Luonnolliseen tapaan en voinut vastustaa tämän ottamista heti käyttöön. Arvostelut olleet kuitenkin lupaavia ja parannukset 8.1:stä kivoja. Ensivaikutelmat hyviä. Ainut uhri toistaiseksi on ollut touchpadin ajurit, joten kahden sormen rullaus ei toimi. Uusi Edge selain on mukavan simppeli ja nopean oloinen.
Niin, ja se start menu on nyt ihan oikeasti tullut takaisin.
Päivitystä on odoteltu täälläkin. Paperilla W10 vaikuttaisi yhdistävän kivasti seiskan ja kasin hyviä puolia (luonnollisesti, koska sarjassa Vista=kakkia, 7=parhia, 8=kakkia on taas vuoro parhaudelle). Samalla päivitys on hyvä tekosyy vetää hieman yskivä läppäri sileäksi ja palautella sen jälkeen vaan tärkeimmät ohjelmat ja tiedostot. Saanee vielä vähän lisäaikaa harkita IT-tarpeita ja tulevia hankintoja.
Itse päätin kuitenkin venailla jonkin aikaa, että pahimman alkubugit on saatu raivattua pois. Kollega meinasi, että muun muassa ctrl+c-komento ei ole jengillä toiminut (hajottaisi) ja että elokuulle on jo luvattu eka päivitys. Annan siis jokusen viikon kulua, hoitelen keskeneräiset mediaprojektit vanhalla setupilla valmiiksi ja päivittelen sitten Windows 10:een.
Itteä houkuttelee tuossa tuo 30min. Näin välillä yli 14h työpäivää tekevälle tuo puolen tunnin treeni vielä juuri ja juuri mahtuis päivään ja sen ehkä jaksaisi jopa tehdä.
Toinen noobimpi kysymys, jos tilaan Amazonista niin noihan tulee NTSC muodossa niin pystyykö noita kattomaan edes esim. Ps4 vai suosiollako tässä pitää ostaa joku halppis DVD soitin, joka ei noista välitä? Onko muita vaihtoehtoja?
Mä kokeilin ekaa kertaa tällaista ohjelmaa keväällä ostamalla P90:n. Tuo on siis uusin, enemmän entry-level ohjelma samassa sarjassa. Amazonista paukuttelin, oli aluekoodeiltaan avoimet levyt ja pyörii konsoleissa ihan normaalisti. P90X3:n sivuilla ei kans mainita mitään noista aluekoodeista, eli olettaisin saman trendin yltävän sinnekin.
Kokemusteni perusteella voin kyllä suositella, jos kiinnostaa. P90 ei ole mitenkään älyttömän raskan, jos on yhtään liikkunut, mutta saa noissa kardioissa ja ison painon treeneissä silti ajoittain piiputtaa, kun laittaa itsensä tosissaan likoon. Treenejä on kuudesti viikossa ja ne voi rytmittää panostamaan joko kardioon tai vastustreeniin. Siihen lisäksi ruokavalio - johon on oikeasti kivoja reseptejä mukana - niin hommahan toimii. Kuten despire veikkaili, pääasiassa nämä panostaa painonpudotukseen, mutta isommilla painoilla saa kyllä varmasti jerkkua ranteisiin ja reisiin, jos muistaa syödä.
Mutta niin, tuo P90X3 on muakin kiinnostellut nimenomaan kompaktien treenien vuoksi. Plus, tykkään tosi paljon Hortonin tyylistä tehdä asioita. Kaveri luottaa joogaelementteihin ja kehonpainotreeniin paljon, eli treenaaminen on luonnollista, funktiovetoista ja tarjolla on tosi kivoja liikeideoita. Samalla ei kuitenkaan pelätä painoja tarvittaessa ja muistetaan myös hikitreenit. P90:n kuusi kertaa viikossa -rytmi ei pitänyt mulla sellaisenaan ihan loppuun asti, vaikka säännöllisesti olenkin tehnyt. Kesä jotenkin pyysi ottamaan vähän rennommin. Syksyllä olisi siis hyvä aika pamauttaa ruokavalion kanssa uusi kuuri päälle, jos intoutuu poistamaan tuon X3:n.
(Toki kannattaa ottaa huomioon, että P90X3:ssa toiveena on saatavilla oleva leuanvetotanko. En tiedä, kuinka paljon siihen tukeudutaan ja onko noissa mitään vaihtoehtoliikkeitä, mutta you know, the more you know.)
Toistetaan nyt vielä kerran: KUKAAN (muutamaa idioottia lukuunottamatta) ei ole sitä mieltä, että jos asuu Suomessa, pitäisi yhtäkkiä muuttua suomalaiseksi kokonaan kaikin tavoin ja muita kulttuureita ei suvaita.
Näin. Siksipä pääasia tässä keskustelussa on jo pitkään ollut se, että tätä yhtä idioottia voidaan ihan hyvällä syyllä räpsäyttää sormille ja sanoa Ei. Kun kerran tuntuu olevan juuri tuota mieltä.
Jo taannoisen homoavioliittojupakan aikoihin pistin merkille, että tässähän on kyse ihan uudenlaisesta (toki oikeesti ikivanhasta) päätöksentekotavasta, enkä oikein tiedä miksi sitä kutsuisin - kenties joku huutodemokratia? Kansa agitoidaan tunteiden vietäväksi ja kun huuto on riittävän kovaa ja marssi tahdikasta, ei homma oikeastaan voi päättyä kuin yhdellä tavalla.
Tämän allekirjoitan täysin. Suvaitsevaisuusasiat ovat tosiaan tuntuneet äityvän aidoiksi huutokilvoiksi. Vieläpä niin, että molemmat puolet ovat parhaimmillaan yhtä heikkoja argumentoijia ja puhuvat asioista ristiin. Yhtäältä eletään kivikaudella ja toisaalla ollaan niin valkoisen ratsun selässä, että voidaan luvalla sättiä kaikkia toismielisiä. Sivusta erittäin hupaisaa, vaikkakin myös turhauttavaa katsottavaa.
Toisaalta, noinhan ne politiikotkin väittelyssä aina käyttäytyy. Ehkä demokratia on lopulta sitä, että isoin porukka huutaa lujiten?
Lopuksi, sivuhuomioita:
1. Freijon pointti kielipolitiikasta validi. Paitsi, että huvittavuuden lisäksi lingua franca lisää julistukselle pelottavuutta. Teksti kääntyy myös jännän hyvin saksaksi.
2. Sarkonin Aatu-lainauksesta tuli mieleen ainoastaan Perussuomalaisten nousun keinot.
Mutta monikulttuurisuus voi tarkoittaa ihan hyvin tässä tapauksessa fraasia "Katsomme, että yhteiskunnan ja veronmaksajan tehtävä ei ole tukea tänne vapaaehtoisesti muuttavien ihmisten identiteettiä tai uskonnonharjoittamista"
Tämä taianomainen sanakirja on vissiin tavan kansalta kateissa.
Herää kysymys, oletko nyt oikeasti lukenut sitä tekstiä? Monikulttuurisuuden määritelmä on varmaan yksi pienimpiä huolia ko. manifestissa. Immosen kommentti tulee tuomita, ja niin on puoluekin suurimmilta osin tehnyt. En siis näe, miksi kenenkään tarvitsisi enää miestä puolustaa.
"Poliitikkona Immosella on vastuu siitä, että ihmiset ymmärtävät hänen sanomansa oikein. -Simon Elo
Itse olen sangen varma, että nämä pähkinätapaukset ovat ymmärtäneet sanoman juuri oikein. Ikävä kyllä.
OnePlus 2:n 64GB:n versio olisi hyvä vaihtoehto seuraavaksi puhelimeksi.
Lainaus
From a specs perspective, the OnePlus 2 features a 5.5-inch, 1080p screen, a Qualcomm Snapdragon 810 processor, and either 16GB of storage with 3GB of RAM or 64GB of storage with 4GB of RAM.
Ilmeisesti hinta on ~400€.
Joo, kyllä tuossa hinta-laatu-suhde vaikuttaisi taas olevan ihan kohdallaan. Plus OxygenOS:n kokeileminen kiinnostaisi. Duunista pyörii vaan sen verran tasaiseen testilaitteita käytössä, että en tiedä viitsiikö mihinkään puhelimeen juuri nyt satsata oikeaa rahaa.
Joo, kyllähän se alkaa siltä vaikuttaa, että jos tästä maasta jotain pitäisi räjäyttää, niin se on tuo sankaripuolue.
Niin....
Toki persuissa on näitä pellejä useampi kuin yksi tai kaksi, mutta uskallan sanoa että kyllä sielä ovien takana käydään aika kovaa keskustelua mitä oikein tuli sanottua. Tälläiset kommentithan on aivan samalla tasolla kuin Immosen, jossa isketään muutaman mädän omenan vuoksi kaikki roskiin.
EDIT: Hitto toi Immonen muuten osaa tuon kirjallisen ulosannin. Miehen kirjoitushan ei nimittäin poikkea oikein mitenkään persujen politiikasta, se on vain kirjoitettu niin provosoivasti, että kaikki on ymmärtänyt sen väärin. Voisi melkein tuon vuoksi antaa äijälle kenkää, mutta eihän se kenkää saa, koska kirjoitus on ihan linjassa puolueen kanssa. Ja ymmärrän jopa kannan tai hyväksyn sen. Vaikka en varsinaisesti ehkä ihan samaa mieltä olekaan. Media ja muut kansaedustajat ovat vain paisuttaneet asian raiteiltaan ihan jonnekin muualle. Toki somellakin on vaikutuksensa.
Haha, aikamoista parafraaseilua saa harrastaa, että tuon tekstin saa pehmennettyä niihin PS:n virallisiin linjauksiin. Plus, suurin osa puoleesta on tosiaan a) uhannut harjata ja sanktioida äijän omissa kokouksissaan tuntuvasti ja b) vaatinut Immosta selittämään lausuntonsa itse, koska c) järkevämpi kaveri ei pysty tuon takana millään seisomaan.
Siinä olet siis oikeassa, että koko puoluetta ei pidä mennä tuomitsemaan. Varsinkaan nyt, kun sieltä aletaan onneksi lykkimään Ollia lankulle, vaikkakin vähän hitailla reaktioajoilla. Sen sijaan on hyvin ymmärrettävää, että kansa leipääntyy pikkuhiljaa koko brändiin, kun Persujen riveistä tuntuu noita töhöilijöitä nousevan omiin sankarisooloihinsa kerta toisensa jälkeen. Barrikaadeille nousevaa kansaahan tästä reaktiosta ei missään nimessä voi syyttää. Liika on liikaa. Ja kansa tietää, sanois Soinin Timppakin.
Jos aloitettaisiin siitä, että räjäytetään noi urpot sen sijaan että aletaan koko puoluetta hajottamaan.
Toki tämä on hyvä alku. Mutta koska puoluetta itseään ei tunnu kiinnostavan, niin tekisi äkkiä mieli luovuttaa koko sakin kanssa. Lisäksi en ole varma, jääkö jengiä puolueeseen asti sen jälkeen, kun urpot on räjäytetty.
Itekin tunnistaudun melkoiseksi materialstistiksi musiikin osalta. Esim. ostin viimeksi Faith No Moren Angel Dustin erikoisuusintapainoksen. Levy on tullut kuunneltua Spotifyn kautta parisen kertaa mutta nyt kun pistin cd-kiekkoa pyörimään, maistui musiikki huomattavasti paremmin. Jatkan tästä eteenpäinkin Spotifyn kuuntelua ja suurimman osan itelle merkittävistä levyistä ostan cd-torniini, joka on muuten tällä hetkellä täynnä ja lisää levyjä tulossa postissa. No sitten seuraavaan asuntoon enempi neliöitä ja toista cd-tornia tulille.
Aika sama tilanne täällä, eli tärkeimmät musat (ja leffat) hyllyyn ja suurin osa arkikulutuksesta suoratoistosta. Netflix ja Spotify on suhteellisen vahva parivaljakko missä vaan.
Sen olen tosin huomannut, että osto- ja säilytyskynnys on noussut tässä iän myötä isosti. Just arvioitiin vaimon kanssa leffakokoelma uusiksi ja leikattiin yksi iso pahvilaatikollinen ei-niin-pakollisia omistuksia kiertoon. CD-puolella tarttis ehkä tehdä samaa, vaikkei se niin iso kokoelma olekaan. Tavoitteena olis kaikella fyysisellä rintamalla se, että kokoelmat hioutuis oikeasti timanttisiksi keihäänkärjiksi, joissa on vaan kiistatta parhaat ja henk.koht. supertärkeät teokset hiplattavana.
Marjoja pitäisi kyllä syödä enemmän. Pitäisi melkein ottaa tavoitteeksi vetää joku pari sataa grammaa päivässä ainakin ja katsoa tuntuuko missään.
Joo, voin suositella. Oma lemppari on ollut mustaherukka, kun saa kotimaista pakasteista vuoden ympäri ja on paljon halvempaa kuin vaikkapa mustikka. Kesällä toki tuoreita marjoja niin paljon kuin käsiinsä saa.
Huh, kuulostaa kyllä aika hurjalta nuo vuorokausitason paastot, vaikka on toki ihan fakta, että pelkällä nesteytyksellä pärjää aika pitkälle. Toisaalta on helppo uskoa, että asennoitumalla tuo hoituu sujuvastikin. Mullakin homma toimii arjessa enemmän niin päin, että pitää muistaa/panostaa ruokaan, kun muuten jää ateriat helposti välistä.
Itse otin keväällä toiminnallisen harjoittelun isommaksi osaksi arkea nyt, kun tanssihommia ei enää työn puolesta ole niin paljon ja kisistreeneihin ehtii yleensä about kerran viikossa. Salilla en ole koskaan osannut käydä, joten teen lihaskuntosettejä ihan kotosalla. Samalla potkaisin päälle täysin herkuttoman ruokavalion, joka piti sellaisenaan aika tarkalleen kuukauden. Sen jälkeen olen rentouttanut politiikkaa niin, että arjessa pelkästään hyvää perusruokaa ja sosiaalisissa tilanteissa ne herkut/oluet. Näin riittää draivia terveelliseen syömiseen pääosalle viikosta aika helpostikin, kun ei ole natsi itselleen jatkuvasti tai pode huonoa omatuntoa sillon, kun mässää.
Toinen, mitä en ole koskaan jaksanut tehdä, on se kalorienlaskenta. Menenkin aikalailla näillä perusperusasioilla:
Pari isoa ateriaa päivässä, aamu-/välipalat lisäksi fiiliksen mukaan, ja tosiaan paljon kasviksia ja muuta puhdasta safkaa. Kun tuohon lisäksi liikkuu säännöllisesti, on olo tosi hyvä. Kevään kuurien jälkeen ei tullut punnittua, eli en tiedä mitä kehitystä suuntaan tai toiseen keväällä tai kesällä on tapahtunut, mutta olo on tosiaan hyvä ja liikunta maistuu. Riittää mulle toistaiseksi.
EDIT. Aamiaisista. Toisinaan nautiskelen rauhassa ensin aamupalan ennen kuin alan millekään. Joskus taas herään myöhemmin, vedän treenin ekaksi ja syön suoraan kunnon lounaan. Plus kaikkea siltä väliltä, ihan fiiliksen mukaan. Aamiaisena toimii oikeastaan aina rahkasmoothie marjoilla, banaanilla, hunajalla ja jollain extraterveysluontovalmisteella, jos sellaista sattuu kaapissa lojumaan. Tyrnirouheeseen olen luottanut vitamiinilähteenä. Leivät ovat jääneet ravintoloihin ja hotelliaamiaisille.
Mahtia, pitää muistaa ladata. Kuun vaihteeseen just sovittu neljän äijän peli-ilta. Napataan ehdottomasti ohjelmaan Rocket League messiin, jos saadaan poolattua tarpeeksi ohjaimia.
Vittu perintövero on perseestä. Ei napsahtanut mulle, mutta muijalle. Mitään rahaa ei tietenkään peritty, vaan maita ja mantuja (joita ei voi realisoida), mutta pitäähän sitä valtiolle maksaa silti ihan helvetinmoinen summa rahaa.
Joo, aivan uskomattoman persereiästä koko touhu. Ei varmaan mikään saa itseä yhtä vihaiseksi.
Ei veroahneudelle löydy Suomessa kyllä mitään rajoja. Eka tehdään töitä vuosikymmenet riistoveroilla. Maksetaan kuluja että päästää liikkumaan töihin, maksetaan veroja palkasta, maksetaan veroja kun syödään siellä töissä ja jos jotain saadaan hiukan hankittua, niin siitäkin vedetään ihan järkyttävät määrät vielä veroja, kun ne haluaa lahjoittaa jälkipolville. Ihan puhdasta kusetustahan se on.
Tuloverojen kanssa mulla ei juuri ole ongelmaa. Mutta se, että ihminen ei saa lahjoittaa tai jättää perinnöksi haalimaansa omaisuutta toiselle ihmiselle täysin vapaasti, on tosiaan puhtaasti varkautta. Sitä ei vaan voi oikeuttaa millään.
Vissiin aika gaggensplaadia tuo uuden bättiksen autolla ajelu? Melkein vois odottaa aleja.
Ihan hauskaa se minusta on. Kauhian simppeliä toki, mutta ihan hauskaa.
Eri asia on, että onko sen kanssa intouduttu liikaa. Ainakin alussa on meinaan aika paljon noita autohommia. Katellaan, jääkö vapaaehtoiseksi herkuksi myöhemmin vai pidetäänkö pakolla biiliä muistissa.
No onhan se pirun kova, Batman: Arkham Knight meinaan. Ensimmäiset tunnit pelin parissa suorastaan lensivät. Pienen totuttelun jälkeen tutut kontrollit palautuivat mieleen. Alku on tuntunut hieman lineaarisemmalta kuin aikaisempien pelien. Mukava yllätys oli batmobile/tankki, joka tuo kivasti uuden kerroksen pelimekaniikkaan, vaikkakaan tankkitaistelut eivät sovikkaan bättiksen tyyliin. Myös fear takedownit ovat viileä uudistus.
Joo, onhan tuo kova! Auto tuo tosiaan mukavasti uutta ja on räiskinnän/kaahailun lisäksi kivasti integroitu myös perinteisiin bättistoimiin. Eritoten itsensä glideen ampuminen vauhdista palkitsee valtavasti! Plus, olivat sentään kiertäneet nuo tappohommat miehittämättömillä tankeilla. Vähän hupaisaa, mut loren kannalta tärkeää.
Jännä nähdä, millaiseksi tarina muotoutuu. Asylumin veroista tarinankerrontaa ja Cityn veroisia bosseja jos saan samaan aikaan, niin huh.
Itselle tätä vastaava tilanne voisi olla MGS1:n remake MGS5:n grafiikoilla ja pelimekaniikoilla, MUTTA alkuperäisellä ääninäyttelyllä, musiikilla, välidemotyylillä ym. Eli ei mitään Twin Snakes -paskaa. Mutta sellaista ei tule, joten turha odottaa..
Haha, tämä ois kyllä huikea ja haaveillahan saa aina. :b Toki tuossa proggiksessa olisi aikuisten oikeasti se iso haaste, että mekaniikkojen muuttuessa pitäisi rakenne pistää kans isosti uusiksi. Twin Snakesissa oli korniuden lisäksi ongelmana se, että eri pelityylille rakennettu peli oli fps-ammuskelun myötä lapsellisen simppeli.
Niin, ja Sonylle tuo COD-veto on varmasti ihan järkyttävän merkittävä. Omassa pelikupissa sarjan nykytila ja tulevaisuus ei sen sijaan paina mitään.
Hauska kuinka ensin peräänkuulutetaan uusien IP:eiden perään ja sitten kuolataan remakejen ja jatko-osien perään.
Nolo myöntää mutta kävi juurikin näin. Mutta FF7 remaken tapauksessa sallin tämän itselleni Tämä olikin myös toiveena niiden uusien IPeiden lisäksi Bayonetta 3 olisi ollut toinen.
Mutta, Horizon on kyllä lupaavan oloinen. Kunhan nyt panostavat yksinpeliin. Multiplayer voi olla joillekin kiva, mutta itse kiroan aina näitä. Se tuntuu monessa tapauksessa tarkoittavan että yksinpelistä ei voi nauttia täysin rinnoin. Toki poikkeuksiakin on, esim. Gears -sarja.
Kyllä, mielelläänhän sitä olisi nähnyt enemmän uusia pelikonsepteja. Pressi oli hyvin rytmitetty ja kohokohtiensa vuoksi täysin voittamaton, mutta samalla joukossa oli monta väsynyttä pelisarjaa, kuten COD, Hitman ja AC, jotka voisi aivan hyvin asetella haudan lepoon uusien tuulien tieltä. Horizonissa on vielä paljon kysymysmerkkejä, mutta ehdottomasti illan normitarjonnasta parasta settiä. No Man's Sky toki on kans kiinnostava, mutta en usko itse jaksavani syventyä siihen pelin ansaitsemalla tavalla.
Tuo Graalin kolmikko oli kuitenkin sellaista tykitystä, että niiden tarjoamia fiiliksiä ei kyllä vaihtaisi mihinkään. Ei ole edes hirveän iso henk.koht. suhde osaan noista, mutta koko yhteisön kohahtelu vuosien haaveilun jälkeen oli yksinkertaisesti mahtavaa katsottavaa. Näitä lapsenomaisia intopurskeita saadaan nykyään aivan liian vähän.
Oikeastaan jo koko pelin esittely kickstarterina tuntuu jokseenkin kyseenalaiselta tuollaisessa tilaisuudessa. Etenkin, kun kyseessä on Shemnuen kaltainen peli, niin tulee enemmänkin mieleen hyvässä parisuhteessa oleva turhamainen henkilö, joka käyttää Tinderiä varmistaakseen "markkina-arvonsa" yhä olevan kunnossa. Miksi esimerkiksi Sony ei voi suoraan rahoittaa peliä, vaikka mainostaakin sitä pressitilaisuudessaan? Semminkin, kun Xbox One -version puute Kickstarter-sivulla voisi saada kyynisemmän ihmisen epäilemään tätä Sonyn markkinointikikkana...
(despire oli jo samoilla linjoilla, mutta en jaksanut heittää viestiä roskikseen)
Kyynisyydelle voi olla syynsä. Toisaalta, Internet osaa olla äänekäs, mutta ei välttämättä aina seiso möykkänsä takana. Joten ehkä siellä on nähty tarpeelliseksi, että annetaan pelaajakansan osoittaa konkreettisesti pelin kysyntä ja massojen koko.
Proggiksen tavoite on kaksi miltsiä, mikä tulee toki ylittymään moninkertaisesti. Mutta pelkät miljoonat eivät varmasti silti riitä Shenmuen toteuttamiseen tiimin ja kuluttajien visioita vastaavasti. Eli Sony tulee yskimään paljon rahaa pelin kehitykseen joka tapauksessa.
Noin, se siitä sitten. Kolme graalin maljaa jää kyllä historian kirjoihin, siitä ei pääse mihinkään. FF7 on noista ehkä itselle henk. koht. vähiten kiinnostava, vaikka arvostan fanipalvelusta. Sen sijaan TLG:n (kunhan siinä on pelattavaakin) ja Shenmue 3:n (Kickstarter lähestyy miltsiä hyvää vauhtia) otan vastaan ilolla.
Mutta mitäs muuta? Mielenkiintoista indie-kamaa vilahti, mikä kiinnostaa kun noita tulee pelattua tosi paljon. Kuten sanottua, Destiny-pelattava maistuu, mutta ei ole todennäköisesti älyttömän kova juttu. Uusi tuttavuus oli Horizon, joka näytti kyllä siistiltä. Menee seurantaan. Loppu pressistä ei sitten erityisesti osu omiin makuihin. Mutta hei, puhtaasti pelejä! Arvostan.
Nyt mennään sit tätä keskivaiheen cannonfodderia. Lisäsyyt pelata Destinyä kelpaa aina, mutta edellisistä laajennuksista päätellen luvassa ei ole mitenkään erityisen valtava lisäpaketti. AC taas ei kiinnosta lainkaan.