Tuossa viime lauantaina tuli katsottua tämäkin elokuva. Hyvää viihdettähän siitä irtosi. Elokuvana ei mikään maata mullistava, mutta ei Simpsonit ole koskaan sellaista whoa -elämystä tarjonneetkaan. Vain loistavaa huumoria.
Elokuva pisti naurattamaan ääneen monesti, mutta joitakin epäkohtiakin löytyi. Ensinnäkin tarina tuntui hieman liian eeppiseltä Simpsoneiksi. En pitänyt siitä että lähdettiin pelastamaan maailmaa ja miljöö yleensäkkin ulottui Springfieldin rajojen yli. Toinen mikä hieman harmitti oli se että hahmoja kyllä näytettiin paljon, mutta hyvin monen loistavan hahmon rooli jäi mitättömäksi. Tuntui kun tekijöillä olisi ollut vain kiire käyttää jokaista hahmoa pikaisesti ruudussa, jotta kaikki elokuvaan pääsisivät. Kokonaisuus kuitenkin hyvä, joten annan 4/5.
Tämä elokuva kannattaa ehdottomasti katsoa elokuvateatterissa sen tarjoaman tunnelman takia. Tietenkin ärsyttävät vieruskaverit saattavat pilata helposti koko kokemuksen, mutta riski kannattaa ottaa.
Tuotantoyhtiö HBO:n sarjat ovat lähes poikkeuksetta kaikki rautaa. Omaan makuuni kolahtaa erityisesti Sopranos ja Big Love. Jälkimmäinen huomattavasti tuoreempana löytönä.
Muita mainitsemisen arvoisia sarjoja ovat mm. South Park, The Simpsons, L-Word sekä loistava kymmenosainen Band of Brothers.
Saakelin hyvää työtä! Tuli pariin otteeseen oikein repeiltyä. Aloitus oli hyvä ja muutenkin videossa oli koko ajan jotain ideaa eikä vain pelkkää pyörimistä.
Mikähän mahtaa olla lähde noille luvuille? Ne kun tuppaavat olemaan aina hieman poikkeavia riippuen mistä ne on otettu. Nintendo itse ilmoittaa myyneensä 9,27 miljoonaa Wiitä ja 47,27 miljoonaa DS:ää. Lähteenä: http://www.gamesindustry.biz/content_page.php?aid=27028
DS:n pelit ovat pääosin kivaa pikku viihdettä lyhyissä sessoissa autossa, junassa tai paskalla istuessa, mutta niiltä on turha odottaa mitään mullistavaa, koska sen verran simppeleitä ne ovat ja niin niiden kuuluukin olla. Kyllä tehojen puute näkyy myös laadussa, sillä suurin osa DS:n 3D-peleistä on täyttä roskaa. Vai löytyykö joku jonka mielestä DS:n Burnout on sarjan paras versio? DS:n pelithän ovat parasta mitä tämä kannettaviensukupolvi on toistaiseksi tarjonnut.
Kyllähän DS:ltä löytyy myös syvällisempiä ja monimutkaisempia pelejä. Burnouttia on turha ottaa esimerkiksi koska DS ei ole ollut sarjan ensisijainen alusta. Väitän edelleen että DS tarjoaa parhaimman pelitarjonnan jos otetaan vertailuun mukaan uuden sukupolven kotikonsolit ja käsikonsolit.
Jos visuaalisuudella ei ole mitään merkitystä ja heiluminen on tärkeintä, niin silloin on aivan sama mennä metsään larppaamaan verkkarit jalassa.
En sanonut että visuaalisuudella ei ole merkitystä. Se ei kuitenkaan ole se tärkein ominaisuus peleissä eikä tehojen puute estä pelejä kehittymästä.
Turha tässä on enään toistaa itseään, kun selvästi intressimme ovat eri planeetoilta. Itse liputan pelattavuuden ja hauskuuden puolesta ja sinä audiovisuaalisten elämysten. Tämä keskustelu ei kanna enää hedelmää.
DS ei ole minusta suoraan verrattavissa kotikonsoleihin vaatimustason ollessa hieman eriluokkaa. Vaikka olenkin tehohoro, niin en kiellä sitä ettei Wiin pelit voisi olla viihdyttäviä, koska ne ovat parhaimmillaan erinomaista viihdettä. Tosin vanhanaikaista sellaista.
Miten niin vaatimustaso on eri luokkaa? DS:n pelithän ovat parasta mitä tämä sukupolvi on toistaiseksi tarjonnut. Et kai taas puhu tehoista ja pelin laadusta samana asiana?
Tuo vanhanaikaisuuskin on vähän tulkinnan varainen juttu. Katsooko sitten tapaa pelata vai visuaalisuutta.
Puhumattakaan Excite Truckista; fantastinen ohjattavuustyyli teki siitä yhden parhaista arcade-autoiluista ikinä. Mitä peli olisi ollut analogipadilla pelattaessa? Paaaaaaaljon huonompi. Paljon.
Totta. Ilman wiimotea se olisi ollut vain kohtalainen Burnout klooni muiden joukossa. Nyt se on huima todiste Wiin potentiaalista.
Kumma että ihmiset epäilevät Wiin mahdollisuuksia. Iniseekö kukaan enää DS:n tehoista nyt kun sillä on älyttömän paljon huippupelejä? Näillä näkymin Wii seuraa DS:n jalanjälkiä melko tarkasti, joten en olisi kovin huolissani.
Olen aina ihmetellyt mikä niitä ihmisiä vaivaa jotka eivät pidä Simpsoneista. Kenties jokin aivovamma. Onhan se sentääs huumoria terävimmässä muodossaan.
Leffan menen katsomaan joko perjantaina tai lauantaina.
Shiggen tuntien (jep, vanha kamu) Mariota tuskin lähdettiin suunnittelemaan siltä pohjalta että pelin on näytettävä mahdollisimman hienolta ja sitä myöten päädytty muka joihinkin kompromisseihin. Galaksit ja avaruus on tämän pelin teema aivan kuten Sunshinen teema oli lomaparatiisi. Enemmänkin teemat valitaan pelimekaniikan toimivuuden kannalta kuin konsolin tehorajotteiden.
Kun katsoo Galaxyjen ja Corruptioneiden pelivideoita, niin tuntuu, että nämä on nähty jo vuosia sitten Cubella.
Kyllä, mutta vain pintapuolisesti. Hieman pelejä pelannut tietää että pelit ovat muutakin kuin visuaalisuutta. Wiin ollessa teholuokassaan samassa Cuben kanssa on uudistukset painottuneet pelimekaanisiin asioihin, kuten kenttärakenne tai pelin kulku. Nämä ovat asioita joita ei voi kuvista nähdä.
On totta että tehojen puute rajoittaa jossain määrin mahdollisuuksia myös muuten kuin audiovisuaalisella kannalla. On kuitenkin huutava vääryys väittää että tämä estäisi pelien kehittymisen täysin. Pelit kehittyvät kuitenkin monella muullakin tavalla, enkä tarkoita nyt vain ohjausmetodia.
Yhtälailla voisi väittää PS3:n ja 360:n vanhanaikaisten ohjausmetodien jotenkin rajoittavan pelien kehitystä. MGS4 varmasti näyttää uskomattomalta, mutta uskon että siinä on paljon muitakin uudistuksia ja innovaatioita, jotka eivät ole välttämättä juuri huipputehojen mahdollistamia.
Ostimme SNESimme siis melko samaan aikaan. Minullakaan ei ole kuin muutaman päivän ehtinyt tämä olemaan. 140 eurolla ostin paketin joka sisälsi konsolin, 3 hyvä kuntoista ohjainta (yksi alkuperäisessä laatikossaan), kaapelit, Donkey Kong Country [CIB], DKC2 [loose], MK2 [loose], Mario All Stars + SMW [loose with manual], Street Fighter [loose with manual] sekä sokerina pohjalla hyvä kuntoinen Super Metroid [CIB].
Katsotaan nyt, milloin seuraava tulee. Kyllä sinä ne Pelitalosta voit tulla noutamaan vaikka ensi viikolla, tai viimeistään kun koulusi taas alkaa reilun kuukauden päästä.
Juuh, kattellaan jos vaikka tulisi ihan muutenkin asioitua siellä. Ei kyllä haittaisi vaikka ne jäisivätkin sinulle talteen.
Perhana kun se laser hockey finaali jäi kaivelemaan. Ei ainoastaan palkinnon takia vaan puhtaasti oman suoritukseni. Peli vaatii yllättävän paljon keskittymistä.
Perhana kun oli taas hupaisaa menoa. Miitti oli aika kilpailupainotteinen, mikä ainakin minua miellytti. Yhden palkinnon pääsin itsekkin pokkaamaan. Myöhemmin miitti meni jälleen paskanjauhannaksi, joka oli sekin hauskaa. Usein oli kyllä sellainen tunne että tekisi mieli pelata jotain, mutten osannut päättää mitä peliä. Kehitysideaksi ensi miittiin ehdottaisinkin että mietitään etukäteen muutamia miittipelejä, mitä pelataan, ei vain kokeilla. Valinnanvaikeus kun saattaa joskus olla melkoisen suuri finngamerin kämpällä.
Eph saa varmasti koostettua taas hauskan videopätkän illasta. Muutamia stillejäkin tarttui omalle kameralle, jotka laitan myöhemmin suoraan tänne. (sensurointipyynnöt privaan.)
Perhana kun menin jättämään ison kasan tavaraa finngamerille. GC:n piuhat ja Wavebird ainakin. Noh, kummatkin saavat levätä siellä ensi miittiin asti, kun isoa tarvetta niille ei ole.
Kiitokset isännälle ja kaikille läsnäolijoille hyvästä seurasta.
Peruskäyttö on vaivalloista symbianin jälkeen, pakkohan se on myöntää, Nokian käyttis on yksinkertaisesti paras.
Musiikkisoitin toimii moitteettomasti, ääni on hyvä ja kirkas, miinuspuolena on mainittava muistikortin lukemisen hitaus, jolloin kappaleen käynnistys kestää ja kestää ja kestää ja kestää..
Standardi 3,5mm kuulokkeet eivät sovi ja puhelimen mukana tulevat kuulokkeet on perseestä (kuinkas muuten).
Kosketusnäppäimistä ei ole moitteita, ei ainakaan omassa käytössä ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Tosin osa käyttäjistä kokee kosketusnäppäimet ylitsepääsemättömän hankaliksi.
Mutta. Oikeasti en suosittele tätä kännyä kenellekkään. Tai no jos Sampan kanssa on ennenkin paininut ja tietää sen heikkoudet verrattuna Nokiaan, niin miksipä ei. Mutta Nokiasta ei kannata Samppaan siirtyä. Komia se on kuin sika pienenä, mutta käytettävyys kusee! Nokian kaikki pienet itsestäänselvyydet kun on Samsungilta unohdettu.. Tekstiviesteihin EI saa asetettua ääni ja tärinä vaihtoehtoa, se on jokotai. Herätyskello EI herätä äänettömässä tilassa. Herätyskello EI jätä muistiin viimeisintä herätysaikaa EIKÄ herätys soittoääntä. Tämä ainakin allekirjoittanutta vituttaa suunnattomasti. Henkilökohtaiset soittoäänet/kuvat ja taustakuvat ON PAKKO kopioida puhelimen muistiin, jotta ne toimivat, siis suoratoisto näissä tapauksissa on mahdotonta muistikortilta. Näytön pinnan on pakko olla jotain uskomattoman paskaa ja pehmeää muovia, sillä nyt jo näytössä on enemmän naarmuja kuin ikinä missään Nokialaisessa. Ja ne sentään saivat joskus kyytiä, ja kunnolla. Akun kestokin on mitä on.
Tee itsellesi palvelus ja unohda tämä. (Tai sitten osta multa pois sopuhintaan )
Sait ylipuhutuksi. Taidanpa unohtaa tämän, vaikka osaan ongelmista varmaan tottuisikin ja esim. puhelimeen saa kuulokeadapterin. Suurin huolenaihe on varmaan juuri tuo kestävyys. Pidän kännykkää lähes aina taskussa, joten puhelimen on oltava vankka.
Nyt olen miettinyt jonkin verran Nokialaisia taskutietokoneita, jotka ovat suurin piirtein samassa hintaluokassa U600:n kanssa. N80:n etu on ehdottomasti WLAN, jonka koen tarpeellisemmaksi kuin 3G-yhteyksien. N73 taas vaikuttaa musiikkisoittimena paremmalta. Noh täytyy vielä tutkia kunnolla ennen kuin alan hutkimaan.
Nokian aikakausi on ohi tässä taloudessa ja tilalle pamahti Samppa (SGH-U600 aka. Ultra Edition 10.2)
Nokian puhelimia kuvaa nykyään parhaiten sana FUGLY! Symbian pohjaa on jo ikävä, mutta siitäs saavat kun tekevät rumia puhelimia..
Heitä vähän kommenttia tuosta luuristasi. On alkanut kiinnostaa tuo malli. Onko peruskäyttäminen vaivatonta? Mitään suurempia fiboja puhelimessa? Toimiiko musiikkisoitin hyvin? Onko tosiaan niin että puhelimeen ei voi liittää standardin mukaisia 3,5mm kuulokkeita? Onko kosketusnäppäimistä ollut sinulle haittaa?
Suomitekstitkin menee kun kuuntelee koko ajan samalla. Housen kohdalla kuunteleminen on muutenkin tärkeää, kun moni juttu perustuu ajoitukseen ja äänenpainoon.
Kyllähän niitä videopelejä löytyy reilusti päälle sata, mutta keräilymielessä en ole niitä hankkinut. Niitä vain kertyy kun ei myy paljon mitään pois.
Yksi poikkeus kuitenkin löytyy. Olen n. vuosi sitten alottanut Metroid -pelien keräämisen. Mitenkään aktiivinen en ole tämän suhteen ollut, vaan pikkuhiljaa tilaisuuksien tullen olen kokoelmaa kartuttanut. Kohde ei myöskään ole erityisen laaja, mutta mieltymyksieni mukaan haluan tämän pelisarjan omistaa kokonaan. Sarjasta omistan tällä hetkellä:
Metroid NES Classics (GBA) [NIB]
Metroid II (GB) [L]
Super Metroid (SNES) [CIB, pikkuloota]
Metroid Fusion (GBA) [CIB]
Metroid Zero Mission (GBA) [CIB, jenkki]
Metroid Prime (GC) [CIB]
Metroid Prime 2: Echoes (GC) [CIB]
Metroid Prime: Hunters (DS) [CIB]
Seuraavaksi pitäisi jostain löytää moitteettomassa kunnossa oleva alkuperäinen Metroid [CIB]. Hinta menee väkisin päälle viiden kympin. Sitten vain alan täydentelemään kokoelmaa. Metroid II pitää saada CIBbinä ja Zero Mission pitää vaihtaa euroversioon, mm. Niin ja Metroid Prime Pinball pitää hommata jossain vaiheessa. [/list]
Elokuva on muuten täynnä product placementtiä ja Yhdysvaltain armeijakaluston esittelyä, joten tästäkin syystä kannattaa elokuvaa seurata kuin hyvin koostettua mainosta, rennolla asenteella.
Kaiken huippu oli kuitenkin se Panasonicin muistikortin vilauttaminen. Onko missään muussa leffassa näytetty hidastuksena, kun muistikortti otetaan slotistaan pois?
Heh, kyllä. Rumaa korttia vielä välkytellään valossa. Niin läpinäkyvää.
Penskana olin enemmänkin Turtles ja He-Man poikia, mutta jonkinlainen nostalgia-arvo liittyy myös Transformerseihin. (Omistin mm. 30cm Megatronin.) Elokuvassa on tosiaan erittäin paljon epäkohtia ja epäloogisuuksia. Niitä oli kuitenkin niin paljon että jo ensimmäisen kymmenen minuutin aikana muutin suhtautumistani elokuvaan reilusti kevyempään suuntaan, koska vakavalla naamalla tätä elokuvaa ei tule katsoa. Parasta elokuvassa oli sen leppoisa ja hieman naiivi huumori ja komeasti toteutettu CGI-toiminta tuli vasta kakkosena. Joissakin toimintakohtauksissa oli paikoin vaikea erottaa robotteja toisistaan kun toiminta oli niin vauhdikasta, vaikka Autobotit olivatkin paljon värikkäämpiä kuin vastustajansa.
Elokuva on muuten täynnä product placementtiä ja Yhdysvaltain armeijakaluston esittelyä, joten tästäkin syystä kannattaa elokuvaa seurata kuin hyvin koostettua mainosta, rennolla asenteella.
Mario 64 on kyllä erittäin orginelli peli ja kaikki kunnia sille. Kuitenkin lähtökohdat ja taustat kun jättää omaan arvoonsa niin puhtaasti pelinä Sunshine vetää pidemmän korren. Fluddistakin voi olla mitä mieltä tahansa, mutta minuun se upposi ainakin. Varsinkin perussuihkutus oli varsin hauskaa puuhaa. Ominaisuus teki pelistä modernimman tasoloikan ottamalla kilpailijoilta sekä luomalla omaa, sopivassa suhteessa.
Uskon että jos Sunhinen tilalla olisi julkaistu vain "Mario 64 2" niin Nintendoa oltaisiin ankarasti syytetty saman kierrättämisestä. Hieman kuten Twilight Princessin kohdalla.
Alkoi vain itseäni suoranaisesti vituttamaan tuo tähtien keräileminen Mario 64. Samaa kenttää yhä uudestaa että löytäisin ne puuttuvat tähdet ja eteenpäin pelissä ei muuten pääse.
No oikeastaan 3D-Marioiden kentät ovat sen verran laajoja ja muuttuvia jolloin pelikerrat ovat eri tehtävien kohdalla aina hieman erilaisia. Niitä voisikin ajatella eräänlaisina ratoina. Ja eikö sen pitäisi olla sama kerääkö kentän lopussa tähden, shinen, riman taikka lipun?
Hieno homma, vaikka peli hyllyssä onkin ja on menty jo läpi aikaa sitten. On tärkeää että Nintendo julkaisee myös näitä harvinaisuuksia, jotka eivät välttämättä suurimpia myyntimenestyksiä olleet.
Tän päivän (13.7) hesarissa anttila mainostaa PS3 pakettia Motorstormin ja Resistancen sekä lisäohjaimen kanssa... 699 €
Sairasta.
Edt: Pari uutta Wii -peliä.
Steven Spielbergin Blocks. Mielenkiintoinen konsepti joka perustuu ilmeisesti ongelmanratkontaan ja muuten vaan leikkimiseen. Videoesittely: http://www.gametrailers.com/player/21817.html
Ubisoftin Nitrobike. Älkää antako julkaisijan maineen häiritä. Tätä nimikettä työstää kelpo pelejä tuottanut Left Field, joka on vastuussa mm. N64:n ExciteBike 64:stä. Peli muistuttaakin jonkinverran ExciteTruckin vauhdikasta menoa, mutta tällä kertaa mukana on täysverinen nettipeli. Traileri: http://www.gametrailers.com/player/21769.html
Kyllä kyllä. Ei tarjoa mitenkään erityisen pitkäaikaista viihdettä, mutta sellainen peli mitä tekee mieli aina silloin tällöin fiilistellä. Jos SD-kortti löytyy niin pelin taustalla on mukava kuunnella lempimusiikkia.
Näytä kirjoitukset
Niitä taisi kuitenkin aika paljon olla.
Peli vaatii yllättävän paljon keskittymistä.
)
