[Donkey Kong Country - 20e]

No niin, sain nyt kuvia otettua peleistä. Ja oli näemmä eka DKC kans vielä olemassa.   Oisko seuraavat sopivaa Lautahintatasoa:

Donkey Kong Country - 20e
- Kasetti hyväkuntoinen
- Keissi melko rujo, on liimajäämää ja kulumaa reilusti. Kaikki läpät kuitenkin tallella.

Donkey Kong Country 2 - 40e
- All-around kunto erittäin hyvä, boksia myöten

Darius Twin (Super Famicom) - 25e
- Jos nyt ei ihan uudenveroinen paketti, niin hyvin lähellä.
- Haettu omin pikku kätösin alan liikkeestä Tokion Mandarakessa.

Kuvia kaikista kolmesta täällä.

HOX. Donkkarit testattu toimiviksi monissa pelisessioissa, tosin viimeksi pari vuotta sitten. Darius Twiniä en ole koskaan kokeillut, mutta kunnon huomioon ottaen yllätyn suuresti, ellei se käynnistymisen lisäksi anna omistajalleen niskahierontaa konsoliin luiskahtaessaan.

Niin, ja jos itse konsoli jotakuta kiinnostaa, niin voin napata siitä kans kuvat myöhemmin. Hinta varmaan 40-50e luokkaa padien kanssa, ja konsolin yleisilme on varsin siisti.

Joo ei, tuo koteloiden nimeämistaktiikka on paperilla ihan hauska, mutta käytännössä ollut alusta asti vaan hämmentävä ja johtanut kaikenlaisiin ihme tilanteisiin. Vanhempana esimerkkinä vaikka Rayman Legends, joka oli alunperin 360-peli, ja sitten se 360-peli julkaistiin uudestaan yhdistelmänimikotelossa taaksepäinyhteensopivuuden nimissä, ja samalla peli remasteroitiin myös aidosti Onelle. Lopputulos on, että nämä kaksi on eri pelejä:

Also, miksi ihmeessä Xbox One on mainittu ensin noissa yhdistelmäkoteloissa, jos kyse on kuitenkin pohjimmiltaan 360-peleistä? Olen kans aika varma, että tavan kuluttaja on näistä aivan ulapalla, kun raavaalla pelimiehelläkin saa olla kieli keskellä suuta. Eikä tilanne nähtävästi ole ainakaan parantunut uuden sukupolven myötä.

MS:llä on vahvaa potentiaalia päästä jossain vaiheessa siihen, että kaikki kama on vaan Xbox ja toimii about kaikkialla, oli kyse sitten fyysisestä tai pilvisestä pelistä. Mutta siirtymävaihe ei nähtävästi ole helppo.

Hinnat = sopu, johan siellä luki. 

Ei vaan, ei ole kyllä googlaamatta mitään hajua, millä nämä ovat viime aikoina menneet. Koetan ehtiä pian mittailla ja heittää lappua pintaan, plus ehkä niitä kuviakin, mutta hintoja saa myös ehdotella.

Despon innoittamana ilmoittelen kans, että laitan lähiaikoina lisää SNES-kamaa myyntiin:

- PAL-konsoli kahdella ohjaimella
- Donkey Kong Country 2 (PAL), CIB, kunto all-around varsin hyvä
- Darius Twin (japaniversio), CIB, kunto priimaa

Jälleen voin laitella kuvia myöhemmin, mutta onnistumisprosentti on näemmä aiemminkin ollut kova, eli nähtäväksi jää. :b Jos mikään kuulostaa lainkaan kiinnostavalta paperilla, niin kannattaa huikata, ja katsellaan sitten yksityiskohdat. Sopuhinnat taatusti sovittavissa.

Juurikin näin.

Meinaako porukka hommata pleikkarista digi- vai levyasemaversion? Itse ajattelin siirtyä kunnolla digiin. Pleikkarilla tulee varmaan pelattua vaan ne muutamat yksinoikeudet /vuosi, ja todennäköisesti ne tulee kuitenkin hommattua PS Storesta, joten turha maksaa levyasemasta extraa.

Ihan levyasemallinen PS5 on tulossa, koska 4K BD:t (ja muutkin levyllä olevat filmit koska PS4 menee kiertoon). Pääosa peleistä kyllä varmaan tulee hommattua diginä, mutta en kyllä ole ihan valmis vielä täysin digikoneeseen pääasiallisena konsolina.

Itse ostaisin ehdottomasti digiversion, mutta haluan kans vielä (4K) Blu-ray soittimen. Pelipuolella tämä sukupolvi on jo ollut melkein täysin digihommia, ja se toimii.

Toki, en nyt ekassa aallossa tule konsolia ostamaan kuitenkaan, eli aika näyttää, mennäänkö ekalla levyversiolla vaan vähän myöhemmin, vai jaksaisko odotella ensimmäisen slimmiversion.

M$ (sori MS)

Moden voimalla offtopicciin, mutta tämä nyt ei ainakaan tullut selkärangasta ja veikin moninkertaisen ajan kuin esim. kirjoitusasun korjaaminen. Sanonpa vain. :b

Disney+ on nyt ollut testissä, lähinnä Timon & Pumban takia, mutta myös NatGeon dokkareita on tullut vahdattua. Kai siinäkin "kommunismi" toimisi, kun ilmeisesti profiileita voi luoda useita..

D+:ssa muistaakseni neljä samanaikaista striimiä, kymmenkunta samanaikaista laiteasennusta, ja profiilejakin saa tosiaan hyvän määrän.

Itsellä kaikkein kovin syy tuon laittoon nyt alkuun oli Hamilton, jonka jättifani olen ollut audiomuodossa jo vuosia, mutta jonka livekatsomiseen - varsinkaan alkuperäiscastilla - ei meiltä käsin ollut pienintäkään mahdollisuutta. Helposti kaikkien aikojen musikaali.

Maailmalla ExpressVPN taitaa olla se suosituin, jos haluaa ns. täyden ratkaisun. Itse oon käyttänyt sellaista palvelua kuin ProtonVPN, joka antaa yhdellä laitteella ilman mitään datarajoja kolme palvelinta ilmaiseksi (USA, Japani ja Alankomaat, muistaakseni). Riittää omaan käyttöön hyvin, kun tuon on iskenyt omaan mediatablettiin ja katselee/castaa sit vaan sen kautta, jos esim. Netflixissä tai Crunchyrollissa on jotain kiinnostavaa vaan Jenkkien puolella. Käyttö satunnaista, mutta hyvä olla optio kuitenkin olemassa, joten on kiva, ettei tuosta tartte sit jatkuvasti maksaa tai venkslata tiliä aktiiviseksi ja hiljaiseksi.

HeinZin kannattaa tsekata Bitin testit, siellä on AV-pojat tyypanneet about kaikki suoratoistopalvelut nimenomaan kuva- ja äänenlaadun kannalta. All in all, D+ ehdottomasti kärkikahinoissa näemmä. Paljon 4K-sisältöä laatuäänillä, bittivirrat hyvät. Osassa vanhemmasta kamasta tosin cappina sit se Full HD. Netflix on myös vissiin edelleen sellainen tasaisen luotettava suorittaja myös laaturintamalla, mutta saa nähdä mitä nuo uudistukset tekee.

Joo, Hereditary on ehdottomasti yksi lähivuosien lempifilkkoja ja parasta kauhua miesmuistiin. En ole genren suurin ystävä, varsinkaan mässäily- ja hyppysäikyttelymatskun, mutta Hereditaryssa piinaavuus ja tapahtumien eskaloituminen on tehty juuri oikein. Plus hemmetti mitä näyttelyä.

Suoratoistoista, itse pudotin jo tovi sitten Netflix-tilauksen 4K:sta pois, kun en kokenut saavani tarpeeksi vastinetta rahalle. Normitilaus meillä edelleen sen verran aktiivisessa käytössä, jo animen ja dokkareiden kanssa, että saa hyvin olla aina päällä. Kaikki muut videostriimerit käytän Scarfin tavoin päällä kuukauden tai pari silloin tällöin ja katson pakolliset pois alta.

Tuo puhelinkokopolitiikka on kyllä mielenkiintoinen aihe. Näitä kannanottoja näkee tasaiseen tahtiin foorumeilla, ja joskus ihan valtamediassakin, että ahdistaa porskuttaa tyyliin iPhone 4:llä edelleen, kun ei ole pieniä puhelimia enää markkinoilla. Näitä kaipaaville iPhone 12 on varmasti todella kova juttu. Toki Android-maailmassakin on nähty silloin tällöin suht. kompakteja tapauksia, kuten HeinZinkin tarpeisiin joskus harkittu Galaxy S10e, mutta fakta silti on, että aidosti pientä puhelinta ei viime vuosina ole huippuspekseillä oikein saanut.

Mistä päästäänkin siihen, että jokin syyhän tähän täytyy olla. Jos kansan syvät rivit olisi raha kourassa odottamassa, niin kyllähän noita joku tekisi, sillä korporaatiot ei jätä ilmaista rahaa poimimatta periaatteesta. Ei voi oikein päätellä muuta kuin sitä, että jostain syystä miniversiot ei vaan myy tarpeeksi. Eli joko niille ei ole kysyntää ylipäätään, tai sitten niihin ei ainakaan kannata laittaa viimeisimpiä speksejä, koska hinta nousee niche-kohdeyleisölle liian kovaksi, tai jotain. Oma äitinikin, joka on aina rokannut pikkupuhelimia, sanoi vasta, että joo kyllä iso ruutu pitää laittaa, kun ei näe enää pieneltä ruudulta. Eli siinä meni sekin osa myyntipotentiaalista.

Itse olen aika maltillisesti kasvattanut tuota puhelimen kokoa, ja yli kuuden tuuman en tällä hetkellä kauhean mielelläni mene. Siinä tuntuisi olevan sweet spot omaan makuun sille, että mediaa on mukava nauttia, mutta yhden käden käyttö on silti vaivatonta. Ja mullahan on yksikätistä heiluttelua varmaan 90 pinnaa puhelimen käytöstä. Veikkaan, että tässä vaiheessa 5,4-tuumainen tuntuisi jo liian pieneltä, vaikka toki iloa saisi varmasti ketteryydestä.

Noni. Vielä toki kiinnostaa nähdä, että missä suhteessa tuo "saattaa tulla erroreita" on lakipuolen disclaimer vs. ihan oikea ongelma PS4-pelejä pelatessa.

Mutta, vaikuttaa siltä, että voi huoletta korvata nelosen vaan vitosella ja jatkaa elämää. Which is nice.

[Middle-earth: Shadow of Mordor]

Tämä oli se sukupolvi, kun menin kokopäivätöihin, pusersin DI-tutkinnon yliopistosta ja tein lapsia. Eli vaikka ei ihan HeinZin aikatauluissa vielä olla, pelitunnit ovat kyllä aiempaa generaatiota merkittävästi vähäisemmät. Kaikista näistä highlighteista taidan olla jo laudalla jossain välissä porissutkin, mutta laitetaan nyt tuo pieni ja tiivis joukko samoihin kansiin.

Middle-earth: Shadow of Mordor

Tämä peli starttasi omalla kohdallani uuden sukupolven, ja olikin siihen monin tavoin erittäin nappi tapaus. Nemesis-järjestelmä eritoten toimi muistaakseni kaikkein parhaiten uudemmilla konsoleilla, ja graafisestikin kyseessä oli kai ihan komea tapaus. Muistelen edelleen Shadow of Mordoria suurella lämmöllä: hyvää Arkham-tyylin toimintaa, juuri sopivan kokoinen avoin hiekkalaatikko (nykyäänhän kaikki open world -pelit aiheuttaa skoupillaan lähinnä ahdistusta) ja lukemattomia herkullisen vittumaisia örkkipomohierarkian tarjoamia hetkiä. Lisenssipelien maailmassa yksi omaleimaisimmista tapauksista koskaan.


Destiny

FPS:t ei ole ikinä olleet mulle se kovin juttu. Golden Eyeta, Haloja ja Half-Lifeja on tullut pelattua toki jonkin verran, mutta monen mielestä varmasti aivan liian vähän - ja ennen kaikkea tapasin olla kaikissa näissä karmaisevan huono. Kun Destinyn kehityksestä alettiin uutisoida, en tainnut kiinnittää siihen juurikaan huomiota, mutta jostain syystä pelin tullessa repäisin ja kokeilin. Vähänpä tiesin, että tuosta avaruusvelhojen saippuaoopperasta muotoutuisi sukupolven määrittävin peli ainakin seuraavaksi 5-6vuodeksi, sekä isossa kuvassa yksi kaikkien aikojen rakkaimpia pelitapauksia.

Pelisarjan eri vaiheista, onnistumisista ja ongelmista on jauhettu varmaankin tässä vaiheessa tarpeeksi, joten sanottakoon vaan, että myrskyisästä luonteestaan huolimatta Destinyssa on aina ollut sitä jotain, mitä on kauhean vaikea pukea tarkkaan sanoiksi. Timanttinen pelituntuma ja jopa huonosti hyödynnettynäkin auttamatta kiehtova universumi ovat yhdessä luoneet jotain, mihin on mielellään uppoutunut sadoiksi tunneiksi sekä pelaten että lore-videoita nautiskellen. Tarinasisällön lisäksi olen löytänyt itsestäni aidosti pyssyjumpasta nauttivan Crucible-kallon, joka suorittaa todella keskinkertaisesti, mutta kuitenkin suorittaa. Tätä en olisi kyllä junnumpana ikinä uskonut tapahtuvan. Oma sitoutuminen peliin on vaihdellut tryhardaamisesta kuukausien täystaukoihin, riippuen contenttitilanteesta ja omista elämänvaiheista, mutta aina jokin The Taken Kingin tai Forsakenin kaltainen huippulaajennus on lopulta tuonut pelin takaisin jokailtaiseen grindirotaatioon.

Lisäksi Destinyn parissa olen kokenut helposti siisteimpiä sosiaalisia verkkopelikokemuksia koskaan. Omasta tuttavapiiristä löytyneiden kanssapelaajien kanssa vedettiin raiditason klaania useampi vuosi sekä D1:ssä että D2:ssa, kunnes tuttu ydinporukka hajosi osan siirtyessä PC:lle ja osan ei. Kaikkein hauskimpia aikoja on varmaankin vietetty King's Fall -raidin sekä ihanan leppoisan Sparrow Racing League -kauden parissa, mutta matkan varrelle mahtuu kyllä monta muutakin hetkeä, joista yksinpelaajana olisi voinut vain haaveilla. Lisäksi randojen kanssa on tullut pelattua paljon, ja tälläkin hetkellä olen pikkuklaanissa muutaman Japanissa armeijahommia tekevän jenkki-insinöörin kanssa. Tätä varten Internet on keksitty.

Viimeisen vuoden aikana, paljolti toisen lapsen sekä D2:n ei-niin-menestyksekkään Y3-lisäristrategian myötä, en ole pelannut D2:ta oikeastaan lainkaan. Tässä vaiheessa on vähän vaikea sanoa, tuleeko pelin pariin vielä tosissaan palattua, mutta varovaisesti kyllä elättelen toiveita yhdestä (mahdollisesti viimeisestä) renesanssista Beyond Lightin myötä. Aika näyttää. Vaan kävi miten kävi, Destiny on mulle kahdeksas konsolisukupolvi, ja kahdeksas konsolisukupolvi on Destiny.


Indiet

Jos avaruusräiskinnän väliin ei montaa isoa peliä olekaan mahtunut, niin indiepuolella sulkeutuva sukupolvi on tarjoillut hyvää kamaa. Omia lemppareita ovat ainakin Rogue Legacy, jo mainittu Shovel Knight sekä monesti hehkutettu Hollow Knight. Päällimmäiseksi kysymykseksi jää, että miksi just ritariteemat oli kovaa kakkaa 2010-luvulla?


Toivoa tulevasta katsomalla menneisyyteen: THPS1+2

Last of Us 2 on vielä kesken, ja joo, onhan se tekninen ihme monin tavoin tähän sukupolven loppuun taas, mutta kyllä itselle sukupolven takakannen muodostaa THPS1+2. Jumalauta miten timanttinen klassikkopelien modernisointi. Näyttää hyvältä, kuulostaa kovalta, tuntuu jumalaiselta, ja muistuttaa ajoista, jolloin ainoa huoli oli se, että piti mennä pelaamisen välissä syömään kun äiti ei muuten ollut hiljaa. Haukka-pelien pitäisi olla viime vuosien törttöilyn jälkeen kuolleita, ja yhtäkkiä skeittaaminen onkin parempaa kuin koskaan. Kyllä kiitos. Tästä on hyvä paukuttaa seuraavaan sukupolveen yhtä loistavaa, mutta täysin uutta THPS:ää, samalla kun THPS3-kentät tuodaan lisärinä tähän jo julkaistuun pakettiin. Skate or die.

Nää on kyllä kovia juttuja. Muistan kans, kun vaihdoin 3DS:stä 2DS XL:ään ja jostain syystä oletin, että voin vaan kirjautua uudella koneella sisään, niin kuin on viimeiset 20 vuotta tehty kaikilla laitteilla. Ja sit meinasi mennä koko Nintendo-tili roskiin, koska tokihan se ei niin helppoa ollutkaan, vaan vanha kone olisi pitänyt olla käsillä jotain suorasiirtoa varten, ja vanhan olin jo myynyt. Datat backuppasin tietty, mutta ei tuo "voit olla kirjautuneena vaan yhdellä koneella ja laitteen nollaaminen ei tee tälle sit mitään" -politiikka käynyt mielessäkään.

Jotenkin seivasin tilanteen, en enää edes muista miten.

Internet-ajan yritys.

Joo, ei ole kyllä ennakkotilauksen mittaista kiirettä näiden kanssa. Pelattavaa riittäisi varmaan lopun elämäksi, vaikka ei yhtään konsolia enää ostaisi. Voi hakea jonkin konsolin vaikka sitten, kun sattuu joutumaan sopivasti flunssassa kotiin neljän seinän sisään ja laitteita saa jo maitokaupasta. Tällä kombolla lähti aikanaan PS4 taloon kans.

Tai sitten ostan next gen -konsolin vasta, kun PS5:stä tulee järkevän kokoinen (ja näköinen?) Lite-versio levyasemalla.

Paitsi jos uusi hyvä Tony Hawk tai Montpellierin Rayman tulee jossain vaiheessa next genille. Sit se on menoa.

Joko siellä on homosteltu?

Minä ja Gba.

Porukka jäi epätietoisuuden valtaan. 

En tiedä, minusta tämä vaikutti aika suoraviivaiselta keissiltä. :D

Kyllähän se on vuosien saatossa nähty, että miittiparonin tiluksilla ja tässä porukassa viihtyy aina. Kovat pelit oli jälleen, heti startissakin, eli kannatti lähteä vaikka joutuikin poistumaan työjuhdaksi traagisesti juuri ennen Sneikin tuloa. Kiitos siis sekä isäntä että toverit!

Ehdottomasti Triple-X tulille myös, jos järjestysjaksamista suinkin pienen hengähdyksen jälkeen finniksellä taas on. Jospa siinä vaiheessa on pandemiarokotteet toivottavasti kaikilla suonissa, niin poistuu ainakin se rasite tuosta ilmoamisesta. Vanhenevat ukot ja niiden akat voi sit aina tarpeen tullen pelotella TK:n kostolla ruotuun. Itse kyllä teen aina kaikkeni, että pääsen paikalle, vaikutti se siltä tai ei.

PERÄLOOSSISSA OLLAAN, TERETULEMAST

[perä]

Mites Virallisen Starttijunan tyypit, keräännytäänkö perinteisesti perävaunuun? Itse tuun todennäköisesti Pasilasta kyytiin.

Joo, se oli kyllä melkoisen bad take.

Joo, sama rumba oli 3 viikkoa sitten. Nenät vuosi molemmilla muksuilla ja naapurissakin. Perusflunssaa, jos edes sitäkään. Ei voi tietää, mutta ei huvikseen jaksa viedä testattavaksikaan näin pieniä. Mielummin pitää etätöitä ja omaa karanteenia.

Jep, ei ole tosiaan mitään järkeä testauttaa natiaisia joka niistämisestä. Onneksi päivähoitohommiin tuli järkeistys, että ihan pienet nuhaoireet ei estä menemistä, sillä muuten ei kyllä arjesta tulisi mitään.

Tällä hetkellä tosin käsittämättömästi koko perhe meillä terveenä. Miitin taikaa.

Hemmetti, tämä on kyllä hankalaa aikaa, kun pitää niin varpaillaan olla. Varsinkin lapsilla on flunssa aina sen 8 kuukautta vuodesta, joten rip menot, jos aikoo suosituksia noudattaa. Tsempit siis Rokille!

Toivotaan nyt, että edes Sneikki pääsisi paikalle. Live-Horset kiinnostelee.

Sumplin nyt lopulta asiani niin, että tulen tuolla samalla ekalla junalla kans. Paluumatkalle lähden sit puoli kasin aikaan, eli nelisen tuntia laitetaan Pip-pelit (Saloralta, mitä luulit?) kovaan ajoon.

Mulla vielä auki, että mihin aikaan pääsen kotoa irtautumaan. Mutta pidän ton linjan korvan takana!

Eli onko OLEDin paras puoli sittenkin He-Manin kestävyys?

[faktojen]

Onneksi kukaan ei olkiukosta huolimatta olekaan tässä väittänyt, että OLED on saatanasta ja palaa kaikilla kiinni. Vaan ihan vain, että niitäkin keissejä kiistatta sattuu, ja että palamisen riskiä on täysin okei käyttää yhtenä kriteerinä TV-valinnassaan, jos sen tuntee syystä tai toisesta merkittäväksi.

Tämän ei, varsinkaan faktojen valossa, pitäisi minusta olla kauhean hot take, mutta niin vain olin näemmä väärässä. :D

Kyllähän se fakta on, että noita kiinnipalamisiakin käy ns. enthusiast-käytössä ainakin. Haastavan aiheesta tekee se, että muuttujia on niin paljon. Onko paneeli- ja mallikohtaisia eroja kestävyydessä, millaisella käytöllä riski on ja millaisella ei, ja näin edelleen. Ainakin Laudan perusteella tosiaan vaikuttaa, ettei ole iso ongelma, mutta kohdalle sattuessaan varmasti harmillinen. Eli kyllä mäkin ymmärrän, että kaikki ei halua jännittää edes sitä vähää.

Komppaan myös HeinZia siinä, että subjektiivisia asioita ovat kuvanlaatuasiat lopulta aina, ja että prioriteetteja on monenlaisia.

Vaaka-asennosta oli toki kuva ihan jo siinä ekassa paljastustilaisuudessa, eli se nyt ei varsinaisesti mysteeri ikinä ollut.

Hinta-politiikka makes sense. Edelleen tilanne on se, että ostaisin välittömästi digiversion, ellen haluaisi 4K-blunkkasoitinta. Mutta kun haluan, niin ei auta ku laittaa rahaa tiskiin.

Onkin ollut tarkoitus hehkuttaa, vuoden kovimpia pelitapauksia. Ja kun vastikään ollut remastereista puhetta, niin ne voi joko tehdä laiskasti, tai sitten ne voi tehdä näin. Puhdasta liikkeen taikaa rakkaudella uusituissa vaatteissa. Paketin ainoa "ongelma" on, että THPS3 olisi kuulunut mukaan pakettiin ainoan jäljelle jäävänä kahden minuutin arcade-haukkana. Mutta, ei tuota oikein osaa surra, niin hyvää kamaa tämä silti on.

Johtajalaudoilla nähdään, pojat!

Siitäpä TK:lle signature Laudalle.