumaan pelimaailmaan. Hei, Obsidian ja Virtuous ovatkin antaneet kunnon nostalgiapläjäyksen NS-portillaan!
Switchin Pro-ohjaimen Akilleen kantapää on vasemman puoleinen tatti. Minun kolmesta ohjaimestani kaksi vanhempaa oireilevat niin, että aika-ajoin huomaa, miten hahmo ei esimerkiksi juokse täyttä nopeutta kun painaa tattia eteenpäin. Ongelmaa voi hallinnoida suihkuttamalla ohjaimeen paineilmaa (lyhytaikaisempi ratkaisu) tai käyttämällä pientä määrää elektroniikalle tarkoitettua kontaktienpuhdistajaa (pidempiaikaisempi ratkaisu). Joykkareiden kanssa minulla on ollut vähemmän ongelmia, mutta johtunee siitä, että olen pelannutkin niillä paljon vähemmän.
Esimerkiksi GameCuben ja Wiin ohjaimet kestivät, kestivät ja kestivät. Ei ikinä mitään ongelmia tattien vaeltelun kanssa. WiiU:n paditkin taisivat olla tässä parempia? Kummallista, että tässä sukupolvessa yht'äkkiä kaikilla valmistajilla on tarjolla kehnompaa laatua.
Publisher Private Division also confirmed to the site that the game targets 30FPS, and that it'll run at 1080P when the Switch is docked at 720P undocked.
Minkä kaniinin Virtuous on porttaushatustaan nyt vetänyt? Eikös Outer Worlds ole Xbox Onella 900p? Todella yllättävää, jos peli yltää Switchillä parempaan tarkkuuteen, edes ajoittain. Vai voisiko todella olla, että alun perin peli oli niin surkeasti optimoitu, että koodia rutistamalla tämä on ollut mahdollista?
Kuulemma ensimmäisenä päivänä on myös tarjolla päivitys, joka tuo peliin korkeamman tarkkuuden tekstuurit.
Pelin julkaisuun on neljä yötä. Mikä on minuuttimäärä liikkuvaa kuvaa, joka porttauksesta on julkaistu? Nolla. Toivon todella, että portti on kelvollinen ja pääsen ottamaan selvää tästä ristiriitaisesta pelistä, joka joidenkin mukaan on suurin keskinkertaisuus maan päällä ja joidenkin toisten parasta sitten New Vegasin.
Näytä kirjoitukset
Kyllä tässä pelattavaa riittää, mutta eri juttu, miten kiinnostavaa se kontentti on. Rentouttavana pelaamisena menee silloin tällöin mainiosti. 
Fallout-kuume on niin korkealla. 
