Touchin hinnalla 80gb classic. Itse tulin tähän tulokseen ja tyytyväinen olen ollut, kun ei tarvi paljoa valikoida musan ja filmien kanssa. Pidemmillä reissuilla varsinkin loistoa, kun löytyy ihan kaikkea aina tarpeen mukaan.
Meni tänään iltapäivällä läpi omistettuani pelin noin vuorokauden. Ei ollut viimeinen peluukerta.
Aika nopsa. Itse olen hakannut torstaista asti melkein tauotta ja nyt ollaan menossa kolmatta (viimeistä?) oheissankaria hakemaan. On tuossa kyllä tullut muutakin tehtyä elävien kananpoikien syömisestä perheen perustamiseen, joten sinänsä en ihmettele ollenkaan. Lyhyt pelihän tuo on ainakin pääquestiltaan, mutta onneksi se sentään pidetään jännittävänä ja mielenkiintoisena toisin kuin joku Oblivionin porttien sulkeminen.
Olen totaalisessa koukussa. Hauskin RPG sitten... en tiedäkkään. Noin kymmeneen pelituntiin on mahtunut monta hervotonta hetkeä niin tehtävien parissa äheltäessä kuin tekoälyn kanssa leikkimisen ja toilailun kanssa. Itse pelattavuus on lähempänä esim. Zeldaa, kuin perinteistä monimutkaista länsiropea. Taisteleminen tasapainottelee onnistuneesti simppelin ja syvällisen välimaastossa rytmikkäiden napinpaineluiden ja taikojen comboamisen kanssa.
Aivan mahtavaa meininkiä jos etsii viihdyttävää, tunnelmallista ja mukaansatempaavaa seikkailua eikä jaksa nipottaa jokaisesta pikkuvirheestä. Toivottavasti ei peli jää nyt julkaisuajankohdan takia pahasti Falloutin ja muiden pelien jalkojen alle.
Bioshock 2:en teaseri oli upeaa katsottavaa ja heti unohtui kaikki ikävä ykkösestä. Ihan sama, vaikka lypsäisivät tämän sarjan loppuun asti, kun tyyli on edelleen hallussa. Olkoon sitten prequel, jatkis tai vaikka mikä. En malta odottaa...
Ei napannut beta (kiitos näistä pelijumalille) paljoakaan joten jää tämä ostoslistalta ainakin tältä vuodelta. Pelattavuus on melko epätarkkaa sähellystä dualshockin tateilla ja suurin osa kentistä ei vaan ollut kovin hauskaa pelattavaa, vaikka erilaisten mielikuvitusten tuotoksia onkin jonkin aikaa hauska ihailla. En viitsinyt kenttäeditorilla itse kovin paljoa värkätä (ehkä olisi pitänyt).
Tulee mieleen lapsuuden Lego Technicit, joita jotkut jaksoivat innosta puhkuen väsäillä, mutta ei niillä tuntunut koskaan saavan aikaan hyviä leikkejä. Pelille silti kaikki propsit ideoista ja tyylistä.
Sain katseltua loppuun Rebirth of Evangelionin. Eihän siinä paljoa uutta matskua sitten tosiaan ollutkaan. Ainoastaan pari poikkeavuutta alkuperäisestä sarjasta. Jo pelkästään elokuvan jälkeen tulleessa sneek peekissä kakkosleffaan olikin sitten enemmän jänskää kuin koko ensimmäisessä uudessa elokuvassa.
En tiedä miten paikkansapitävät nuo tekstitykset ovat mutta:
Katselin myös ja oli muuten erittäin hyvä. Pienenpienet muutokset palvelivat kokonaisuutta ja leffa oli onnistunut tiivistelmä sarjan ensipuoliskosta. Englanninkieliset oopperakohtaukset olivat aivan loistavia! Kuten sanoit lopputeaserin perusteella seuraava osa tuo enemmän uusia juttuja mukaan ja odotan niitä erittäin avoimin mielin. Uusia Evoja ainakin tullaan pilotteineen näkemään. Vielä kun julkaisisivat nämä bluu-Reinä niin tulisi varmasti hankittua.
Pelin ohjausta kuulemma on uudistettu muistuttamaan Gears of Waria. Mukana on esim. esteiden takaa ampuminen. Tämä uusittu ohjaus tullaan piakkoin esittelemään Tokyo Game Showssa. Uutinen.
Meinaakohan tämä, että tähdätessä on mahdollista liikkua vai pelkästään sitä, että pelaaminen on vain jaettu järkevästi kahdelle tatille? Toivon jälkimmäistä. Jos koko homma vedetään Gearssiksi niin pelissä täytyy kyllä muuttaa muutakin kuin pelkkä ohjaus.
Gears of War 2 Pelkkä co-op kaverin kanssa riittää perustelemaan tämän hankkimisen ja videoiden perusteella kampanja on vähintään kymmenen kertaa edellistä intensiivisempi. Vielä kun nettipeli hiotaan niin, että minäkin pääsisin siihen sisään.
LittleBigPlanet En oikein vieläkään täysin ymmärrä pelin ideaa, mutta jokin sisällä sanoo, että tämä on pakko kokea.
Chrono Trigger DS Yksi lempipeleistäni. Ensimmäistä kertaa pelaan tätä laillisin keinoin.
Fable 2 Näistä syksyn roolipeleistä ehkä eniten minua kiinnostava. Kohtalaisen hurmaava fantasiasetting ja mielenkiintoinen co-op.
Varauksella sitten Infinity Undiscovery, Wrath of the Lich King, Fallout 3, Mirror's Edge ja Prince of Persia.
Itse tykkään ja kovasti. Jonain pisteideinhinkkaus-rpg:nä ei onnistu, mutta mielestäni fiilistelypelinä aivan taivaallinen. Paikkojen tutkimisen ja muutaman mahtavan questilinjan jälkeen saattaa kyllästyminen iskeä, mutta siinä ajassa onkin kerennyt vierähtää ainakin 50 tuntia. GOTY-versiossa tuleva lisäosa vaikutti pikasilmäilyllä kiinnostavalta, mutta vituttaa kun ainoassa jäljellä olevassa tallennuksessa hahmolta on mystisesti kadonnut demoniheppa ja muita mukavia pikkujuttuja. Uudenkaan hahmon alottaminen ei oikein innosta muiden pelien viemän ajan takia. Pitkän tauon jälkeen on vaikea saada otetta. 39e = ostaisin heti.
PC-versio olisi tietenkin ihanteellinen, mutta siihen ajattelin kunnolla paneutua vasta koneen päivittämisen jälkeen (maailman kauneus on kuitenkin yksi pelin tärkeimmistä elementeistä IMO).
Läpi meni tänään alkuillasta ja pakko sanoa, että oli huikein pelikokemus aikoihin. En pistä spoilertageja koko tekstiin, vaan käsittelen yleisesti pelin luonnetta ja sen jättämiä tunnelmia. Jos pelottaa niin älä lue enempää.
Ensimmäiseksi sanotaan, että juuri audiovisuaalinen toteutus teki pelistä niin vaikuttavan tapauksen. Jokainen vähänkin isompi kohtaaminen paloi verkkokalvolle varmaan ikiajoiksi ja unohtumattomia hetkiä oli aivan helkkarin monta. Sanoisin, että reilusti enemmän kuin Snake Eaterissa.
Juonipuoli oli sitten pikkuinen letdown. Siis aivan käsittämättömiä käänteitä oli mukana reilusti, mutta jotenkin jäin kaipaamaan vähän enemmän suurimpien paljastusten kanssa. Kojima on selvästi hillinnyt itseään SoL-ajoista ja keskittynyt enemmän hahmojen kanssakäymiseen (saippuaa). Tässä kun nyt on muutama vuosi tullut pyöriteltyä näitä tapahtumia mielessään etukäteen niin pakostahan siinä käy niin, että oma mielikuvitus lyö vähän yhteen Kojiman visioiden kanssa. Muutaman kerran sai huutaa mielessään "MÄ ARVASIN TON NIIN" ja niin edelleen. Tyytyväinen maku jäi kuitenkin suuhun. Kerrankin suurin osa stoorista hoidetaan cutsceneillä eikä codec-pölinöillä joita löytyi yllättävän vähän. Juuston kanssa ei oltu säästelty ja parissa kohdassa joutui vähän irvistelemään, mutta eipä tämä mitenkään haitannut. Kai se kuuluu vaan tähän sarjaan.
Itse pelimekaanikka petrasi minusta kolmosesta aika reippaasti, kun valikoissa ei tarvinutkaan sitten kokoajan rampata (vaikka siihenkin annettiin mahdollisuus), vaan Octocamo hoiti homman mukavan automaattisesti juuri niin kuin toivoinkin. Reppu pisti jälleen vähän vituttamaan, vaikka noilla määrillä erilaisia itemejä MGS1-2 systeemissä ei varmaan olisi mitään järkeä ollut. Solid Normal tuntui olevan ihan sopiva vaikeusaste, sillä muutaman kerran ehdin pelin aikana delailemaankin (vaikka bossit olivat ylihelppoja läpihuutojuttuja).
Kaikenkaikkiaan aika tyhjentynyt fiilis. Uusi läpipeluu olisi paikallaan, mutta vielä ei vaan pysty. Ehkä muutaman päivän tauko, vaikka Ninja Gaidenin parissa tekisi terää ennen pelin ääreen palaamista. MGO:han on myös vielä kokonaan testaamatta. Joka tapauksessa Guns of the Patriots tappelee helposti tämän genin parhaan pelin paikasta.
Downward Spiral ja With Teeth ovat varmaankin aika kivoja seuraavia levyjä tuon The Slipin jälkeen. Jos et siis tässä, öh, neljän viikon aikana ole vielä ehtinyt kuuntelemaan muita levyjä. . .
Soundinsa perusteella With Teeth voisi olla seuraava hankinta. Year Zerokin kuulostaa ihan kivalta. Katsoo nyt.
Siis Downward Spiralhan on NIN:in paras levy ja sitä pidetään klassikkona yleisesti. Se kyllä poikkeaa With Teethin jälkeisistä soundimaailmoiltaan aika radikaalisti. Angstimpaa, huumehuuruisempaa, ysärimpää ja raskaampaa industrialpörinää. Kuulostaa vähän tunkkaisemmalta kuin nuo uudet levyt, mutta tältä löytyvät ne klassikot tyyliin Hurt, Closer ja Reptile löytyvät. Yleissivistyksen(kin) takia kannattaa hankkia.
Codecit + videot = viisi tuntia... taitaa ylittyä, mutta ei helvetissä pelkistä Sons of Libertyn välivideoista tollasta summaa kasata. Ja näistä perinteisitä välidemoista taisi olla kyse. No ehkä tuo 50 min oli aivan liian matala heitto, mutta viisi tuntia. Bullshit.
Eiköhän tuo ole vaan välidemojen kokonaissumma. MGS2:ssa se oli jotain 50 minuuttia muistaakseni.
MGS2:ssa videoita oli vissiin joku 4-5 tuntia?
No mitä ihmettä. Ai lasketaanko tuohon sitten codecitkin? Muistaakseni ainut lähelle puolen tunnin perstuntumaa on ne lopun animaatiot Ray-tappelusta loppukohtaukseen. En ole kyllä pariin vuoteen pelannu / kellon kanssa demoja mittailut, mutta on niitä läpäisyjä silti ainakin 10 tämän pelin parissa kertynyt.
Näytä kirjoitukset
