RE4 Remaken demo on todella uskollinen alkuperäiselle (Ultimate HD Editionille, siis), sillä onnistuivat laittamaan peliin 40 prosentin deadzonen ohjaukseen (kamera ja tähtäys) ainakin Xbox-versiossa - normaalisti tuo deadzone on peleissä 20% luokkaa. Eli tämä tuntuu lähes yhtä kamalalta pelata, kuin Ultimate HD Edition. Alkuperäisessä GameCube-versiossa ei ole mitään deadzoneja nimeksikään.

Onneksi scripteillä tuosta pääsee eroon, mutta ei vain voi käsittää, miten vuodesta toiseen pitää mennä rajoitettujen ohjausasetusten ehdoilla. Muutama devaaja käytännössä päättää, miltä ohjauksen pitää tuntua miljoonille pelaajille. Ohjaus on sentään deadzone-sekoiluja lukuun ottamatta parempi kuin Dead Spacessa, jossa on aivan järkyttävä kiihtyvyys ohjauksessa.

EDIT: Joo, tämä ohjaus on niin kammottavaa jöötiä, että peli jää hankkimatta. Muistuttaa enemmän jotain Red Dead Redemption 2:sta tai The Last of Us 2:sta kuin Resident Evil 4:sta. Jotenkin ovat onnistuneet ryssimään jopa tuon juoksemisen. Ihan kuin jotain hevosta yrittäisi ohjata.

Huvittavana yksityiskohtana deadzone vaihtelee eri paikoissa. Tavaravalikossa se on 30%, tavaroita tarkastellessa 25% ja esim. kiikareilla katsellessa vähemmän kuin tähdätessä. Jos skriptillä poistat deadzonen pelistä, menee deadzone ”miinukselle” valikoissa ja kiikaroidessa, jolloin kuva sahaa edestakaisin. En yllättyisi vaikka kiikarikiväärilläkin tuo deadzone menisi miinukselle, jolloin peli olisi kirjaimellisesti pelikelvoton gyro-skriptilläni. Ainoa peli, jossa olen vastaavaa sekoilua nähnyt, on Dragon’s Dogma. Siinäkin deadzone vaihtui lennosta, jos taistelit jotain kyklooppia tai vastaavaa isoa vihua vastaan. Aivan käsittämätöntä.

Mutta hyvä, että demo tuli pelattavaksi, niin en tehnyt virhettä ja ostanut sikaa säkissä.

Seuraa shokeeraava paljastus. Olen katsonut Survivor-sarjaa lähemmäs 40 kautta. Tai en tiedä, mitä shokeeraavaa tuossa on, sillä kyse on kuitenkin helposti parhaasta reality-formaatista, mitä on luotu. Moni on varmasti tätä katsonut - jos ei muuta niin ainakin silloin, kun sarja tuli ensi kertaa Suomen TV-ruutuihin joskus 2001.

Joku saattaa jopa muistaa sellaisia legendaarisia kilpailijoita kuten Boston Rob tai Russell Hantz. Jenkki-Survivorista nyt ainakin kannattaa katsoa kausi 40, joka on varmaankin paras kausi, mitä siitä on tehty. Mukana ovat käytännössä kaikki historian parhaat pelaajat. Siinä kulminoituu hienosti tosifaneille kaikki formaatin parhaat puolet, eikä mukana ole yhtäkään tasapaksua tai huonoa kilpailijaa. Aivan huikeaa settiä. Muuten tuo jenkki-Survivor on ollut aikamoista jöötiä, kun pyörää yritetään keksiä väkisin uudelleen typerillä twisteillä, eikä castingissakaan olla onnistuttu. Tuntuu, että diversiteetti on tärkeämpää kuin se, että osallistujat ovat kiinnostavia.

Mutta miksi höpisen sarjasta näin ihan yhtäkkiseltään? Koska maapallon toisella puolella - Australiassa - pyörii Survivorin ehkäpä paras kausi koskaan. Sattumalta luin jostain foorumilta, että ko. kausi on aivan huikaisevan hyvä, joten pistin Australian serkuille faksia, että lähettäisivät VHS-nauhoituksia postissa sitä mukaan, kun uusia jaksoja tulee ulos. Ja voi helvettiläinen sentään, mitä kamaa! Olen kohta katsonut kaikki ulos tulleet jaksot, ja tuntuu, että kausi vain paranee vanhetessaan. En nyt sen enempää ala spoilaamaan, joten tälle kannattaa antaa mahdollisuus, mikäli yhtään kiinnostusta löytyy.

Niin, ja se Suomi-versio on täyttä paskaa. Ei Suomessa osata tehdä viihdettä.

Kiviäkin kiinnostaa, mutta taannoinen jumalainen interventio selvisi. Huomasin, että olin pelissä, jossa ping oli 12-16ms. Ihmekkös peli tuntui sen lyhyen, mutta oih niin kauniin hetken ajan niin sulavalta. Eli ehkä kerran kuussa matchmaking ilmeisesti heittää meikäläisen sille lähimmälle serverille pelaamaan. Lopun ajasta saat nauttia 30-40 millisekunnista ylimääräistä lagia, joka saa gyro-ohjauksen laahaamaan.

Lisäksi tämä ”next gen” -päivitys lisäsi hienon bugin, jonka takia framerate pomppaa vähintään kerran sekunnissa 60fps:tä 75fps:ään. Ihan se ja sama onko VRR päällä vai ei, tähtäys nykii oudosti koko ajan. Tämä bugi on ollut nyt ainakin 5kk olemassa, joten tuskin tätä ikinä korjaavat. 99% pelaajistakin pelaa mummo-sensitivityllä, niin ei sillä tätä ongelmaa huomaa, joten Respawnia tuskin kiinnostaa pätkääkään.

Dolby Atmos for Headphones -softalla myös tuli jossain vaiheessa ääneen tunkkaisuutta, joka lässäytti sen Apexin tavaramerkin, tietynlaisen rapeuden ääniefekteissä. Normi stereo-äänillä ongelma häviää. Tästäkin on pieni porukka aikoja sitten valittanut, mutta eipä tällekään mitään olla tehty.

Tätä FPS-sekoilua ei ole näköjään vieläkään korjattu. Jatkuvaa nykimistä Xboxilla, joten täysin mahdoton pelata gyrolla, kun FPS ei pysy sekunttiakaan kuudessa kympissä ja trackaaminen on lähes mahdotonta.

https://answers.ea.com/t5/Bug-Reports/NEXT-GEN-APEX-LEGENDS-FPS-SPIKES-TO-80/m-p/12245522

EA:takin selvästi kiinnostaa korjata tämä hieno ”next gen” -versio pelistä. Noh, pelataan muita pelejä tämäkin kausi.

Täytyy myöntää, että tässä Epin videoita töllöttäessä on jonkinlainen sisäinen Fiilistelijä™ heräämässä henkiin, ja ajattelin, että pitäisikö se OLED Switch käydä hakemassa kymmenen euroa kalliimmalla, mitä maksoin tuosta perus-Switchistä kuusi vuotta sitten julkaisupäivänä. Kuuden vuoden aikana olen pelannut kahta peliä (Zelda BotW ja Monster Hunter: Rise), Super Mario Odyssey on edelleen muoveissa. Eli ehkä on korkea aika antaa konsolille uusi mahdollisuus.

Ja voitte sitten kiittää minua, kun Switch Pro shadow dropataan sillä sekunnilla, kun heitän rahat tiskiin pelikaupassa.

Hyvää kontsaa! Ei mitään ärsyttävää esittämistä, vaan oikein mukavaa jutustelua, jota voi hyvin heittää vaikka taustaääneksi AirPodeihin. Ihan eri fiilis myös katsella Epin silmin näitä directejä, vaikka olihan siellä kovia pelejäkin näytillä. Tulen seuraamaan näitä videoita jatkossakin. Ehkä voisit arvostella Partajeesus-tyyliin pelejäkin?

Pistäpä jotain Apex-striimiä joskus, olisi mielenkiintoista nähdä, miltä se gyro teikäläisen käsissä näyttää.

Ei, kausi 16 ei tuo vieläkään cross progressiota tai 120hz:n moodia...

Katsellaan taas uusiksi joskus kesällä sitten.

Aika sick. Toimiiko noissa achievementit myös? Pelataanko niitä edes omalla gamertagilla?

Ei ja ei.

Mushihimesama Futari toimii myös, eli nyt Xboxilla on käytännössä kaikki parhaat shmupit pelattavissa (Zero Gunneria ja jotain muita PC Only -tapauksia lukuun ottamatta).

Xenia-emulaattori tuli puskista Xboxille, eli tuolla voi pelaillakin sitten 360-pelejä.

Veikkaan, että tämä onkin sitten lopun alkua Xboxin emulaattoriskenelle.

EDIT: Kuopattu X360-versio GoldenEyesta toimii supersulavasti Xenialla, vaikkakin emulaattori on vielä "proof of concept" -tasolla, eli kaatuiluja tapahtuu vähän väliä. 60fps, eikä minkäänlaista input lagia, kuten yleensä näissä emulaattoreissa tuppaa olemaan.

Pitää vain toivoa, että devaajat saavat tuon emulaattorin nopeasti kuntoon, ennen kuin MS alkaa kunnolla pistää kapuloita rattaisiin.

EDIT2: DoDonPachi SaiDaiOuJou toimii. Harva näistä Caven X360-porttauksista on taaksepäin yhteensopivia, joten hieno juttu, että pääsee pelaamaan:

Tein muutaman giffin tuosta RetroArchin HDR:ää käyttävästä Megatron-shaderista, kun liikkuvassa kuvassa noiden efektin parhaiten huomaa. Omat lempivariantit ovar varmaankin AEG CTV 4800 VT ja Sony PVM 2730, ensimmäinen antaa sellaisen kuvan, mitä tuli kersana varmaan suurin osa ajasta nähtyä rupisella komposiittikaapelilla ja jälkimmäinen veitsenterävän PVM-monitorin kuvan.

Metal Gear Solid | AEG CTV 4800 VT vs. Sony PVM 2730

Donkey Kong Country 2 | AEG CTV 4800 VT:

MegaMan 2 | Sony PVM 2730:

Metroid: Zero Mission | GBA-pelejä varten tehty oma variantti:

MegaMan X3 (480p-resolla BSNES HD -ytimellä) | Sony PVM 2730:

Nopeasti unohtui Dead Spacen rupinen 1080p-resoluutio, kun pelissä on kohtaus, jossa voit katkaista pelialueelta valot kokonaan pois. Musta on mustaa eikä mitään viikkokausia kesähelteessä kuivettunuttu koiranköntsän harmaata haaleutta niin kuin Callisto Protocolissa tai REmake 2:ssa. Mikään ei tapa tunnelmaa kauhupelissä niin pahasti kuin tämän yksinkeraisen asian sössiminen.

Vielä kun tumman eri sävyt ja hohkavat valonlähteet erottuvat hienosti HDR:nä, niin peli imaisee maailmaansa vimmatulla voimalla. Toki äänimaailmakin on kaiken hehkutuksen arvoinen. Tuntuu kuin pelaisit jotain leffaa.

[Dead Space]

Piti ostaa Dead Space kun on saanut ihan kelpoarvostelut, eikä Callisto Protocol lunastanut odotuksia. Tämä on next gen only -peli, mutta näyttää silti ihan jöötiltä 60fps-moodissa. Nojoo, eipä sillä kuvanlaadulla sinänsä ole väliä, mutta ei tämä nyt ainakaan hyvää lupaa tulevilta next gen -peleiltä, jos näin paljon pitää tehdä kompromisseja performance modessa. Toki realiteetti on se, että puhutaan 500 euron konsolista, kun huippunäyttikset maksavat kolmin-nelinkertaisen määrän ja tarvitsevat ydinvoimalan toimiakseen. Mutta silti.

Ja sitten taas ne ohjainasetukset. Kaikki tehty pisin vittua. "Stick sensitivity" -asetus koskee molempia tikkuja samaan aikaan ja tuo arvo skaalautuu muutenkin ihan järjettömästi. Kuka helvetti nyt haluaa sen vasemman tikun sensitivityä vaihdella yhtään mihinkään, ei tämä ole mikään ajopeli. Sensitivity muuttaa myös samalla deadzone-arvoa, en tiedä, minkä helvetin takia. Deadzone-asetuksen laittaminen nollaan ei suinkaan tarkoita nollaa vaan 10%:ia - ei muuten ole ensimmäinen Xbox-peli, jossa olen tätä nähnyt. Varmasti todella vaikeaa pistää se arvo sinne minimiin. En yhtään yllättyisi, vaikka tämä olisi jokin ohjeistus Mircrosoftilta, ettei kuluttajat vahingossakaan saa stick driftiä paskoista tikkumoduuleista.

Monster Hunter Riseä olen kanssa tykitellyt jotain 20 tuntia, ja onhan tämä pelattavuudeltaan aivan taianomaista settiä. Siis ei tälle vain ole olemassa mitään vastinetta. Monster Hunter: World oli minulle viime genin paras peli ja muutenkin yksi parhaimmista peikokemuksista ikinä. Rise ei yllä pelinä samalle tasolle, mutta gameplay loop on kuitenkin sitä samaa kamaa ja pettavuus gyrolla 120 kuvaa sekunnissa on yksinkertaisesti jotain sanoinkuvaamatonta parhautta. Ei missään olan takaa kuvatussa pelissä pysty liikkumaan yhtä sulavasti 3D-tilassa kuin tässä. Gyrolla voit nakuttaa wirebugilla itsesi mistä vain minne vain - ilman että tarvii tapella oikean tatin kanssa - ja losauttaa monstereita lättyyn Greatswordilla. Samalla kun neonväriset HDR-efektit välähtelevät ruudulla, saavat liskoaivoni jatkuvia mielihyväryöppyjä. Äänimiksaus on myös ensiluokkaisesti tehty.

Erinomainen peli, joka tulee varmaan taas liian nopeasti vedettyä "läpi" Switch-version tavoin, mutta toivottavasti Sunbreak-lisärissä olisi parempi end game, niin pääsisi edes kolmilukuisiin tuntimääriin.

EDIT: GoldenEyeta tuli myös kokeiltua tyylillä, joka saa Epinkin tolaltaan: Xboxilla ja PlayStation-ohjaimella, gyro tottakai lisämausteena. Toimii yllättävän hyvin, vaikka tuo perusohjauksen acceleration-hyppy vähän tönköltä tuntuukin nykypäivänä. Ja onhan tässä jotain sanoinkuvaamatonta charmia, vaikkei minulla mitään N64-tunnesidettä olekaan.

Pelissä saa luojan kiitos japaninkielisen ääninäyttelyn. Hirveää jöötiä ainakin trailerien perusteella englanniksi.

Shinji Mikamin lafkan uusin peli, Hi-Fi Rush, on pelattavissa tänään Game Passissa!

Helvetin hieno juttu, sillä peli näytti hauskalta, ja tämä tarkoittaa myös sitä, että Tango Gameworks todennäköisesti väsää jo seuraavaa peliään. Toivottavasti Shinji Mikamin itsensä ohjaamana.

Kyllä tätä on odotettu! 90h tuli Switch-versioita väännettyä, mutta lopulta se jäi surkean end game -kontentin takia. Eipä tässäkään perusversiossa sitä varmaan ole, mutta onneksi keväällä pitäisi lisärin kuitenkin tulla ulos.

Yllätyksekseni tässä on myös HDR-tuki, tosin vaikea vielä sanoa, miten se on toteutettu. Joka tapauksessa Monster Hunter 120fps-tuella ja gyrolla (Switchillä en vielä gyroon ollut tottunut) on hieno juttu. Tilaäänikin toimii kuulokkeilla kunnolla, toisin kuin Worldissa. Jos jostain pitäisi valittaa, niin en ymmärrä miksi osa käyttäliittymästä on 4K-resolla ja sitten osa on vedetty jollain Switchin 240p-resoluutiolla. Ehkä tämä on vain 120fps-moodissa.

Pistähän enemmän tuntemuksia Snackboxista - kiinnostaisi myös tietää, että mistä ostit ja mihin hintaan? Olen aina pitänyt arcade-tikkua suht epätarkkana värkkinä monissa liikkeissä (tosin ennen tätä Hitbox-buumia ajattelin, että se on varmasti lähinnä omaa huonoutta) ja muutenkin alkoi jossain vaiheessa kyrpimään se hirveä ryskytys, jota joutuu tikun kanssa harrastamaan, minkä takia olen kanssa tuumaillut ko. laitteen hankintaa. Viimeistään ennen Street Fighter 6:n julkaisua. Tossahan taitaa olla myös Brookin Fighting Board sisällä, niin pääsisi sinne alle 1ms input lagiin.

Mitä aiheeseen tulee, niin olen täysin flipannut OutRun 2 SP:n PS2-emulaattorilla. Ohjainpsykoosit ovat myös päällä, kun olen yrittänyt miettiä, että miten helvetissä tätä voisi padilla pelata kuten legendaariset arcade-ajajat tekivät tupakansavuisissa pelihalleissa Japanin uumenissa. Tässä on video ehkä parhaasta OutRun 2 -pelaajasta, joka pelaa luonnollisesti ratilla: https://youtu.be/4piVmHMtvEo.

Huomasin, että Elite 2 -ohjaimella pystyy tekemään nopeampia drift-käännöksiä kuin DualSensellä, koska Elite 2 -ohjaimen löysin tikkuasetus on nopeampi - siitä yksinkertaisesta syystä, että pystyt fyysisesti liikuttamaan tattia nopeammin sivulta toiselle, koska siinä on vähemmän resistanssia. DualSensellä on mahdoton tehdä yhtä nopeita liikkeitä, vaikka olisi kaikki herkkyysasetukset täysillä. Muutenhan nuo Elite 2 -tatit ovat niin umpipaskat, ettei niillä mitään pysty pelaamaan.

Sitten keksin, että muutan scriptillä tatin ulkoista deadzonea niin, että täyskäännös tapahtuukin jo puolessa välissä liikerataa. Pelaaminen on heti helpompaa, kun pystyy tekemään liikkeitä, jotka pystyy tekemään ratilla helposti. Tai no helposti ja helposti, ilmeisesti arcade-pelaajat säätivät pelin asetuksia niin, ettei ratissa ole ollenkaan "Steering Resistance" -asetusta päällä, mikä mahdollistaa videolla näkyvät nopeammat liikkeet.

No joo, en tiedä mitä horisen. OutRun 2 on joka tapauksessa helvetin kova peli!

Hankin uuden iPhone 14 Pro Maxin, jolla voi tallentaa 240fps videoita (onnistuu varmaan muillakin iPhone-malleilla, Androideista puhumattakaan), joten pääsee vihdoin testailemaan pelien input lagia.

Tein skriptin, joka vaihtaa DualSensen LED-värin sinisestä punaiseen aina kun X-nappulaa painetaan. Sitten kuvaan ohjainta ruudun edessä hidastettuna ja lasken kuva kerrallaan videosta, kuinka kauan kestää LED-värin vaihtumisesta siihen, että hahmo reagoi liikkeeseen (liikkeen pitää olla ns. one frame -liike, eli sellainen joka tulee ulos heti seuraavalla framella). 240fps-videolla yksi kuva kestää n. 4.2 millisekunttia, eli input lagin voi laskea kaavalla: kuinka monta kuvaa on napinpainalluksen ja siihen reagoivan liikkeen välillä / 240 X 1000, esim 10 / 240 X 1000 = n. 42ms.

Alla video MegaMan 2:sta Mesen-ytimellä RetroArchissa. Pelissä on n. 30ms input lagia, mikä pitää sisällään TV:n ja ohjaimen input lagit.

https://streamable.com/ct689a

(Varoitus: viesti sisältää paljon kammottavaa finglishiä!)

Olen tässä gyropsykooseissani miettinyt, mikä olisi se ultimaattisin peliohjain. DualSense tukee alhaisinta input lagia 1000Hz USB Polling Rate -ylikellotuksen ansiosta, siinä on parhaat tatit (samaa sulavuutta ei löydy mistään tatista, kun käytät KontrolFreek-tattipidennystä, resistanssi on just eikä melkein, enkä ikinä kyllästy tuohon Galaxy-versioiden tuntumaan peukalon alla), mutta niissä on aavistus driftiä (silti huomattavasti vähemmän kuin Xbox- tai Switch Pro -ohjaimessa), mistä pääsisi eroon Hall Effect -sensoreilla. Xbox-ohjaimissa 16-bittiset tikut vrt. 8-bittisiin tikkuihin Sonylla. En tiedä, onko tästä juurikaan käytännön hyötyä.

DualSensen face buttonit ovat myös parhaat tuntumaltaan ja niiden liikerata on lyhyt vrt. Xboxin nappeihin. Switch Pro -ohjaimessa on ehkä surkeimmat nappulat, kulmikkaat möhkäleet. DualSensessä on tuttuun Sony-tyyliin paskimmat liipasimet - niissä oikea liikerata alkaa ehkä jossain 15% kohdalla, eikä tuota pysty mitenkään korjaamaan edes skripteillä. Switchin Pro-ohjaimessa on parhaat "liipasimet" (paitsi autopeleihin), koska ne ovat digitaaliset. Xboxin Elite Series 2:n liipasimet ovat aika lailla täydelliset, ne ovat juuri oikealla paikalla ja "trigger stopsien" ansiosta liikerata on lyhyt. Saa nähdä, miten nuo on toteutettu tulevassa DualSense Edgessä.

PS4-ohjaimessa oli erinomaiset olkapäänäppäimet, jotka ovat selvästi huonommat DualSensessä. Liikaa liikerataa ja ne hölskyvät. Switch Prossa on lyhyt liikerata, mutta ne ovat epämääräisen tuntuiset muovihalpikset. Elite Series 2:n olkapäänäppäimet hajoavat käytössä, eli ne ovat paskimmat, mitä on ikinä missään ohjaimessa nähty. Parhaat olkapäänapit olivat yhdessä omistamassani Xbox One -ohjaimessa (Limited Edition -malli Phantom Magenta) - aivan täydellinen tuntuma, kuin klikkailisit hiirellä.

Paras dpad on Sega Saturn -ohjaimessa. Piste. Voit pelata mitä tahansa pelejä, mukaan lukien Street Fighteriä, jota on mahdoton pelata esim. DualSensellä. Elite Series 2:n vaihto-dpad on myös erinomainen, muttei aivan yhtä tarkka.

DualSense on parhaimman tuntuinen ohjain kädessä, jos unohdetaan liipasimet - sormituntuma ei vain ole lähelläkään Xboxin vastaavia. DualSensessä on myös eniten nappeja (kaiken muun lisäksi mikrofoninappi, touch screenin vasen ja oikea puoli sekä hipaisu, joka toimii myös nappina). DualSense Edgessä pitäisi vielä olla kaksi funktionappia takanappien lisäksi.

Gyron kannalta (eli mitä vähemmän nappien painelu liikuttaa itse ohjainta, eli gyroa, sitä parempi) paras tapa ammuskella olisi varmaan Switch Pron liipasimet, mutta voiton vie silti DualSense, jossa käytän ampumiseen neliönäppäintä. Ohjain pysyy vakaana. DualSensen ongelmana tosin on se, että olkapäänappien naputtelu liikuttaa ohjainta. Tätä ongelmaa ei olisi hiirimäisissä lyhyen liikeradan napeissa. XIM Nexuksen gyromoduuli on laudan gyropioneeri Epin mukaan keskellä ohjainta, toisin kuin DualSensessä/Switch Prossa.

Eli kaikissa ohjaimissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Minulle täydellinen ohjain olisi ylikellotettu DualSense, jossa on Sega Saturnin dpad, 16-bittiset tatit Hall Effect -sensoreilla, Series 2:n liipasimet ja takanapit (tosin lyhyemmällä liikeradalla), hiirimäiset olkapäänapit ja keskellä ohjainta oleva gyromoduuli. Jo olemassa olevista ohjaimista varmaan lähimmäksi pääsisi Battle Beaverin kustomoitu DualSense, jossa on hiirimäiset nappulat olkapäänappien ja liipasimien tilalla sekä takanapit. Mutta ihan hulluahan tuosta olisi maksaa 200 euroa + alvit ja tullit, kun tatit kuitenkin alkavat driftaamaan ennen aikojaan. Ja takuuta kuukausi.

Tällä skriptillä saa näköjään ihan natiivinkin gyrotuen peleissä, jotka tukevat hiirtä ja näppistä, jolloin gyro toimii hiirenä. Titan Two feikkaa, että konsoliin on liitetty näppis ja hiiri, jolloin tuolta gyro/tatti-konversiolta vältyttään. Aika siistiä! Pitäisi vain mapata kaikki näppiksen toiminnot padin näppäimiin, enkä tiedä, miten jouhevaksi vasemman tatin liikkumisen saa tehtyä suoralla WASD -> vasen tatti -käännöksellä. PC:llä reWASD-softalla tuon saisi helposti tehtyä.

Joku legenda alkoi väsätä PC:n JoyShockMapper-softaa (jonka on kehitellyt gyroguru Jibb Smart) Titan Two -adapterille. Huvittavaa huomata, miten surkea tuo tähän asti käyttämäni gyroskripti oikeasti onkaan. Nyt gyrossa on kunnolliset smoothingit, minkä ansiosta tähtäin ei heilu edestakaisin kuin puunrunkoa yläs kipittävän oravan kivekset konsanaan. Skripti on vasta raakile, eikä se varmasti ikinä tule vetämään vertoja JSM-softalle tai XIM:in vastineille, mutta onhan tämä hemmetin hienoa, että pääsee vihdoin pelaamaan kunnollisella gyrolla.

Tuossa Apexia harjoitellesani mietin myös, että ehkei peli tue PS5:llä gyroa jo siitäkin syystä, miten olemattomaksi rekyyli muuttuu aseissa, kun yhdistät pienenkin auto aimin gyroon (joka jatkuvan "jitterin" takia ikäänkuin kumoaa rekyylinhallinnan tarpeellisuuden). Samalla kun tuota skriptiä katselee, niin en sinänsä ihmettele, miksi gyro puuttuu niin monesta pelistä tai se on (kuulemma) toteutettu parhaimmillaankin kehnosti. Koodia on toistatuhatta riviä, eikä siitä tällainen maallikko tajua hölkäsenpöläystä. Ei riitä, että osaat koodata, sinun pitää osata myös matematiikkaa. Siksi varmaan Epic suosiolla palkkasi Jibb Smartin väsäämään Fortniten gyro-omiaisuudet, kun mies tietää mitä tekee.

Muistatteko kun horisin HLG HDR:stä? HLG kääntää SDR:n HDR:ksi, mutta varjopuolena on värien saturaatio, joka näyttää joissain peleissä perseeltä. Nyt löysin netin syövereistä shaderin Dolphiniin (ja PCSX2:aan, mutta tuota en ole vielä kokeillut), joka tonemappaa värit ilmeisesti Uncharted 2 -pelissä käytetyllä kaavalla HDR:lle sopivaksi: https://www.reddit.com/r/emulation/comments/5x6g0e/hdr_for_dolphin_and_pcsx2/. Tämä ei muuten Xboxilla toimisi, mutta koska LG CX:ssä saa HDR-moden pakotettua päälle piilotetusta valikosta, sain shaderin toimaan.

Ja tulos on ällistyttävä! Nyt saa pelattua Nintendo-pelejä vihdoin 4K-resoluutiolla HDR:llä ja tekstuuripaketeilla. Input lagiakin on vähemmän kuin alkuperäisellä raudalla, kuten aikaisemmassa viestissä jo kirjoitinkin. Ja mikä parasta, HDR kirkastaa kuvaa siinä määrin, että voi vielä heittää Black Frame Insertionin päälle, jolloin liikkuvan kuvan tarkkuus on jossain plasma- ja CRT-töllön välimaastossa. Ja koska Xbox tukee 120Hz-signaalia kaikessa, ei BFI:ssä ole minkäänlaista nykimisefektiä kuten 60Hz-signaalissa.

Dolphin pyörii muutenkin erinomaisesti Xboxilla, kiitos ubershadereiden, jotka vihdoin toimivat - toisin kuin RetroArchilla.

Ihan perus: vasen tatti ohjaukseen, liipasimilla jarru/kaasu ja vaihteet neliö/X. Vaihteiden vaihtoa voisi kyllä myös kokeilla oikealla tatilla. Muistaakseni Forzaa pelasin juuri noin.

Harmi, etten yhtään tykkää DualSensen liipasimista. Joku niissä vain tökkii, muoto ehkä. Saisipa jotenkin modattua Xboxin liipasimet tilalle. Forza-peleissä on myös erinomainen liipasimien rumble-tuki, jolla on paljon helpompi jarruttella ja kaasutella, kun tietää heti jos pito on loppumassa. Competizionessa pitää koko ajan kuunnella korva tarkkana, jos renkaat alkavat ulvomaan.

[Assetto Corsa Competizione]

Assetto Corsa Competizione tuli hankittua alle 5 eurolla Xboxin joulualesta (Unkarin kauppapaikka, vaihda vain alueeksi Unkari, pelin saa ostettua ihan suomikortilla), kun pelistä jäi ihan hyvät fiilikset jostain taannoisesta ilmaisesta kokeilusta. PC:llähän Assetto Corsa on supersuosittu peli modiskenen ja realisminsa ansiosta. Perus Assetto Corsa konsolilla taitaa pyöriä vain 30fps, eikä se muutenkaan ole saanut Competizionen tavoin mitään next gen -päivityksiä. Modeista puhumattakaan.

Competizione pyyhkii lattiaa Forzan ja Gran Turismon kaltaisilla semisimulaatioilla. Äänimaailma on aivan huikea. Autot karjuvat kuin gorilla ja tiikeri suljetussa häkissä. Itse ajaminen on superpalkitsevaa, kun pikkuhiljaa alkaa oppia käsittelemään kaasua, jarrua ja ohjausta arvoisellaan kunnioituksella, eikä vähän sinne päin, kuten noissa edellä mianituissa semisimuissa.

Tattiohjaus on perusasetuksilla täyttä sontaa, mutta kun ottaa kaikki filtteröinnit ja deadzonet pois sekä laskee "steering gamman" alas (mitä ikinä tuo tarkoittaakaan), tattiohjaus alkaa tuntua taivaalliselta. Ratti ja polkimet olisivat toki se paras tapa pelata näitä pelejä, mutta tiedän, etten ikinä jaksaisi alkaa sellaisella setupilla säätämään tunnin, parin ajelusessioita varten. DualSensen vasen tatti on yksinkertaisesti silkkisen sulava ja tarkka KontrolFreek Galaxy -tattipidennyksellä. Padin tärinät ovat myös erinomaiset, vaikka pelaankin Xboxilla, eikä tärinät ole "natiivit". En tiedä, miten PS5-version pörinät on toteutettu.

Immersio on myös läsnä, kun noita ajokuvakulmia saa vapaasti säädettyä loputtomiin. Kun möllötät 65-tuumaista töllöä tarpeeksi läheltä, säädät FOV:n 90-asteiseksi ja siirrät näkökentän oikeaan kohtaan, on auton ja radan mittasuhteet hyvin lähellä oikeita. PC Master Race toki vetää tässäkin pidemmän korren VR-laseilla, mutta kyllä minä sinne pelimaailmana siirryin näinkin. Kun saa pidettyä auton radalla ilman mitään apuja pidempiä aikoja eikä vauhtikaan enää ole ihan mummotasolla, alkaa vaipua jonkinlaiseen transsiin.

Muistan kun aikoinaan kuolasin Dreamcastin F355-ajosimua ja ajattelin, että tuosta eivät ajopelit enää parane! Assetto Corza Competizione on juuri se peli, mitä kersana ajattelin F355:n olevan. Voisin hyvin kuvitella opettelevani yhtä rataa yhdellä autolla satojen tuntien ajan. Ainakin, jos nuo leaderboardsit vain toimisivat. En ainakaan vielä saanut niitä toimimaan. Toisaalta en ole vieläkään saanut ajettua edes yhtä kierrosta Spa-radalla puhtaasti, joten tästä on vielä aika pitkä matka siihen, että tarvitsee vertailla omaa tekemistä muihin. Se on se matka eikä määränpää.

Apple Music -tilauksen saa Game Passilla (ehkä muutenkin?) kolmeksi kuukaudeksi käyttöön ilmaiseksi. Mukavana yllätyksenä Dolby Atmos -tilaääntä tukevat biisit toimivat ainakin Dolby Atmos for Headphones -sovelluksella. Apple TV:llä en noita saanut toimaan muuta kuin Apple Airpods Pro -kuulokkeilla, joten kiva, että voi nyt hifi-luureillakin kuunnella biisejä tilaäänellä. En tiedä, onko Spotifyn biisit pakkaamattomia, mutta Apple Musicin valikoimasta ainakin suurin osa biiseistä pitäisi olla.

Apple Music toimii hyvin myös pelien (muttei harmillisesti emulaattorien) kanssa samanaikaisesti, niin tästä saa hyvää taustamusiikkia tylsiin grindailupeleihin.

XIM on juuri julkistanut uuden tuotteensa, joka on XIM Matrix -näppis/hiiri/ohjainadapteri.

Mukavana yllätyksenä tämä boxi tukee myös gyro-toimintoa lukuisilla ohjaimilla, myös Switchin Pro Controllerilla. Tällä voi siis pelata esimerkiksi Series X:llä pelejä gyrolla Switchin ohjaimella XIMin erinomaisilla koneoppimisella toteutetuilla kontrollimuunnoksilla (tattiohjaus on siis muutettu pelikohtaisesti gyro-tähtäykseksi).

XIM NEXUS säilyy silti XIMin parhaana tuotteena mitä tulee gyro-ohjaukseen; sen sensorit, tekniikka ja toteutus muutenkin on rakennettu täysin ilman kompromisseja liiketunnistuksen suhteen. Matrixin gyro muilla ohjaimilla kuin NEXUSella on beta-testaajien mukaan "hyvä", mutta silti gäppi NEXUS-ohjaimeen on selkeä.

Mutta tämä on silti tervetullut tuote ja menee kyllä hankintaan, jos saavat tämän n. 150 euron hintaluokkaan. Julkaisun pitäisi tapahtua ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, eli laitetta tulee tod.näk hyvin saataville vasta loppukesästä, jos yhtiön aiempiin julkaisuihin on katsominen.

Titan Two saa vihdoin arvoisensa seuraajan. Vähän jo alkoi kuumottelemaan, että mitä sitten teen, kun Titan Twosta aika jättää, sillä adapterin kehittelijä ei ole päivittänyt softaa kahteen vuoteen, eikä miestä ole näkynyt ConsoleTunerin foorumeillakaan ikuisuuksiin. Adapteria ei saa mistään uutena, enkä jaksa uskoa, että tuolle on mitään seuraajaakaan tulossa. Ellei sitten mies ole ollut tässä projektissa mukana luomassa tuota skriptitukea, ja jonkin sopimuksen takia ei ole saanut olla tekemisissä Titan Twon (tai sen mahdollisen seuraajan) kanssa ennen tämän projektin valmistumista.

Tässä näyttäisi olevan aika pitkälti samat ominaisuudet (skriptituki ja 1000Hz polling rate) sekä XIM:in kehittyneemmät kontrollimuunnokset. Ja bluetooth-tuki "out of the box". Skriptien luominenkin näyttäisi olevan paljon helpompaa. Dolphin-emulaattorilla on varmasti aika päräyttävää pelata Wii-pelejä vaikka joyconeilla ja gyrolla. Xbox does what Nintendon't!

[Diablo Prime Evil Collectionin]

Islannin Xbox Storesta saa nettiselaimella ostettua Diablo Prime Evil Collectionin reilulla 12 eurolla vrt. Suomi Storen 20 euroon. Siitä saa halvalla hinnalla kakkos- ja kolmos-Diablon, jos ei jaksa odotella Activision-diilin valmistumista (ja pelien tuloa Game Passiin) - jos se nyt ikinä edes menee läpi. Osto onnistuu ihan suomalaisella luottokortilla ja pelit saa ladattua konsoliin vaikka Xbox-appin kautta.

Ainakin Diablo II vaikutti hauskalta peliltä ja padilla pelaaminen luonnistuu erinomaisesti. HDR-tukea ei tosin ole, vaikka sitä mainostavat pelin sivulla.

[GOD HAND]

Vuoden peli: GOD HAND tietenkin! Eikun hetkinen...

Emulaattoreila kun kikkailee, niin aika menettää kokonaan merkityksensä. GOD HAND oli kuitenkin minulle se vuoden paras pelikokemus. Shinji Mikami on jeesus, joka kosketuksellaan muuttaa kaiken timantiksi. Pelin kahden tatin mekaniikat ovat täyttä nerokkuutta - mikään muu peli ei ole tappelupelejä lukuun ottamatta sisäistänyt tätä man to man -taistelua paremmin kuin GOD HAND. Lisäksi olen väsäillyt peliin tekstuuripakettia, jolla yritän luoda peliin omanlaistani twistiä. Tekstuuripaketista laittelen varmaan kuvia joskus, kun saan sen valmiiksi. Emulaattorilla pelinopeuden saa myös nostettua 120%:iin, joka vähentää pelin natiivin ruudunpäivityksen (30fps) tönkköyttä ja input lagia. Toimii paljon paremmin kuin netistä löytyvät 60fps-patchit, jotka vain rikkovat pelin.

Elden Ring oli toki vuoden peli 2022, vaikken peliä jaksanut lopulta edes pelata loppuun asti. Toisaalta näin kävi kohdallani myös Dark Soulsin, Dark Souls 3:n ja Sekironkin kanssa - pelit vain jäivät kesken ja lopulta läpäisin ne vasta vuosien päästä julkaisusta. Todennäköisesti näin käy myös Elden Ringin kanssa.

Kaiken kaikkiaan yksi surkeimmista pelivuosista, mitä on tullut koettua. Ensi vuosi pitäisikin olla sitten kunnon tykitystä. Ehkä silloin tapahtuu myös ihme ja Ephram antaa edes yhden pisteen pelille, joka ei ole Nintendo-peli!

[Avatar: The Way of Water]

Avatar: The Way of Water tuli katsottua HFR/3D:nä. Odotin Cameronilta Aliensin ja Terminator 2:n tasoista jatko-osaa, mutta valitettavasti itse leffa oli pettymys. Ylipitkä ja tylsä pätkä, joka ensimmäisen Avatarin tavoin unohtuu heti muistista. Hahmot olivat myös edelleen pahvisia, eikä voisi vähempää kiinnostaa, mitä nille tapahtuu.

Mutta herranjumala sentään tuota teknistä toteutusta! En ikinä nähnyt ensimmäistä Avataria teatterissa, joten pelkästään 3D-toteutus oli minulle tajunnanräjäyttävää settiä. CGI ja HFR:ää tukevat kohtaukset puolestaan saivat jotain samanlaisia tuntemuksia aikaan kuin MGS2:n demo parikymmentä vuotta sitten. Mitään vertailukohtaa en edes keksi leffoista. Ihan valovuosia aikaansa edellä olevaa settiä, joka pitää omin silmin nähdä. Toki tuo HFR:n ja norminopeuden välillä vekslaaminen on vähän outo veto, mutta ei se minua kuitenkaan häirinnyt. Toivottavasti seuraava leffa olisi kokonaan HFR:ää ja Blu-ray-lätyillä pystyisi katsomaan leffat haluamallaan ruudunpäivitysnopeudella.

Tekniikkademona leffa oli siisi 11/10-settiä, kunhan vain on valmiina puuduttamaan perseensä kolmeksi tunniksi.

Dolphin on siis emuloinnin kultainen standardi, eikä ihme. Luin, että devaajien mukaan emulaattorin koodaaminen olisi maksanut +10 miljoonaa dollaria, jos he olisivat saaneet työstään rahaa. Maltan tuskin odottaa, että Xboxille saadaan natiivi versio Dolphinista, kesti se sitten kuinka kauan tahansa. Joku devaaja oli sanonut, että siinä saattaa mennä 4 kuukaudesta viiteen vuoteen.

Discord-porukka keräsi bountyn Dolphinin Xbox-naativiversiolle, niin kas kummaa, beta-versio on ulkona NYT eikä viidestoista päivä.

Minkäänlaista käyttöliittymää ei ole vielä olemassa, joten ini-tiedostoilla pitää osata puljata, jotta tuon saa toimimaan, mutta oikein lupaavalta näyttää. Olo on kuin kersalla jouluaattona. Maltan tuskin odottaa, että pääsee tykittämään GC/Wii-pelejä ilman jatkuvaa nykimistä, kuten RetroArch-ytimellä pelatessa.

Citra-emulaattorista on ilmeisesti myös bounty olemassa, joten eiköhän sekin saada jossain vaiheessa Xboxille.

EDIT: Dolphin-devaaja sanoi, että porttaa mahdollisesti Primehackin Xboxille. Pitäisi olla kuulemma helppo homma.

Tuli ostettua 2. genin AirPods Prot, koska... no en edes tiedä miksi, mutta ostin nyt kuitenkin, vaikka 1. genitkin jo löytyvät. Yksinkertaisesti paras ostos, mitä on tullut ikinä tehtyä, ja nämä uudet ovat vieläkin paremmat. Maailma häviää täysin ympäriltä vastamelun ansiosta (1. genin podseilla hävisi melkein), äänessä on enemmän bassoa sekä syvyyttä ja nyt volaa voi lisätä ja alentaa suoraan podia hiplailemalla. Spatial Audio on myös asia, jota ilman en enää voi elää.

Vaikea kyllä keksiä, miten näitä vois enää edes parantaa. Jokin täysin lagiton tapa siirtää ääntä Bluetoothin kautta ehkä. Täydellisessä maailmassa nämä toki olisivat huomattavasti halvemmat ja akun voisi itse vaihtaa, kun siitä mehut loppuvat.

Mutta joo, jeesustuote.