Alkaa varmaan ne kassatytötkin kiinnostamaan ihan eri tavalla kun testi on finaalia kohden menossa.
Lainaus käyttäjältä: migge
Miksi kiusata ja rajoittaa itseään tuolla tavalla? Tuskin tässä kenelläkään on tarvetta todistella mitään.
Se on kyllä totta että ei tässä olla mitään todistamassa.
Lähinnä kokemusta metsästän. On esim. kiva nähdä millaisia asioita uniin ilmaantuu JOS tämä testi etenee sovituilla ehdoilla. Siellä voi vielä pyöriä vaikka mitä Jessica Alboja serkkuineen. Tulee varmasti myös selväksi, että puran energiaa enemmän muihin asioihin; ehkä liikuntaan(kin) enemmän?. Jää nähtäväksi.
Toki se ei salli sitä että luotaisiin aiheita ihan mistä tahansa, mutta näen, että tämänkaltainen topicci voi kuitenkin luoda mielenkiintoista keskustelua miten tälläinen vaikuttaa ihmiseen, onko se järkevää jne.
Jos aihe nähdään lukon "arvoiseksi", niin en pyristele vastaan.
Toi on muuten totta! Kun on esim. jossain matkoilla niin helposti tulee taukoa, mutta sitten taas himassa.. Tylsyys ja tekemisen puute, useasti.
Mun täytyy ilmeisesti alkaa leikkimään nyt tolla mun wiillä enemmän...!!! Ooooooooopss.....
Meikällä on vielä tää ilta aikaa "valmistautua", sitten tulee stoppi ku kello lyö 12 yöllä.
Ja onhan tuo 40 vrk mahtipontinen tavoite ja kuten sanottua, voi olla että murrun todella nopsaan. Helppoahan sitä on puhua ja maalailla tavoitteita. Yritetään nyt kuitenkin, testin tasolla tämä on ihan mielenkiintoinen juttu. Leffassa loppupäivinä päähenkilö alkoi houria vieroitusoireissa kuin huumeklinikalla... Heh, saa nähdä miten käy..
Lainaus käyttäjältä: JayeizH
Hei, ei pelimaailma ihan näin hiljanen ole että tarvitsisi keksiä juttua omanajan harrastuksista
Itseasiassa tämä ei välttämättä ole hirveän kivaa... No, jos onnistuu ylittämään itsensä, niin sitten se varmastikin tuntuu kivalta. Mutta damn, kyllä tässä haastetta riittää vaikka muille jakaa. Niinpä luulisin, että kokonaissaldo on tämän mielenhallintatestin osalta melko kaukana kivasta.
Katsottuani elokuvan 40 päivää ja 40 yötä, jossa päähenkilö päätti pidättäytyä kaikesta seksiin liittyvästä tuon mainitun ajan, tulin todella kiinnostuneeksi kyseistä "testiä" kohtaan. Se olisi ainakin mielenkiintoinen kokemus. Jos se menisi pieleen, ei se haittaisi kuitenkaan mitenkään.
Niinpä päätin itsekin tehdä samanlaisen lupauksen; tänä lauantaina klo, 00.00 se alkaa. Tulen kertomaan tuntemuksista tätä ihmisluonnon testiä kohtaan säännöllisesti tässä ketjussa. Täällä saa myös kommentoida kyseistä tempausta ja ihmetellä vapaasti.
Ajankohta tälle on optimaalinen; minulla ei ole tällä hetkellä tyttöystävää eikä siten mitään suuria pakotteita rikkoa lupausta. Mutta ei se tosin helppoa tule olemaan! Teini-iästä lähtien olen kuitenkin tuottanut itselleni nautintoa säännöllisesti, pisin tauko lienee ollut n. viikon luokkaa, joten minun täytyy ylittää itseni ja käyttää sitä kuuluisaa "mielenlujuutta" jotta homma skulaisi. 40 vuorokautta on kuitenkin reilusti yli kuukausi, melkein kuusi viikkoa! Moinen aika on miehelle melkoinen painajainen.
Ette tietenkään voi varmaksi tietää olenko täysin rehellinen, mutta voin omalta osaltani vannoa, että pysyn totuudessa. Jos tämä menee pieleen 2 päivän jälkeen, niin sitten se menee...
Tämän perjantain päivitys on aika helmi ja kertoo, että Brawlin yksinpeli tulee olemaan suuremmassa roolissa kuin mitä aiemmin uskoimme. Loistava juttu ettei yksinpelaajiakaan ole unohdettu.
Täysipainoinen adventure-moodi siis, jossa eri hahmojen tarinat kenties nivoutuvat yhteen!?
Nyt on myös kaikki mirror-moodin kisat kahlattu läpi S-arvosanalla. Palkinto koko homman suorittamisesta oli todellakin vaivan arvoinen:
Tsekkasin Wiistä kalenterimerkinnät läpi ja niiden mukaan olen pelannut Excite Truckia jo hieman yli 14 tuntia. Nuo Challenget onneksi vaikuttavat mukavan haastavilta eikä niitä todellakaan mennä läpi toinen käsi selän takana.
ET aiheuttaa sellaista mielihyää jota en aiemmin ole kokenut racing-pelin ääressä. Syke nousee kun maali lähestyy ja laskee vielä parikymmentä tähteä puuttuvan S-arvosanasta. Sitten yrittää jotakin mahdotonta; koikkelehtii puiden välistä, hyppää kukkulan päältä toisen auton päälle murskaten tämän ja tienaten viisi tähteä tilille... Ja maalissa huomaa sen jälkeen nippa nappa saavuttaneensa tavoitteen. Excite Truck on todellakin JÄNNITTÄVÄ.
Jessus, näin kliseistä ja ennalta-arvattavaa romanttista komediaa en ole nähnyt aikoihin!
Elokuvassa miehet sekä naiset esitetään melkoisen idioottimaisessa valossa. Varsinkin itse karskimman sukupuolen edustajana silmään särähti monta kertaa leffan "ne panee kaikkea mikä liikkuu" -alleviivaukset. Naiset hakivat tietysti romanttisinta mahdollista rakkautta, joten hyvin perusturvallisella asetelmalla mentiin.
Onneksi tuli katsottua telkkarista eikä "elämys" siten maksanut latin latia. N. kuukausi sitten näkemäni Ben Affleckin ja Liv Tylerin tähdittämä "tyttö tuollainen" oli noin kolme kertaa parempi romanttinen komedia kuin tämä.
Vinnie, ymmärrän tuntemuksesi. Itse tosin nautin konsolisodasta paljon kunhan se pysyy järkevissä mittasuhteissa eikä mene mihinkään pöljiin henkilökohtaisuuksiin.
Peliala on ainutlaatuinen siitä, että sillä on niin asialleen omistautuneita ja intohimoisia faneja väittelemässä asioista. Kenenkään fanin päätä ei pysty väittelyillä kääntämään, joten voisi kuvitella että heti alussa kannattaisi moinen lopettaa. Jos väittely on informatiivista eikä tason "Wii on lapsille, Mario on homo" tylytystä niin seuraan ja otan osaa varsin mielelläni.
Toivottavasti Pelaajalaudalla vallitsee tulevaisuudessakin lämmin ja rento tunnelma eikä turhaan haukuta muiden koneita, vaan keskityään kehumaan niitä joita itse omistaa.
Minä solmin heti vastaavanlaisen kuukausisopimuksen kun Applelta tulee 3G iPhone euroopan markkinoille. Ehkä ensi vuonna? Applen tuotteet ovat kuitenkin jumalia minulle ja niitä jaksan odottaa kun tietää saavansa ylivoimaisimmalla käyttöliittymällä varustetun puhelimen.
Merenpohjan ja eläimistön tutkiminen näyttää kerrassaan kiehtovalta. Myös pääkartta vaikuttaa melkoisen kokoiselta ja sai sen kuvan, ettei sukellettava tule ihan hetkessä loppumaan.
Tällä hetkellä en minäkään edes ehtisi millään pelata 360-pelejä... Wiin ja DS:n julkaisutahti on aika täydellinen, vielä kun lasketaan virtual console -pelit mukaan.
Super Mario Galaxyn listaaminen violetilla on hieman hassua... Loppuvuoden suurin peli kenties?
Loppuvuosi näyttää tosiaan antoisalta.. Ihan Nipa-miehellekin.
Syyskuussa kauppoihin napsahtava Super Paper Mario on varma hankinta. Videot ja kuvat k.o pelistä on katsottu moneen kertaan läpi, peli näyttää ihastuttavalta. Tunnit kuluvat sen ääressä varmasti rattoisasti.
Metroid Prime 3!. No tietysti, Olisi hullua omistaa Wii ja olla hankkimatta tätä.
DS:n Legend of Zelda: Phantom Hourglass piristää juuri sopivasti lokakuista fiilistä. Pääsee seilaamaan aavalle merelle taas ja tekemään löytöjä.
Forever blue/Endless ocean on jo melkein varma hankinta. Odotan vielä mitä jenkkilehdet pelistä sanovat. Peli kuitenkin vaikuttaa äärimmäisen mielenkiintoiselta.
Super Mario Galaxy. Sanotaan nyt niin, että vain ihme voisi estää minua ostamasta tätä ensimmäisenä päivänä... Tästä tulee huikea peli.
Wii-porttaus rajusti yksinkertaistetuilla grafiikoilla olisi kyllä kiva nähdä, mutten usko tähän millään. Uskoni siihen on suurinpiirtein sama kuin MGS4:n Wii-versioon...
RE5:stä muuten ne vähäisetkin kauhuelementit, jotka olivat läsnä vielä RE4:ssä, näyttävät poispyyhittävän. Edellisessä vielä tunsi vähän pelkoa kun pimeässä kylässä vaelsi pistooli kädessä ukonsalamoiden valaistaessa välillä tienoita ja rankkasateen piestessä maata. Tässä on ollut ainakin trailereissa täysin valoisa aavikko tapahtumapaikkana. Vaan voidaanhan tietystin tuonnekin pimeä ja synkkä tutkimuskeskus ympätä, tietenkin...
Capcom on näyttänyt grafiikkapuolella kaikille muille pelitaloille - jopa Konamille, kaapin paikan. RE5 on toistaiseksi tyylikkäin next gen-peli.
RE4 oli lähes kaikilla osa-alueilla niin eheä tapaus, että Capcomin ei tarvitse kuin viilailla pelirunkoa sieltä täältä ja heillä on käsissään täydellisyys.
Afrikka-asetelma on muuten nostanut pintaan ikäviä puheita rasismista. En ihan ymmärrä niiden olemassaoloa...
Varmasti jokainen Lostia katsonut ja siitä pitänyt on miettinyt millaista itse olisi käyskennellä saarella ja miltä sen eri kolkat näyttävät. Itse sarjasta ei voi saada täyttä kuvaa k.o paikasta. Pelintekijöillä on siis aivan loistava ympäristö johon peli ympätään. Tämä ei ole koskaan taannut hyvää lopputulosta, mutta pohja jolle rakentaa on erinomainen.
Innostus itse sarjaa kohtaan nousi merkittävästi kolmannen kauden jälkeen. kakkoskauden loputtua olin jo valmis melkein painamaan sarjan keskinkertaisuuksien joukkoon, mutta season 3 nosti sen takaisin huipulle. Se oli niin paljon toista kautta mielenkiintoisempi. Sarja on nyt puolivälissä.
Heroes oli tosiaan ehkä kauden 06/07 paras sarja. Paikka paikoin lähes elokuvamaiseen tyylikkyyteen päässyt sarja oli teknisesti huikea ja käsikirjoitukseltaan mielenkiintoinen. Viiden tähden jaksoja toinen toisensa perään.
Venaankin Heroesin toista kautta fanaattisella innolla. En odota, että se pääsee samalle tasolle kuin ensimmäinen, mutta jos se on vaikka vain vähän huonompi, olisi taso silti taivaissa.
Sylar.. uusi cool, äärimmäisen mielenkiintoinen pahis. Tätä kannattaa todella seurata syksymmällä!
Sana "Maailman" aiheen nimen alussa ei muuta sitä, että tv-sarjojen arvostus on silti täysin mielipiteistä kiinni.
Olen esimerkiksi katsonut jokaisen julkaistun 24 DVD-setin ekstrat ja kommenttiraidat läpi. Se on tehnyt minut hyvin vakuuttuneeksi sarjan tuotantokoneistoa kohtaan. 24 ei ole juoneltaan niin kilpailukykyinen kuin vaikkapa Twin Peaks (hölmö vertailukohta), mutta tuotantotiimin panostus ja lahjakkuus korvaa paljon. Monenkaan sarjan kuvaajat eivät ole niin hyviä mitä 24:ssä.
Everwood taas siksi, että puhtaasti tunnetasolla se on minulle tärkeä sarja. Siirappinen perusdraama, voisivat muut sanoa. Ja sen ymmärrän etteivät kaikki saa siitä samoja viboja mitä minä.
Itseasiassa jos sanoisit Toy Storya maailman parhaimmaksi leffaksi en todellakaan katsoisi vinoon. TV-sarjojen ja leffojen arvostuksessa katsotaan toki tarinan lisäksi miten laadukkaasti sarja on tehty/kuvattu/valaistu/lavastettu, mutta siltikin suurin palan mielipiteestä muodostuu siitä miten paljon tykkää juonesta, henkilöhahmoista ja tapahtumista. Tämä rakentuu omassa päässä ja on täysin kiisteltävissä.
HAH HAH HAH. Jengi tunkee tänne vakavalla naamalla jotain Everwoodia, 24:ää ja Kummelia kun aiheena on MAAILMAN PARHAAT TV-SARJAT. Loppuun vielä kuva jostain hel-vetin Jackpotista, anna mun kaikki kestää.
Mitä vielä? Lost? Alias? Ehkäpä Pulkkinen? Vai peräti Stargate, tai ehkä sittenkin Kaikki rakastavat Raymondia?
En pysty vielä oikaisemaan teitä, mun täytyy ensin mennä suihkuun nauramaan ja hakea pitsa.
HAH HAH HAH.
Käsite on hei täysin henkilökohtainen. Tule itse kertomaan Twin Peaksista jos haluat.
Jollekin maailman paras TV-sarja saattaa olla Salatut Elämät. Ja se on OK, vaikken ITSE k.o sarjaa niin paljoa arvostakaan.
Mitkä ja miksi? Miksi juuri minä satuin rakastumaan esim. 24:ään tai Everwoodiin? Mistä sarjoista te diggaatte yli muiden?
Rakastin tätä sarjaa heti ensimmäisestä jaksosta alkaen. Ydinjuoni on loistava, sarja ihanan lämmin sekä tunteellinen ja henkilöhahmot erittäin uskottavia. Sarjan ensimmäinen kausi on tasoltaan ylivoimainen, toinen kausi yhä loistavaa draamaa. Kaksi myöhäisempää kautta eivät kiivenneet samalle tasolle, mutta Everwood onneksi lopetettiin silmiä kostuttavan tyylikkäästi ja eheästi. Finaalin Amy & Ephram -montaasi George is Jonesin esittämän Ruinsin soidessa taustalla on yksi hienoimpia tv-hetkiäni koskaan...
Last of Summer, Home, We Hold These Truths, Till Death Do Us Part, Forverwood... Tälläisiä jaksoja ja vain yksi kausi on julkaistu DVD:llä, sekin Amerikassa. Muita ei todennäköisesti olekaan tulossa levyllä.
Sarja on käsittämättömän loistava ja elämänmakuinen, en voisi henkilökohtaisesti kehua sitä tarpeeksi. Everwoodin ollessa sarjana terävimmillään koin itse samanlaisia mullistuksia ja asioita elämässäni kuin sarjan päähenkilöt. Se on antanut minulle poikkeuksellisen paljon, niin paljon enemmän kuin muut tv-sarjat.
24 on tuotannollisesti huikea sarja. Split screen -esitystapa ei ollut niin uutta ja mullistavaa TV-sarjojen puolella vuonna 2001 mitä hype antoi meille uskotella, mutta 24 oli silti ensimmäinen sarja joka sitä käytti hyväkseen tyylikkäästi ja itseoikeutetusti. Siitä tuli suuri osa sarjan fiilistä ja yleisilmettä. Ihailen juurikin näiden seikkojen takia tämän tv-sarjan tekijöitä. He ovat tehneet erittäin hienoa työtä luomuksensa kanssa. Ja se todella on luomus; asia, jonka kanssa he ovat valmiita tekemään valtavasti töitä ja ylittämään aiemmat jaksot/kaudet.
24 on Jack Bauerin showta, alusta loppuun. Leffapuolella kehäraakiksi moutoutunut Kiefer Sutherland omaksui Jackin roolin suurinpiirtein täydellisesti ja nauttii nyt tv-sarjamaailman suurinta palkkaa.
Kun 24 on parhaimmillaan, se on todella, todella hyvä. Yhtäaikaa hirveän vauhdikas - jopa maaninen, kuvauksellisen kaunis ja hieman koskettavakin.
On pimeää ja taskulampun kiilat valaisevat maisemaa. Jossain takavasemmalla on agenttikaksikon Ford Taurus. Mulderille ja Scullylle on taas töitä...
90-luvun hypetetyin ja kohutuin tv-sarja ei ole puhetta tyhjästä. Viiden kauden ajan sen taso oli huikea ja laskiessaankin sitä katsoi myöhemmin varsin mielellään. Vaikka toki on myönnettävä, että viimeisen kauden supersotilas-teemat olivat erittäin epäonnistunut suunta sarjan käsikirjoittajilta.
Sarjassa on niin paljon törkeän hyviä ja klassisia jaksoja, että mille tahansa TV-sarjalle tekee todella tiukkaa haastaa se. Lisäksi Scifi on aina ollut muodossa jos toisessa lähelläni sydäntäni, samoin kuin ulkoavaruuden elämästä kertovat elokuvat (esim. Signs on mielestäni todella hyvä).
- Kirby’s Ghost Trap (SNES) - Breath of Fire II (SNES) - Devil’s Crush (Turbografx) - Lunar Pool (NES)
Hetkinen, mitkä noista Breath of Fire -peleistä olivatkaan pelattavan arvoisia tapauksia? Eikös Tuulistilla ollut pieni crush BoFeihin vai miten se meni?
Äänimaailma lienee 24: the Gamen tavoin pelin parasta antia. Lostissa on loistavat sävellykset ja teemat, niitä hyödynnetään pelissäkin varmasti täysillä.
Täytyy muistaa, että juonellisesti tämä peli ei voi ratkoa Lostin lukuisia salaisuuksia liikaa, koska sarjasta on vahvistetusti jäljellä vielä kolme kautta. Eikä niitä salaisuuksia ratkaista ainakaan missään hemmetin lisenssipelissä!
Miten Lostista sitten rakennettaisiin järkevästi hyvä videopeli? Olen lähes varma, että pelaaja pääsee ohjailemaan kaikkia sarjan keskiössä olevia henkilöhahmoja ja näillä on sarjasta tuttuja ominaisuuksia; Jack on nopea ja vahva, Locke on hyvä jäljittämään asioita viidakossa, Sawyer... keksii uuden lempinimen aina kun painaa Selectiä?
Mutta jos pelissä otetaan vain yksi hahmo keskiöön, sen pitäisi ehdottomasti olla Jack. Hän on nimittäin selvä Lost-mytologian keskipiste, miten kiistelty hahmona sitten onkaan.
Well well, jos tehdään tv-sarjaan perustuva peli se pitää duunata juuri 24: the gamen ja Lostin tavoin, eli pelin tarinan pitää syventää itse sarjassa valloillaan olevaa juonijatkumoa. 24 oli pelinä sellainen vitosen tapaus, keskinkertaista lisenssituhkaa, mutta toisen ja kolmannen kauden väliin sijoittuvan juonikehyksen ansiosta jaksoin pelata sen mallikkaasti läpi. Se oli siis aika jees lisenssipeli.
Lostista ja sen mytologiasta diggaan älyttömästi. Mytologialtaan se on X-Filesin jälkeen parasta mitä televisiotuotannoissa on ikinä nähty. Yllätys yllätys, kuten 24:n tapauksessa, tällä pelillä on aika huikeasti potentiaalia, mutta uskon varman päälle pelaamisen tuhoavan pelin ja tekevän siitä fanien herkun. Haluan olla väärässä.
Näytä kirjoitukset
