Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointisähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
Vaalea Tumma
Profiili
Yhteenveto
Näytä tilastot
Näytä kirjoitukset

  Näytä kirjoitukset
Sivuja: 1 2 3 4 [5] 6 7 8 9 10 ... 33
121  Yleinen / Popkeskustelu / Vs: Musiikki : 10.06.2016 23:52
Synthwave fanitus jatkuu, tällä kertaa kenties pienillä pelimusiikkiviboilla. Varsin uusi tuntemattomuus Volkor X julkaisi viikko sitten debyyttialbuminsa This Means War, jota on tullut luukutettua aivan tuhottomasti. Juuri nyt on menossa viides kerta tänään. Harvassa ovat albumit, joista olisin yhtä tolkuttomasti innostunut heti ensikuuntelusta lähtien. Levyn loppumisen jälkeen tekee vain mieli aloittaa heti alusta. Vinyylikin oli pakko laittaa tilaukseen, vaikka rahaa niihin on mennyt aivan liikaa.

Huonoja biisejä tai heikkoja hetkiä levylle ei mahdu. Nimikkobiisi This Means War on hienoimpia ja eeppisimpiä kappaleita, joita olen koko genressä kuullut. Myös The Bomb toimii kuin noh... pommi.

122  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Pelimusiikki : 10.06.2016 23:37
Ei saakeli. Taas yksi soundtrack, joka saattaa vaatia tilauksen: http://furi.bandcamp.com/album/furi-original-soundtrack

Itse peliin en ole missään aiemmin törmännyt, ja vaikka ihan mielenkiintoiselta vaikuttaakin, niin kyllä tässä soundtrack on se ykkösjuttu. Jo Carpenter Brut itsessään saa kiinnostumaan mistä tahansa. Ihan vielä ei uskalla tilata, mutta eipä tässä näköjään kauaa enää joudu julkaisua odottamaan.

123  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Pelimusiikki : 31.05.2016 22:26
Kiitti, uusi rahareikä lisää. :D

Last Ninjan ja Streets of Rage kakkosen vinyylit ennakkotilattuna, ensi kuussa pitäisi tulla postissa kumpainenkin.

EDIT: Mulle saa kaupitella Hotline Miami kakkosen collectoria, haluan luukuttaa noita vinyyleitä volyymit kaakossa. Eka osa oli ensiaskel meikäläisellä rakkaudessa synthwavea kohtaan.

Nyt olisi muuten alkuperäisen Hotline Miamin soundtrack triplavinyylinä ennakkotilattavissa: https://www.lacedrecords.co/collections/all/products/hotline-miami-collectors-edition-vinyl
124  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Dark Souls : 25.04.2016 00:54
Murruin ja ostin itsekin pelin nyt perjantaina Gigantin verkkokaupasta 48 eurolla. Olisi pitänyt ostaa aiemmin, sillä epäilin murtuvani tällä kertaa. Olisin säästänyt huimat 3 euroa. :lol: Kinguineja sun muita hämäräkauppoja en tue, vaikka hieman halvemmalla olisikin saanut.

Vaikka moni tuntuukin pitävän Dark Souls II heikompana osana tai suorastaan huonona, pidin itse siitä suuresti, kun vuodenvaihteessa pelasin. Tai ainakin pidin tähän asti. Vaikka alun tunnelimaisuus hieman harmittaakin, on peli neljän ensimmäisen tunnin perusteella aivan eri tasoa kaikilla muilla osa-alueilla.

Rakastan ensimmäisen pelin yhtenäistä maailmaa, mutta ei pyhä sylvi miten komeata katseltavaa tämä kolmonen on. Mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää, kun kenttäsuunnittelu on jo tähän mennessä näin vahvaa. Erityismaininta myös bosseista, jotka ovat olleet täyttä laatua. Kaikista kolmesta vastaantulleesta olen nauttinut suunnattomasti.

Oikeastaan ainoa valittamisen aihe tässä vaiheessa on ajanpuute. Ei ehdi millään pelaamaan yhtä paljoa kuin haluaisi.
125  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Pelimusiikki : 13.03.2016 22:27
Öh, nyt kyllä tuli päivän da fuq? -hetki. Päädyin iam8bit-kaupan vinyyliostastolle, ja lievästi sanottuna hämmennyin. Ensin innostuin edellisen Hotline Miamin missauksen jälkeen ilmestyneestä Faster than Lightin soundtrackista.

Sitten huomasin Banjo-Kazooien ja perään Battletoadsin. Kyllähän tämä nykyinen vinyylibuumi on tiedossa, mutta en minä ihan heti olisi osannut odottaa tällaista. Donkey Kong Countryt vinyylinä kiitos. :lol:

P.S. Sharkiehan tykkäsi Dustofrocesta? ;)
126  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Hype - uutiset, uutuudet ja mielenkiintoiset asiat and things of that nature : 23.02.2016 00:35
Jo pelkkä traileri nauratti kovasti. Carmageddinin paluu, tosin edellistä osaa taidettiin haukkua julmetusti?

https://youtu.be/pEu-agoA4Rc

Käsittääkseni tämä edellinen Carmageddonin paluu eli Reincarnation oli muuten varsin pätevä tapaus, mutta etenkin julkaisussa oli optimoitu aivan järkyttävän huonosti. Peli kangerteli supermyllyilläkin, vaikka graafisesti se ei millään muotoa ihmeellinen tapaus olekaan. Myöhemmin ovat parannelleet suorituskykyä, vaikka ilmeisesti vieläkin olisi hieman toivomisen varaa. Muutoin siis pätevä paluu ruotuun 15 vuoden tauon jälkeen.

Reincarnationin PC:llä omistavat saavat Max Damagen ilmaiseksi.
127  Yleinen / Popkeskustelu / Vs: Vinyylilevyt ja soittimet : 08.02.2016 20:46
Itse omistan jokusen vinyylin, mutta pääsääntöisesti olen ostanut musiikin CD-formaatissa. Näin varmasti myös jatkossa, vaikka välillä formaatipäätökset aiheuttavatkin harmaita hiuksia.

Vaan kuinkas sitten kävikään... Muutama päivä tuon jälkeen tein ikuisuuksien tauon jälkeen kalliin CD-tilauksen ja vielä kerran myöhemmin syksyllä ostin läjän CD:itä levymessuilta.

Tämä kuva viimeisen puolen vuoden levyostoksista kertonee kuitenkin kuinka pääsääntöinen formaatti CD lopulta on ollut. :lol:

Hauskinta tässä on se, että vaikuttaisin olevan jälleen tilanteessa, jossa en voi vinyyleitä edes kuunnella. Jokunen viikko sitten parin isomman tilauksen postista haettuani nimittäin huomasin, ettei kaiuttimista kuulu pihaustakaan. Soittimessa tuskin vika on, sillä ääntä ei kuulunut puhelimenkaan kautta. Nyt sitten pohdin pitäisikö yrittää selvittää onko ongelma vahvistimessa vai kaiuttimissa vai pitäisikö vain suoraan uusia molemmat. Jälkimmäinen vaihtoehto on kuitenkin joka tapauksessa jossain vaiheessa edessä. Tapanani on välttää halvinta, joten ihan halvaksi tuo ei muodostuisi.
128  Yleinen / Laitteet, rauta ja ohjelmistot / Vs: Re: Kysy/vastaa raudasta : 08.02.2016 18:31
Tietyllä tapaa epäilyttää tuo VR konsoleiden kanssa. VR:llä on paljon kovemmat tehovaatimukset kuin normaaleilla peleillä, ja konsolithan ovat tunnetusti jo nykyisellään vanhentunutta rautaa. Konsolipelaajat voivat väittää 30 fps olevan hyväksyttävä vaikka maailman tappiin, mutta VR hajoaa täysin, jos tuohon jäädään. Lisäksi VR kaipaa varsin suurta resoluutiota, joka sekään ei usein enää tänä päivänä täyty.

Saa nähdä lopulta, että miltä ne pelit näyttää. Itse lasit tukevat 120Hz ruudunpäivitystä ja Sony on sanonut, että minimi on 90fps. Enivei siinähän tulee mukana se loota, missä on lisäprosessori, niin saadaan vähän lisää tehoa laitteeseen.

Silmänkarkista joutuu karsimaan pakostakin. Toisaalta parhaimmillaanhan tämä voisi olla todella hyvä asiakin. Itse ainakin otan mieluummin graafisesti hieman heikomman pelin 60 fps kanssa kuin marginaalisesti nätimmän 30 fps. Esimerkiksi uuden Ratcher & Clankin videoita katsellessa tulee vain surulliseksi, kun muistelee vanhojen pelien sulavaa pelattavuutta.
129  Yleinen / Laitteet, rauta ja ohjelmistot / Vs: Kysy/vastaa raudasta : 08.02.2016 18:23
Jos et koppaa paljon siirtele niin älä hyvä mies hommaa mitään minikoppaa.

Ei tuo aivan kuolleena syntynyt ajatus ole, vaikkei koppaa paljoa siirtelisikään. Paljon yksinkertaisempi ja helpompi ratkaisuhan normaali toki on. Omalla kohdallani ainoa millään muotoa menetetty ominaisuus on muistin helppo päivitys, koska slotteja on vain kaksi ja ne sijaitsevat mukavasti prosessorin tuulettimen alla. Muutoin kaikki toimii niin kuin missä tahansa muussakin koneessa lämpötiloja myöten. Ainoastaan kokoaminen oli tuskaista, koska asennusjärjestystä joutui miettimään tarkasti ja muutenkin pienessä tilassa kikkailemaan.

Itselläni ei koneetta ostaessa ollut vielä aivan akuutti päivityksen tarve, mutta minikoppa toimi hyvänä tekosyynä ryhtyä toimeen. Tuossa tosin oli käytännön ajattelukin mukana, koska siirtelen konettani selvästi keskimääräistä käyttäjää enemmän. Kodin sisällä, laneille, muihin tapahtumiin... Koneen pienennettyä tämä on vain lisääntynyt, koska se on niin mukavan helppoa.

Vähäisemmät tilavaateet ovat muutenkin valtava bonus. En minä isompaa koteloa kehtaisi pienellä työpöydälläni pitää. Nyt mahtuu vielä kivasti, eikä kerää jatkuvalla syötöllä pölyä, kuten lattialla tekisi.

Voisi mieluummin pistää rahoja vaikka PSVR:ään, niin saisi ihan uudenlaisia kokemuksia irti.

Tietyllä tapaa epäilyttää tuo VR konsoleiden kanssa. VR:llä on paljon kovemmat tehovaatimukset kuin normaaleilla peleillä, ja konsolithan ovat tunnetusti jo nykyisellään vanhentunutta rautaa. Konsolipelaajat voivat väittää 30 fps olevan hyväksyttävä vaikka maailman tappiin, mutta VR hajoaa täysin, jos tuohon jäädään. Lisäksi VR kaipaa varsin suurta resoluutiota, joka sekään ei usein enää tänä päivänä täyty.
130  Yleinen / Laitteet, rauta ja ohjelmistot / Vs: Kysy/vastaa raudasta : 08.02.2016 13:00
Tyhmä ostaa cutting-edgeä ja ihmettelee kun kahden tonnin kone pyörittää witcheriä 1-2 FPS:ää nopeammin kuin tonnin kone.

Tämä on ollut aina vahvasti mielipiteeni. Aiemmassa koneessani kalleimmat komponentit pyörivät aina 150 euron tietämillä. Tällä kertaa oli enemmän rahaa käytössä, joten nostin hieman budjettia. Säästyneet rahat voi pistää myöhemmin komponenttipäivityksiin, merkittävimpänä näytönohjain joka tuppaa vanhentumaan nopeiten.
131  Yleinen / Laitteet, rauta ja ohjelmistot / Vs: Kysy/vastaa raudasta : 08.02.2016 11:38
Kyllä tuhannella eurolla saa aivan hyvän koneen. Riippuu ihan siitä kuinka nälkä karkkeja ajatellessa tulee. Omien komponenttieni hinnat olivat siis suunnilleen seuraavat pari vuotta takaperin.

Saksasta Mindfactorysta:

Prossu (Intel Xeon 1230v3) 205 €
Emo (MSI H87I) 90 € - 30 € -33%-tarjouksessa = 60 €
Muisitit (2x4gb ddr3 1600 mhz) 60 €
SSD (Samsung 840 evo 500gb) 200 €
PSU (550W Seasonic G Series Modular 80+ Gold) 85 €
Postikulut 30 €

Jimm'sistä:

Prossutuuletin (Thermalright True Spirit 120 M) 30 €
GPU (GTX 770) 260 €
Koppa (Node 304) 85 €

Yhteensä 1000 euroa ja hilut, käyttöjärjestelmän sain ilmaiseksi yliopiston kautta.

Mielenkiintoisesti tänä aikana prosessorien hinnat ovat vain nousseet. Nyt sama / vastaava maksaa 50 euroa enemmän. Liekö AMD:n rämpimisestä johtuvaa. Kilpailua ei juuri ole, koska Intel on yläpäässä ylivertainen.

Virtalähteelläkin on reilu 10 euroa enemmän hintaa. Muistien ja SSD pudonneet hinnat tosin tasoittavat pakkaa.

Itse en jaksanut lähteä tällä kertaa kellottelemaan, joten konetta ostaessa valitsin suoraan Xeonin. Tehoiltaan tuo vastasi aika hyvin i7 4770k -prossua mutta hintaa oli lähes satasen vähemmän. Paremman tuulettimen hankin pitämään lämmöt alhaisempina ja melun pienempänä.

GTX 770 oli tuolloin myös kaikista suosituimmaan oloinen malli. Etenkin tuossa hintaluokassa. Näytönohjaimien vertailu on siinä mielessä hankalaa, että aina löytyy se joku, jossa on erityisen hyvä hintalaatusuhde. Skaala mihin se asettu tehoasteikolla voi vaihdella.
132  Yleinen / Laitteet, rauta ja ohjelmistot / Vs: Kysy/vastaa raudasta : 08.02.2016 00:35
Pistä rahaa säästöön säännöllisesti ja osta kaikki kerralla. Ainoastaan kopassa ja powerissa on minkäänlaista itua, eikä noistakaan poweria kannata turhaan ostaa nurkkaan lojumaan. Laatuvehkeet tuppaavat kestämään (myin vanhan koneeni kaverille, joka kertoi syksyllä virtalähteen tuulettimen mahdollisesti kaipaavan vaihtamista, jikää vehkeellä tuolloin jo yli 8 vuotta) mutta miksi silti turhaan "tehokasta" takuuaikaa lyhentämään. Näppäimistö ja hiiressä vähän sama juttu. Ei pitäisi olla ongelmaa, mutta jos jotain sattuisikin tapahtumaan takuuajan sisällä, on kiva, jos se takuu on oikeasti vielä voimassa.

Sitten, kun lopulliseen ostamiseen on enää pari kolme kuukautta voi alkaa jo hyvillä mielin ostelemaan, jos tulee hyviä tarjouksia eteen. Muutoin tuolloinkin kannattaa odotella siihen lopulliseen ostohetkeen. Palautukset/vaihdotkin on paljon helpompi hoitaa välittömästi, jos huono tuuri käy viallisen kappaleen kanssa.

Riippuen siitä kuinka ronsia tavaraa haluaa ostaa, kannattaa harkita myös Mini-ITX-koppaa. Ei tuo ihan konsoleiden pienuuteen yllä, mutta kompaktimpi paketti on yllättävän kiva asia. Itse kokosin nykyisen koneeni täysin uusista osista Node 304-koppaan enkä ole katunut valintaani päivääkään. Mitään kompromisseja en joutunut komponenttien kohdalla tekemään, vaan sisällä on ihan täysmittainen näytönohjain ja prosessori hyvällä tuulettimella varustettuna. WiFikin löytyy suoraan emolevystä, jonka ansiosta siirtely ympäri taloa on toiminut helposti. Vain 3,5 tuuman isompi varastokiintolevy puuttuu, koska halusin siirtyä täysin SSD-aikaan. Itse asiassa juuri muutama tunti sitten asensin toisen 500 gigaisen vanhan kaveriksi.
133  Yleinen / Popkeskustelu / Vs: Re: Ne parhaat bändit, artistit, levyt ja kappaleet : 28.01.2016 00:39
Itse olen huomannut, että oikeastaan mikään lapsuuden suosikkiartisti ei ole enää soitossa ja kuunnelluin genre (heavy metal) on jäänyt täysin pois.

Itselläni alkoi musiikin kuuntelu yhtään vakavammin, joskus 15 ikävuoden tietämilläni, joten omalla kohdallani ei varmaan ihan lapsuudesta voida puhua. Noiden alkuaikojen artistien aktiivinen kuuntelu on jäänyt vähemmälle, mutta ison osan kohdalla tulee hirvittävän hyvä fiilis silloin, kun sattuukin ottamaan kuunteluun.

Jossain vaiheessa en kuunnellut edes hirveästi musiikkia, ja jotenkin kaikista raskain tavara ei joitain poikkeuksia lukuunottamatta jaksanut innostaa. Siitä huolimatta, vaikka kevyempi musiikki kuinka hyvältä kuulostaisikin, sain viime kesänä konkreettisen muistutuksen, että kyllä ne ovat ne raskaat soundit, jotka ovat yhä lähimpänä sydäntäni. Olin Ilosaarirockissa tähtiteltan alueella töissä koko viikonlopun. Siellä soi musiikki Kasmirista Popedaan ja Evasta ja Manusta Ghostiin. Aika moni kuulosti ihan kivalta. Sellaisilta, joita livenä festareilla voisi hyvin katsoakin, vaikka kotona ei tulisikaan kuunneltua.

Ghostin ensitahtien alkaessa sydämeni kirjaimellisesti suli. Bändihän on yllättävän kevyt levyillä eikä neljän vuoden takaisesta Tuskan keikasta ollut muistikuvia, joten raskaat ja syvältä kourivat kitarat yllättivät todella positiivisesti. Koko keikka oli suorastaan yhtä ilotulitusta. Menee varmaan viiden parhaan näkemäni/kuulemani joukkoon, vaikka jouduinkin keskittymään yleisön valvomiseen. Harmi, etteivät poikenneet syksyllä kuin Helsingissä, jonne ei etenkään keskellä viikkoa viitsinyt lähteä.


Itsellä on tällä hetkellä kuuntelussa jenkkien 1988 Crystal Light Aerobic mestaruuden theme biisi.

Ahaha, tää on kyllä aina kova! Tosin vielä parempaa niiden jumppamuuvien kanssa.

Jumppavideoista tuli mieleen tämä Carpenter Brutin Le Perv -kappaleen virallinen musiikkivideo. En viitsi suoraan tähän upottaa, ettei koko ketju täyty videoista.

Yleiseti ottaen genren viralliset musiikkivideot tuntuvat olevan todella tyylitajuisesti tehtyjä. Etenkin aiemminkin linkkaamani Perturbatorin Complete Domination on viimeisen päälle mietitty kokonaisuus. Mikä videosta tekee kenties vielä upeamman on se, että kyseessä on yksittäisen fanin tuotos, jonka levy-yhtiö teki viralliseksi sen äärimmäisen laadukkuuden vuoksi. Eräs videon ensimmäisistä kommenteista kuvaakin laatua hyvin "Does anyone know what movie the clips in this video are from?", eikä kysymys ollut edes vitsin muotoon puettu kehu.


Synthwave

Kesällä törmäsin vahingossa Corridor Digitalin Real GTA ja MiniDrones Blew Up My Toys! -videoiden kautta Carpenter Brutiin ja se oli menoa. Aina paljon pitämälleni musiikille löytyi yksi selkeä artisti ja mikä tärkeintä, genrelle nimi. Kesän mittaan rakastuin Carpenter Brutiin ja tutustuin muihin artisteihin.

Hyvää faktaa! Hotline Miamin soundtrackia olen itsekin lukuisten muiden pelaajien tavoin fiilistellyt melko täysillä. Itselle OSTilla kolahtivat kovimpaa Scattlen biisit. Muttamutta, ainakin tuo Carpenter Brutin Roller Mobster on ihan perkeleen kova biisi. Muutenkin ollut tarkoitus kuunnella noita yksittäisiä artisteja tarkemmin, joten CB lähtee ehdottomasti listoille.

Carpenter Brut olisi myös erityisen siistiä nähdä livenä. Tuohon puoleen on panostettu heti alkumetreiltä asti kunnolla. Mukana on niin oikea rumpali kuin kitaristikin, jotka tuovat välittömästi lisää aitoa livetunnelmaa. Esimerkiksi ylempänä linkkaamani Roller Mobsterin liveversio. Jotain juttuja puuttuu, jotain juttuja on lisää, mutta varmasti ei tule fiilistä, että kuuntelisi glorifioitua jukeboxia.


Ainiin, tämän ketjun ansiosta otin viimeinkin Moonsorrowin kuunteluun. On ollut sillä "pitäisi joskus tsekata, että onko mistään kotoisin" -listalla varmaan viisi vuotta. Vielä en sano juuta enkä jaata, mutta asia on selvityksessä. Tai no voin sanoa, että ns. musa uppoaa mutta en osaa vielä sanoa laulusta.

Hieno homma! Heti oli ketjusta näköjään iloa. ;)

Sitten vaan levynjulkkarinkeikalle Virgin Oiliin 1.4. Itsekin tuota vakavasti pohdin (etenkin, jos eivät ole tulossa Jyväskylään vielä keväällä), vaikka olisi muutakin ohjelmaa päällekkäin. Edellinen Virgin Oilin keikka syksyllä 2014 oli maagisen hyvä. Bändin pisin keikka (kaksi tuntia) ikinä, ja jo ensimmäisen puolituntisen Tulimyrskyn jälkeen olo oli "täytetympi" kuin juuri minkään muun keikan jälkeen ikinä.

Laulun "sävyhän" vaihtelee yllättävän paljon historian eri vaiheissa. Suurin hyppy tapahtuu Voimasta ja kunniasta ja Kivenkantajan välillä. Minulla oli jossain välin hetki, etten enää edes halunnut kuunnella Kivenkantajaa aiempia levyjä juuri laulun takia. Myöhemmin totuin siihen onneksi taas uudestaan. Hävitetyn jälkeen on mielestäni kuultavissa taas pientä muutosta.


Ja enpä olisi uskonut Sharkieta metallimieheksi  ;D

Haha, ei se tosiaan ehkä habituksesta tulisi heti mieleen. Toisaalta, oonhan mä vuosien varrella hehkutellut useita kertoja erinäisiä metalliartisteja boardeilla/laudalla. Keskustelua on muistaakseni käyty ainakin akselilla Soen - Dream Theater - Soilwork - Ghost Brigade - System of a Down.

Mut ehkä kaikki on sit jo tottuneet, että tämän avatarin viereltä löytyviä tekstejä ei kannata liian tarkkaan lukea. :lol:

Itse en muista olisiko tämä haikalan metallius tullut jo joskus vieläkin aiemmin esille, mutta itse muistan meidän Ghost Brigaden Isolation Songsin hehkutukset monen vuoden takaa. Se on muuten kova levy se!


Nyt ollaan oikeassa topikissa. Näin valon musiikkijuttuihin Iron Maidenin Brave New Worldin myötä 15-vuotiaana ja kyseisen bändin diggailun vanavedessä melodisuus ja erinäinen progeilu on kuulunut olennaisena osana allekirjoittaneen musamakua. Kuunnelluimmat bändit lienevät juurikin Iron Maiden, Gamma Ray ja Blind Guardian. Progebändeistä myös Ayreon, Camel ja viimeisimpänä tuttavuutena lontoolainen, jäätävän taidokas ja tuleva genrensä ykkönen Haken.

Gamma Ray oli itsellänikin Ensiferumin ohella ensimmäinen bändi, jota kuuntelin antaumuksella fanittaen. Viimeisimmän Empire of the Undeadin olen kuunnellut kerran tai kaksi, mutta kaikki muut löytyvät hyllystä (Ultimate Collectionin ollessa koko kokoelmani toiseksi arvokkainen yksittäinen kokonaisuus) monen monta kertaa kuunneltuina. Itse asiassa last.fm käyttöni kultavuosina 2007-2010 Gamma Ray oli näköjään ylivoimaisesti kuunnelluin bändini miltei 4000 soitolla. Kerran ehdin nähdä myös livenä 2007, kun Kai Hansenin ääni oli vielä todella hyvässä tikissä. Valitettavasti samaa ei ole voinut sanoa enää useampaan vuoteen. :/
134  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Hype - uutiset, uutuudet ja mielenkiintoiset asiat and things of that nature : 25.01.2016 22:49
En liene ainut, joka on kiinnostuneena odotellut The Witnessiä useamman vuoden, vaikkei aina olekaan ollut tarkkaan tiedossa, mitä sieltä on tulossa. Kiinnostus on lisääntynyt julkaisun lähestyessä, kun tietojakin on alkanut tulemaan enemmän. Nyt kun embargo on vapautunut, niin odotus muuttui sietämättömäksi. Ehdin katsoa viitisen minuuttia Giant Bombin Quick Lookia, kun sormet syyhysivät jo päästä pelaamaan. Kymmenen minuutin kohdalla oli pakko sulkea video, koska en halunnut spoilata mitään. Kunnes himo nousi liian suureksi, ja piti katsoa video loppuun. Vaikuttaa täydellisesti makuhermooni sopivalta peliltä.

Todella harvoin ostelen pelejä enää täyteen hintaan ja vielä harvemmin julkaisussa, mutta tällä kertaa pitänee tehdä poikkeus. Hinnanalennuksia ei ole tulossa pitkään aikaan. Ainut kysymys onkin, haluanko pelin Steamiin vai täysin DRM-vapaana. Humppelipumppeli kun poikkeuksellisesti tarjoaa vain jompaa kumpaa mahdollisten jälleenmyyjien takia. Toisaalta ymmärtäähän tuon, kun hintaa on näinkin paljon (37€).
135  Yleinen / Popkeskustelu / Vs: Ne parhaat bändit, artistit, levyt ja kappaleet : 25.01.2016 01:37
Koska 25 000 merkkiä ylittävä viesti on muka liian pitkä, niin tämä viimeinen jokeri eli kokonainen genre uuteen viestiin.

Synthwave

Kesällä törmäsin vahingossa Corridor Digitalin Real GTA ja MiniDrones Blew Up My Toys! -videoiden kautta Carpenter Brutiin ja se oli menoa. Aina paljon pitämälleni musiikille löytyi yksi selkeä artisti ja mikä tärkeintä, genrelle nimi. Kesän mittaan rakastuin Carpenter Brutiin ja tutustuin muihin artisteihin. Erityismainintointa suomalaiselle extreme metal -levylafka Blood Musicille päätyneet Dan Terminus Gost ja Perturbator, joita kävin loppukesästä katsomassa livenäkin. Live ei tuonut musiikkiin käytännössä mitään lisää mutta päätettyäni jättää moisen murehtimisen ja keskittyä täysin musiikkiin, en ole varmaan koskaan ollut millään keikalla niin liekeissä.

Genre on varsin laaja-alainen. Yhteisenä tekijänä on 80-luvun leffavaikutteet, etenkin John Carpenter. Itseäni kiehtoo erityisesti vähän synkempi äänimaisema, vaikka rehellinen 80-fiilistelykin on (ainakin pienissä annoksissa) varsin miellyttävää. Fyysisessä muodossa tätä 80-luvun uutta tulemista löytyy valitettavan vähän. Julkaisuja saa oikein etsimällä etsiä, ja silloin kun niitä löytyy, ovat painokset usein kovin rajoitettuja ja siksi jo loppu. Onneksi Kung Furyn mahtavaa (ei vähiten David Hasselhoffin ansiosta) soundtrackia sentään sai vinyylimuodossa.

Suurimpana kaikista on kuitenkin edellä mainittu Carpenter Brut. Soundimaailma on mahtava ja uniikki. Jotkut valittavat Rateyourmusicissa täydeksi Justice-ripoffiksi, jota itse en ymmärrä lainkaan. Tietyt soundijutut ovat hyvin yhteneväisiä, mutta tyyli ja tunnelma ovat aivan eri planeetoilta. Vaan heittereitähän löytyy aina. Carpenter Brut on kuitenkin selvästi arvostetuimpia genrensä edustajia Perturbatorin ohella. Jotain sanoo, että kolme EP:tä kasaavan Trilogyn 500 kappaleen vinyylipainos myytiin viime toukokuussa loppuun 12 tunnissa. Lauantaina myyntiin tullut toinen vastaavan kokoinen painos myi loppuun neljässä. Ensimmäisen erän jälkimarkkinahinnat ovat olleet 100 ja 200 euron välissä. Syksyn mittaan vinyyleihin hurahtaneena päädyin itsekin ostamaan nyt toisesta erästä, vaikka CD-version jo omistinkin. Edes 54 euron hintalappu postikuluineen ei kaduta. Loppuun vielä fiilistelyä Roller Mobsterin muodossa.



P.S. Perturbatorin jos ei nimen, niin musiikin pitäisi olla tuttu Hotline Miamin ystäville ja Carpenter Brutin Hotline Miami 2, trailerissakin soi tyylikkäästi editoituna.
136  Yleinen / Popkeskustelu / Ne parhaat bändit, artistit, levyt ja kappaleet : 25.01.2016 01:36
Musiikki on hieno asia ja hehkutus on kivaa, joten mikäs se mukavampaa kuin hehkuttaa sitä parasta musiikkia? Niinpä, ei paljon mikään.

Musiikille löytyy oma ketjukin (jonka edellinen viesti lähes kahden vuoden takaa), mutta tämä ketju nimenomainen on pyhitetty fiilistelylle. Olisi kiinnostavaa tietää millainen musiikki on lautalaisille rakkainta ja lähinnä sydäntä. Pelkkä listaus on tylsää, joten jonkinlainen taustoitus on suotavaa. Nyt ei tarvitse TL;DR:iä miettiä.

Moonsorrow

Tämä on SE bändi itselleni, ja luultavasti tulee aina olemaan. Vastaavaa tapausta, jossa kaikki palat loksahtaisivat täydellisesti, ei yksinkertaisesti löydy. Moonsorrowin hehkuttamisen ongelma on, ettei tiedä mistä alottaisi. Toisaalta en tiedä mitä jättäisi oikein poiskaan, sillä kokonaisuus on koostuu aikalailla kaikesta. Kaikesta hehkutuksesta huolimatta en silti näe itseäni lainkaan sokeana fanipoikana.

Tärkeintä lienee musiikki. Itse he kutsuvat tyyliään sanoin "epic heathen metal". Yleisten metalligenrenimikkeiden alta bändiä kuvaillaan yleensä folk, black, progressive ja viking. Vaan liekö tuolla edes väliä, kun tyyli vaihtelee varsin paljon levyltä levylle kuulostaen silti aina vain bändiltä itseltään. Nimestään huolimatta sanoitukset ovat myös olleet ensimmäisen demon jälkeen poikkeuksetta suomeksi. Usein suomi kuulostaa jokseenkin kornilta metallissa, mutta Moonsorrowin kohdalla kyseessä on vain ja ainoastaan vahvuus. Itse asiassa sanoitukset ovat saaneet minut arvostamaan suomen mahdollistamaa tiettyä sävykkyyttä enemmän.


Laadullisesti bändin ura alkoi ihan kivalla demolla (Metsä) ja toisella oikeinkin hyvällä demolla (Tämä ikuinen talvi). Itse asiassa pidän toisesta demosta enemmän kuin debyytistä (Suden uni), jota pidän "vain" hyvänä ja bändin selvästi heikoimpana virallisena tuotoksena. Moonsorrow ei ole koskaan keskinkertaista biisiä äänittänyt, saati sitten huonoa mutta etenkin ulkomaalaisten hilipattihippanfolkkifanien suosiossa oleva Pakanajuhla putoaisi jälkimmäiseen kategoriaan, ellei kappaleen loppupuolisko pelastaisi sitä, ollen samalla koko albumin hienoin yksittäinen hetki.

Puolessatoista vuodessa ehtii ilmeisesti kuitenkin tapahtua paljon, sillä jo toinen albumi Voimasta ja kunniasta on täydellinen napakymppi. Tyylissä ei ole tapahtunut suurta muutosta mutta yleinen toteutus ja sävellykset ovat parempia. Samalla se asetti laadullisen minimitason, joka ei ole horjahduksia sen koommin nähnyt. Albumia seurannut Kivenkantaja väänsi nupit yhä eeppisemmäksi runaine kuoroineen ja taivasta maalailevine koskettimineen. Kappaleiden keskipituuskin lähenteli jo kymmentä minuuttia.


Verisäkeet ja Viides luku - Hävitetty ovat kuitenkin ne levyt, jotka sinetöivät minulle Moonsorrowin aseman, ja samalla todistavat bändin tinkimättömyyden. Siinä missä moni olisi saattanut jatkaa Kivenkantajan linjalla ja kasvattaa suosiotaan helposti, totesi Moonsorrow saavuttaneensa kaiken sillä saralla ja känsi katseen suuntaan Norja '94. Poissa ovat mahtailevat kiipparit, kuorot ja elämää suuremmat melodiat, tilalle tulivat sahaavat kitarat ja metsämäinen tunnelma. Kappaleiden minimipituudetkin ovat outroa lukuunottamatta 14 minuutista ylöspäin.

Nimenomaan tunnelma on se asia, joka Verisäkeitä kuvaa parhaiten. Kahdella edellisellä levyllä oli selkeämpi teema siinä, missä Verisäkeet on sanoitettu musiikin tuomien fiilisten mukaan. Nämä abstaktimmat sanoitukset yhdistettynä musiikkiin saavat mielikuvitukseni liikkumaan tavalla, johon mikään muu levy ei ole koskaan pystynyt. Pystyn näkemään päässäni eräänlaisen tarinan joka alkaa kesäisestä, joskaan ei aurinkoisesta päivästä, joka etenee jokseenkin loogisesti päivän- ja vuodenaikojen muutosten mukaisesti huipentuen näkyyn kuun ja tähtitaivaan valaisemaesta lumisesta, karun kauniista metsäisestä laaksosta, johon ihminen ei ole koskenut eikä voi koskea. Huipun jälkeen tapahtuu vielä hyppäys heräämiseen aamulla keväisestä metsästä, aivan kuin kaikki koettu olisi ollut unta. Levyn päättävän appaleen nimi, Kaiku, sopiikin siihen varsin hyvin.

Nimenomaan Jotunheimin luomat talviset mielikuvat tekevät siitä minulle henkilökohtaisesti kauneimman kappaleen ikinä. Metallia kuuntelemattomalle tämä saattaa kuulostaa oudolta, sillä koostuhan valtaosa sen laulusta murinasta/örinästä/miksihaluaakaanktsua, mutta ei efekti olisi yhtä vahva ilman niitä. En näe miten esimerkiksi 13:37 kuultavaan "Ei tätä maata voi ihminen omistaa" saataisiin samanlaista tunnelatausta "perinteisellä" laululla. Varma kylmien väreiden aiheuttaja musiikkiin kunnolla keskittyessä, parhaimmillaan muutaman kyynelen aiheuttaja.

Edellisistä hehkutuksista huolimatta en varmaksi sanoa onko Hävitetty vielä tärkeämpi albumin minulle. Ainakin se on lopullinen osoitus siitä, että bändi tekee vain ja ainoastaan sitä mitä sitä itse huvittaa. Harvalla on pokkaa tehdä albumia, joka koostuu kahdesta kappaleesta. Pituuksiltaan 30 ja 26 minuuttia. Levyn takakannessa lukee vain "Playing time 56:30", jotta hätäisimmät (tai valistumattomat) ostajat eivät säikähtäisi. Pituus mahdollistaa myös ainutkertaisen mahdollisuuden uppoutua musiikkii täydellisesti ilman turhia keskeytyksiä. Tähän liittyy myös tarina ja kokemus, joka tekee levystä ainutlaatuisen minulle.

Aikoinaan kappaleista jälkimmäinen (Tuleen ajettu maa) alkoi soida päässäni kävelyllä ollessamme entisen tyttöystäväni mökillä. Mökille palattuamme halusin soittaa kappaleen hänelle, koska hän ei ollut sitä vielä kuullut, vaikka bändin fani olikin. Kappaleen loputtua päätin soittaa vielä ensimmäisenkin kappaleen (Jäästä syntynyt / Varjojen virta). Kymmenisen minuutin kuuntelun jälkeen vaivuin tilaan, jollaista en koskaan aiemmin tai sen jälkeen kokenut. Kaikki muu katosi ympäriltäni, mitään ei ollut. Vain täydellinen uppoutuminen musiikkiin. Mikään ei keskeyttänyt tätä 20 minuuttiin, jota kappale vielä kesti. Kappaleen päätyttyä tyttöystäväni lähti pois mutta minä jäin paikalleni makaamaan ja itkin. Itkin 15 minuuttia. Niin vaikuttava ja kaunis tuo kokemus oli. En usko, että tulen enää vastaavaa kokemaan.


Hävitettyä seuraavana vuonna tinkimättömyys vietiin aivan uudelle asteelle Tulimyrskyn myötä. Levy on EP, ja bändi halusi korostaa tätä lisäämällä sen myös kanteen, jotta sitä ei luultaisi uudeksi albumiksi eikä sitä myytäisi täyteen hintaan. Ihan perinteisestä EP:stä ei kuitenkaan voitane puhua, sillä ainakaan itselleni ei ole koskaan tullut vastaan 68 minuuttia pitkää EP:tä. Voin myös lyödä aika suuresta summasta vetoa, ettei Suomen sinkkulistan ykkösenä (jonne Tulimyrsky päätyi) ole ollut eikä tule olemaan yhtä pitkää "sinkkua", EP:t kun ainakin tuolloin menivät nimenomaan sinkkulistalle eikä normaalille albumilistalle.

Tulimyrsky sisälsi vain yhden uuden alkuperäisen kappaleen, Tulimyrskyn. Puolen tunnin massiivinen tarina, joka on jatkoa Voimasta ja kunniasta -levylle. Sanoja kappaleessa on muutama kymmen enemmän kuin tässä viestissä tähän mennessä. Tarina pomppii niin nykyhetkessä, menneessä kuin vielä vähän kauempana menneessäkin. Erikoisuutena on näyttlijä Turkka Mastomäen puhuttu narratiivi kylään tehdyn kostohyökkäyksen yksinäisen selviytyjän näkökulmasta. Ratkaisu, joka kuulosti monen mielestä epäilyttävältä etukäteen, mutta joka osoittautuu kappaleen selkärangaksi. Musiikillisesti kyseessä on luultavasti bändin raskain kappale. Black metal vaikutteet ovat ilmiselviä mutta mahtuu väliin akustista folkfiilistelyäkin. Loppu kolmeminuuttinen aiheuttaa jälleen kerran äärimmäisen suurella todennäköisyydellä kylmiä väreitä ja välillä myös kyyneleitä, kun musiikkia kuuntelee keskittyneesti.

Loppu EP koostuu kahdesta uudelleenäänitetystä demokappaleesta, jotka nousevat aivan uudelle tasolle, ja kahdesta coverista. Totaalisen muutoksen ovat kokeneet Metallican For Whom the Bell Tolls ja Mercilessin Back to North. Kummankin pituudet ovat kasvaneet 50%, ja kuulostavat Moonsorrowin kappaleilta. Etenkin Back to North on suorastaan maagista jälkeä. Coverit ovat usein varsin mitäänsanomattomia bonuksia mutta nämä ovat kaikkea muuta kuin mitäänsanomaton. Oli niistä mitä mieltä tahansa, jättävät ne tuskin ketään kylmäksi.


Toistaiseksi uusin Varjoina kuljemme kuolleiden maassa oli ilmestyessään outo tapaus. Se kuulosti välittömästi äärimmäisen hyvältä mutta jokin tuntui mättävän. Liekö edellisistä levyistä jokseenkin muuttunut tyyli vai totuttelua vaatineet soundit. Lopulta aikaa meni miltei vuosi, että pääsin täysin sinuiksi levyn kanssa. Sen jälkeen levy on seissyt rinta rinnan mestariteoksen muiden toveriensa kanssa. Mielenkiintoisena faktana levy on sävelletty järjestyksessä ensimmäisen kappaleen alkunuotista loppuun asti. Pääsäveltäjä Henri Sorvali näytti muille kuvia ideastaan levyn tunnelman suhteen, ja kävi työhön hyväksynnän saatuaan. Siinä on jo tietynlaista omistautumista. Kuten kai siinäkin, että laulut on äänitetty mökissä keskellä metsää, jotta kaupungin arkiasiat eivät katkaisisi oikeaa olotilaa.

Uusi albumi, Jumalten aika, julkaistaan 1.4. Tarkalleen en tiedä mitä tuleman pitää mutta jotain aavistusta puheiden perusteella ja studioklippien perusteella on. Sen sijaan tiedän vailla epäilyksen häivää, että se tulee olemaan kuuden suosikkialbumini joukossa ikinä. Bändin historian tuntien minulla on täydellinen luotto. Ne viisi muutahan ovat muuten Moonsorrowin viisi edellistä albumia.


Loppuun vielä viimeiset maininnat musiikillisesta tinkimättömyydestä. Jumalten ajan ja Varjoina kuljemme kuolleiden maassa välissä on ehtinyt kulua viisi vuotta. Tässä ajassa he ehtivät säveltää kokonaisen albumillisen uutta materiaalia, mutta heittivät kaiken roskakoriin, koska totesivat, ettei se vastannut heidän laatustandardejaan tai sen hetkisiä taiteellisia näkemyksiään. Bändi pistetään enemmin telakalle kuin julkaistaan musiikkia, johon kaikki eivät ole tyytyväisiä. Raha on täysin toissijainen asia.

Keikoilla bändi haluaa olla rehellinen rockbändi. Tämä tarkoittaa sitä, että taustanauhoja ei käytetä koskaan (introja, outroja ja tiettyjä väliosia lukuunottamatta tietty). Kaikki tehdään niillä välineillä mitä lavalta löytyy. Settilistoissakin on mukavasti vaihtelua, eikä mitään jätetä soittamatta vain pituuden takia. Keskieuroopassa ovat aloittaneet keikan 15 minuutin biisillä, jonka jälkeen ovat spiikanneet aikaa riittävän enää yhteen biisiin... Joka kestää puoli tuntia. Vaihtelut näkee myös viime kesän kotimaan festareiden tunnin mittaisissa seteissä: Steelfest vs Nummirock

Ai niin joo, onhan kyseessä myös ainut bändi (tai ainakin oli pari vuotta sitten, nykyään saattaisin olla hullumpi), jonka koko senaikaisen tuotannon kokoavasta 14 vinyylin setistä kehtaan maksaa 300 euroa. Vaikka en niitä luultavasti tule koskaan juuri kuuntelemaankaan, koska Moonsorrowin levyt ovat niin vahvasti kokonaisuuksia, että vinyylin kääntäminen tai vaihto rikkoisi flowtilan.

TL;DR Eka levy hyvä, sen jälkeen ei-sarkastisesti parasta ikinä. Vastaan voi väittää mutta päätäni en käännä.




Jos sitten lopuista vähän lyhyemmin. :lol:


Devin Townsend

Musiikillinen nero ja hullu, jonka ura alkoi Steve Vain laulajana, mutta jonka riveistä (kuten ilmeisesti vähän kaikki Vain tapauksessa) siirtyi nopeasti soolopuolelle. Kyseessä on varmasti monipuolisimpia henkilöitä metallin saralla koko maailmassa. Tuotanto vaihtelee ambientnoisesta blues/country rockiin ja new agesta industrial metalliin. Tekijänsä tunnistaa kaikesta.

Äänellä mies tuntuu leikittelevän aivan miten päin tahtoo. Soundi on äärimmäisen tunnistettava. En ole kuullut yhtäkään laulajaa, joka kuulostaisi likimainkaan samalta. Mies on myös uskomattomimpien livelaulujen takana, jota olen eläissäni kuullut. Tämän Kingdomin livevedon puhtaiden korkeiden ja huutolaulun vuorottelu on aivan mieletöntä kuunneltavaa. Harmi, ettei tuosta ole kokonaista versiota, sillä kyseessä on ylivoimaisesti paras versio kappaleesta, ja oikeastaan samalla myös parhaat laulut mitä mies on koskaan tehnyt. Levyllä tai livenä.

Yksittäisiä loistavia kappaleita löytyy pilvin pimein mutta täydellisiä napakymppejä koko albumien osalta valitettavasti hieman vähemmän. Suosikeikseni nostaisin Terrian (jonka Deep Peace -kappale sisältää upeimman soolon ikinä) ja Strapping Young Ladin puolelta Cityn. Joku muu saattaisi valita tyystin toiset levyt. Yksittäiseksi kappaleeksi voisin ihan videoksi asti nostaa Deadheadin (Accelerated Evolutionilta), sen upean alkukitaroinnin vuoksi.



Townsendin uran selkeä käännepiste ajoittuu vuosiin 2006-2007. Tuolloin hän lopetti kokonaan pilven polton ja alkoholin juonnin, ja alkoi huolehtimaan kaksialaisesta mielialahäiriöstään sen vaatimalla vakavuudella. Strapping Young Ladin Alienin (joka on toinen SYLin mestariteoksista) säveltämisen ajaksi hän lopetti lääkkeiden käytön, ja ilmeisesti pelkäsi jopa itse säveltämäänsä musiikkia. Soolotuotannon Infinityn aikoihin hän ajatteli ihmisiä hassuiksi käveleviksi vaaleanpunaisiksi lihakasoiksi, joista kuuluu ääniä, kun tuuli puhaltaa niiden läpi. Mielentila ei siis aina ollut täysin stabiili.

Valitettavasti muutos näkyy myös musiikissa, sillä vaikka hyvää tavaraa on tullutkin, niin tietty hulluus tuntuu puuttuvan. Mutta en valita. Sen verta monta hienoa livevetoa olen jo raitistumisensa ansiosta nähnyt. Rakastan välillä suorastaan röyhkeän popahtavaa Addictedia, jossa mahtava Anneke von Griesbergen vastaa noin puolesta lauluista. Casualities of Coolin rauhallista oli siisti fiilistellä kaverin kanssa mökillä auringonnousua katsellessa, kuin myös livenä Savoy-teatterissa.

Kivana bonuksena Suomella on erityinen paikka Devinin sydämessä. Muutama vuosi takaperin hän teki pistokeikan Jurassic rockissa. Hänelle koitettiin saada myös muita pohjoismaiden festarivetoja mutta kukaan ei ollut kiinnostunut. Tästä huolimatta Devin totesi, että haluaa tulla soittamaan tämän yhden keikan, koska kyseessä on juuri Suomi. Lavalla spiikkasikin, että on outoa hypätä lavalle rokkistarailemaan, kun 24 tuntia aiemmin on istunut kotistudiossa ja 24 tunnin pääst on siellä uudestaan. Mies asuu muuten Kanadassa. Samaten edellä mainittu Savoy-teatterin Casualties of Cool -keikka on yksin vain kolmesta, jota he ovat koskaan tehneet.


Ghost Brigade

Kotikuntalaisia (Jyväskylä) jee! Aikoinaan nimi oli tuttu ja keikankin nähnyt mutta tarkempi tutustuminen oli jäänyt väliin. Päätyi siis tälle kuuluisalle "tutustun myöhemmin, kun on aikaa"-listalle. Genreä on mahdotonta sanoa, sillä se on yhdistelmä vähän kaikkea hardcoresta miljoonaan eri metalli alalajiin. Manne Ikosen tunne laulu on jossain ihan eri tasolla. Livenä on vaikea käsittää mistä se kaikki ääni tulee. Oli kyseessä raakuva huuto tai puhtaat laulut.

Toisen levyn (Isolation Songs julkaisun alla levy pistettiin kokonaisuudessaan kuunteluun nettiin viikoksi viikko ennen julkaisua. Pidin kuulemastani. Viikon päästä Levykauppa X:ssä muita ostoksia maksaessani juuri julkaistu levy iski silmään ovelasti kassan viereen sijoitettuna. Hetken mielijohteesta se lähti muiden mukana matkaan, jotta voisin kuunnella sitä jatkossakin. Ja minähän kuuntelin.

Hyvästä levystä kuoriutui erittäin hyvän ja loistavan kautta täydellinen. Tämä levy, jos jokin kasvoi timantiksi sanan merkityksessä. Enkä ole ainut edes tällä laudalla. On aivan uskomatonta kuinka paperilla näin yksinkertainen levy voikin toimia niin hyvin. Yhtäkään hetkeä en poistaisi, yhtäkään en lisäisi. Tämä levy saattoi myös epäsuorasti aiheuttaa vinyylien keräämiseni. Satuin nimittäin saamaan vinyyliversion lahjaksi eräs syntymäpäivä, vaikken omistanut edes vinyylisoitinta. Koska kyseessä on hyvä bändi ja keräilyvietti kova, toistui tämä kolmannen ja myöhemmin ensimmäisen albumin kohdallakin.

Toiseen levyyn ihastuttuani myös ensimmäinen levy (Guided by Fire päätyi aktiiviseen kuunteluun. Tajuttuani, ettei virallisia sanoituksia ollut mistään saatavilla, käytin lopulta vähintään kymmenen tuntia ihan vain kappaleiden kohtien uudelleen ja uudelleen kuunteluun, yrittäen selvittää ne korvakuulolla. Kohtuullisesti onnistuinkin mutta täydellistä tulosta en koskaan saavuttanut. Tähän mainitsisin mieleläni tarinan, joka lisäsi arvostustani bändiä kohtaan entisestään, mutta jätetään se näin julkisella foorumilla väliin.

Isolation Songsia seurannut Until Fear No Longer Defines Us oli pettymys, vaikka hyvä onkin ja sisältää pari erinomaista kappaletta. Kohokohtana albumin avaava täysin akustinen In The Woods.

Toistaiseksi viimeiseksi jäänyt IV: One With the Storm oli suoraan paketista päänräjäyttäjä. Selvästi monipuolisinta ja kenties parasta Ghost Brigadea. Menee luultavasti vuosia, että osaan sanoa, nouseeko se Isolation Songsin yläpuolelle. Jo senkin takia, että kaikki uutuudenviehätys ehtii kadota, ja siten rationaalisempi ajattelu on mahdollista. Jos sitä nyt tällaisissa asioissa edes tarvitsee... Se on varmaa, että Elämä on tulta on bändin paras kappale ja suosikkikappaleitani ikinä. Tunnelma on niin tiukkaa, ettei sen leikkaamiseen mikä tahansa veitsi tehoaisi.



Loppuvuodesta tuli valitettava tieto bändin siirtymisestä telakalle määrittelemättömäksi ajaksi. Bändi on aina sanonut tekevänsä musiikkia niin kauan kuin se tulee luonnostaan eikä mikään ole pakotettua. 10 vuodessa aika ja erilaiset ongelmat kadottivat tarvittavan draivin. Rahan puolesta bändi olisi voinut jättäytyä täysin muista töistä pois, ja alkaa keikkailemaan aktiivisesti, mutta tätä he eivät koskaan halunneet tehdä. Tätä tehtiin rakkaudesta musiikkiin ja se haluttiin pitää sellaisena.


Jari Mäenpää

Kenties suomalaisen metallin taitavin ja monipuolisin laulajakitaristi. Aikoinaan vaikutti Ensiferumin kahdella levyllä, Ensiferumilla ja Ironilla, kunnes lähti bändistä keskittyäkseen omaan Wintersuniinsa.

Ensiferum oli ensimmäinen bändi, jota aloin kunnolla ensimmäisenä fanittaa. Se on myös ensimmäinen bändi, jolta olen ostanut ensimmäisenä käytännössä mitään merchandiseformaattia vinyyliä lukuunottamatta ja ensimmäinen bändi, jota kävin katsomassa livenä. Bändiä en enää fanita mutta kahdella ensimmäisellä levyllä on äärimmäisen tärkeä paikka sydämessäni.

Jarin jätettyä Ensiferum 2004, entinen bändikaveri Markus Toivonen totesi haastattelussa uuden laulajan löytämisen olevan haaste, sillä Mäenpää vastasi neljää laulajaa. Devin Townsendin tapaan tuntuu kykenevän kaikkeen.

Kitaramaailma on täynnä velhoja mutta kovin harva tuntuu omaavan vastaavanlaista tyylitajua. Parhaiten tämän huomaa, kun vertailee Ensiferumin Winter Madnessissa Jari innostui yrittämään kuinka pitkäksi sooloilun voisi venyttää. Minuutin mittaiseksi venynyt soolo on varmasti hänen koko uransa päättömin kaahailu mutta se ei silti missään kohdassa menetä punaista lankaansa tai tunnu venytetyltä. Näyttääpä joku koonneen miltei kaikki soolot yheen videoon.

Wintersunin kaltaista, ainakaan lähimainkaan samantasoista ei ole kukaan muu onnistunut tekemään (ainakaan niin, että olisi kuullut). Tämä on myös syy miksi vihaan Mäenpäätä. Hän on nimittäin perfektionisti. Pää täynnä upeaa, ainutlaatuista musiikia, jota kukaan ei koskaan kuule.

Debyyttiä (2004) seuranneen Timen piti ilmestyä muutaman vuoden sisään debyytistä. Sen sijaan siitä muodostui metallimaailman Chinese Democracy, ikuisen vitsailun kohde. Mikään studio maailmassa ei tunnu riittävän hänelle, kaiken täytyy olla täydellistä. Riitoja levy-yhtiön kanssa on ollut useita. Lopulta valtavaksi kasvanut Time oli tarkoitus julkaista kahdessa osassa. Ensimmäinen, Time I, saatiinkin lopulta ulos 2012 ja seuraava osa oli tarkoitus saada seuraava vuonna, koska kaiken miksaaminen yhdellä kertaa olisi ollut liikaa. Elämme vuotta 2016 ja Time II ei ole tietoakaan. Tarkoituksena on ilmeisesti saada jossain vaiheessa tehtyä joukkorahoituskampanja, jolla Mäenpää saisi kasaan tarpeeksi hyvän oman studion rakentamista varten, jossa voisi vihdoin rauhassa hinkata kaikkea loputtomiin hyvillä vehkeillä. Toivottavasti miksaa samantien Time I uudestaan, koska aika tympeää olisi kuunnella kahtia jaettua kokonaisuutta, jos toinen puolisko kuulostaa aivan erilaiselta. Tiedä sitten miten perfektionistin mieli siihen taipuu.


Typoja saattaa löytyä. Olen tarkastellut matkan varrella mutta en jaksa enää uudelleen kaikkea lukea. Onnea sinulle, jos tätä luet kaiken edellisen jälkeen. :lol:
137  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Paras pelimusiikki, part III : 24.01.2016 15:01
Laitetaas nyt ensimmäisen kerran. Päässyt aina unohtumaan vastailu.

Undertale - Megalovania
Final Fantasy: Crystal Chronicles - Intro

Megalovaniassa on meininkiä. Vaikka CC onkin sinänsä ihan kiva, niin jokin tuossa laulussa mättää.

Pac-Man Championship Edition DX+ - PAC STEPS
Hotline Miami - Knock Knock

Onhan tuo Pac-Mankin kiva, mutta tämä Knock Knock on juuri sellaista musiikkia, jota olen muutenkin fiilistellyt viimeisen puoli vuotta. Kovaa kamaa. Harmi, kun olisi hieman aiemmin tajunnut, niin olisi saattanut olla vielä mahkut Hotline Miami 2 soundtrackin vinyyliversion ostoon. Jälkimarkkinahinnat, kun ovat pikkaisen kovat eikä uusia painoksia tule. Hölmöläisen hommaa kuten ilmeisesti Nintendon meininkin Amiibojen kanssa, mutta jos raha ei kelpa...
138  Yleinen / Vapaa sana / Vs: Re: Yleinen vitutusketju : 22.12.2015 19:30
Viisaudenhampaan poisto ja sen paikalle jäävä, mustan aukon lailla ruokaa imevä kolo. Ei riitä, että haavan yleiseen paranemiseen meni pari kolme viikkoa, vaan nyt joutuu kärsimään tuosta kolosta ties kuinka kauan. Parasta tässä on se, että kun tilanne tuon kanssa alkanee vähitellen helpottua, niin tammikuun lopussa pääsee uusimaan koko ruljanssin toiselle puolelle suuta.

Noh, sittenpähän on kaikki revitty eikä tarvitse enää koskaan moisia miettiä. Ylähampaat poistettiin molemmat akuutteina tapauksina mutta tämä kolo-ongelma oli mielestäni hieman lievempi molempina kertoina. Toki aina yhtä rasittava.

Mulla ei kyllä ollut mitään ongelmaa sen kanssa, että ruokaa olisi mennyt haavaan sisään. Eikö sulla ommeltu niitä ollenkaan?

Ylhäältä ei, alhaalta kyllä. Liekö sitten pettänyt, koska kyllä tuolla sellainen taktisen kokoinen aukko vielä on. Luulisi kuitenkin korjaantuvan ajallaan, sillä kyllä sitä kesälläkin tuli yläviisurin poiston jälkeen iltaisi kivoja oivalluksia, että "niin tätähän minä söinkin aamulla". Enää ei luonnollisesti mitään ongelmia tuon suhteen.
139  Yleinen / Vapaa sana / Vs: Yleinen vitutusketju : 22.12.2015 19:07
Viisaudenhampaan poisto ja sen paikalle jäävä, mustan aukon lailla ruokaa imevä kolo. Ei riitä, että haavan yleiseen paranemiseen meni pari kolme viikkoa, vaan nyt joutuu kärsimään tuosta kolosta ties kuinka kauan. Parasta tässä on se, että kun tilanne tuon kanssa alkanee vähitellen helpottua, niin tammikuun lopussa pääsee uusimaan koko ruljanssin toiselle puolelle suuta.

Noh, sittenpähän on kaikki revitty eikä tarvitse enää koskaan moisia miettiä. Ylähampaat poistettiin molemmat akuutteina tapauksina mutta tämä kolo-ongelma oli mielestäni hieman lievempi molempina kertoina. Toki aina yhtä rasittava.
140  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Paras pelimusiikki, part III : 09.12.2015 02:59
Command & Conquer - Act on Instinct
Faster Than Light - MilkyWay (Battle)
Yooka-Laylee - Jungle Challenge

Olisi tehnyt mieli laittaa Sharkienkin bonarina mainitsema Forest Interlude, mutta ajattelin lisätä vain pelejä, joita ei ole aiemmissa äänestyksissä näkynyt. Siksi jokerina David Wisen säveltämä kappale (tuskin lopullinen versio) tulevaan Yooka-Layleehen. Letkeää ja hyvänkuuloista settiä, joskin ilmeisesti varsin samanhenkistä kuin Tropical Freezessä. Vaan onpa tuo Grant Kirkhopenkin tavara ihan Banjo-Kazooieta. :lol:

Kunniamainintana vielä: Dark Souls - Gwyn, Lord of Cinder
141  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Paras pelimusiikki, part III : 09.12.2015 01:30
OutRun 2006 - Magical Sound Shower (scarffin jämälistalta)

Jotenkin tuosta 44 sekunnin kohdalla alkavasta melodiasta tuli välittömästi mieleen tämä :lol:
142  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Paras pelimusiikki, part III : 08.12.2015 17:47
Pistelen omat ehdotukset myöhemmin, kunhan keksin ne. Sitä ennen kommentointeja.


Meinasin jo sanoa, että voiko tätä laskea, mutta pienen taustatyön jälkeen selvisikin olevan ihan peliä varten tehtyä originaalia musiikkia. Pelithän on täynnä myös Carpenter Brutin ja Perturbatorin kaltaista parhautta, jotka on vain lisensoitu peliin.


Olen tarkoituksella vältellyt Tropical Freezen soundtrackin kuuntelua uusien kappaleiden osalta siihen, että kuulen ne itse peliä pelatessa. Kappaleen pari olen tainnut kuulla entuudestaan. Nyt kuitenkin kuuntelin tämä, ja eihän tässä oikein tiedä miten päin olisi. David Wise on velho. Jos tämä kappale olisi ollut alkuperäisissä peleissä mukana, ihmiset muistelisivat tätä aivan samanlaisissa nostalgiahuuruissa kuin muitakin klassikoita. Joululomalla on pakko pistää vihdoin peli tulille.

Yhtään liioittelematta tämä yksi kappale kuulostaa sata kertaa paremmalta kuin kaikki ensimmäisessä Donkey Kong Countryssa kuulemani alkuperäinen musiikki yhteensä. Pelistä on toki vielä puolet pelaamatta, mutten omaa pienintäkään luottoa siihen, että loppupuoliskolta löytyisi mitään lähellekään tämän tasolle pääsevää.
143  Yleinen / Laitteet, rauta ja ohjelmistot / Vs: Android - Se ainoa oikea vaihtoehto parhauteen : 24.11.2015 23:15
Italian Amazonista saa 2gb ram, 16gb -mallia Moto G:stä varsin kivaan hintaan. Juuri vähän aikaa sitten tilattiin yksi express-kuljetuksella. Tilaus sisään ti-ke yönä 3 aikaan, keskiviikkona 10 aikaan tuli maili paketin lähtemisestä ja torstaina saapui kotiovelle siinä 16 tietämillä. Hinta kuljetuksineen taisi olla n. 225 euroa. Käyttäjä ollut hyvin tyytyväinen, vaikka 5 tuuman koossa vähän totuttelua olikin.
144  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? : 18.11.2015 23:26
Noista jutuista tulee mieleen kuinka äitini on kertonut minun aloittaneen peliharrastuksen 386 & Windows 3.1 -combon pasianssilla 3-vuotiaana. Sitä seurasivat sitten mm. Commander Keen, Duke Nukem ja Stunts varsin pian. Konsolit tulivat aktiivisemmin kehiin vasta joskus 6-7 vuoden iässä. En sitten tiedä kuinka tyytyväisiä vanhemmat (äiti) jälkipeleissä olivat, kun niin nuorena aloitin. Meinaan aika paljon kului aikaa koneen äärellä siitä eteenpäin. :)
145  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: The Witcher : 12.10.2015 11:38
Kuulostaa hohdokkaalta tuo PC-pelaajan arki.  :rollaus:

Niin, onhan se kyllä paha, kun jo lähtökohdiltaan ylivertaista versioita voi muokata vielä paremmaksi itselleen, mikäli siltä sattuu tuntumaan. ;)
146  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: The Witcher : 28.09.2015 20:48
Mitä kieliä Suomessa kaupoissa myytävässä PC-version painoksessa on valittavana? Luin Wikipediasta, että pelistä on ranskankielinen dubbaus. Kieliharjoittelun nimissä voisin pelata pelin ranskaksi. Mahtaakohan tämä olla mahdollista Suomesta ostetun version kanssa?

Muokkaus 25.09.2015: MuroBBS:ssä kerrottiin, että peliin olisi mahdollista ladata kielipaketit netistä. Linkit näihin tuntuivat kuitenkin olevan vain GOG.comissa, Originissa ja muissa digitaalisissa kaupoissa. Mahdollisesti heidän tarjoamansa kielipaketit toimivat vain heiltä ostetun version kanssa. En löytänyt pelin omilta tai julkaisijan sivuilta linkkejä kielipaketteihin. Lähetinpä siis sähköpostia pelin julkaisijalle. Vastausta odotellessa.

Eikö kaupoissa myytävän version mukana tule kuitenkin GOG.com-avain, jonka avulla nuo kielipaketit saisi sitten viimeistään ladattua?

Ai on vai? Tuota en tiennytkään. Ainakin sitten sitä kautta onnistuisi kielipaketin asennus.

Näin väittävät esim. CD Projekt RED kotisivuillta.
147  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: The Witcher : 25.09.2015 15:20
Mitä kieliä Suomessa kaupoissa myytävässä PC-version painoksessa on valittavana? Luin Wikipediasta, että pelistä on ranskankielinen dubbaus. Kieliharjoittelun nimissä voisin pelata pelin ranskaksi. Mahtaakohan tämä olla mahdollista Suomesta ostetun version kanssa?

Muokkaus 25.09.2015: MuroBBS:ssä kerrottiin, että peliin olisi mahdollista ladata kielipaketit netistä. Linkit näihin tuntuivat kuitenkin olevan vain GOG.comissa, Originissa ja muissa digitaalisissa kaupoissa. Mahdollisesti heidän tarjoamansa kielipaketit toimivat vain heiltä ostetun version kanssa. En löytänyt pelin omilta tai julkaisijan sivuilta linkkejä kielipaketteihin. Lähetinpä siis sähköpostia pelin julkaisijalle. Vastausta odotellessa.

Eikö kaupoissa myytävän version mukana tule kuitenkin GOG.com-avain, jonka avulla nuo kielipaketit saisi sitten viimeistään ladattua?
148  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Fallout 4 : 22.08.2015 14:35
Jostain syystä Bethesda ei ole vielä julkaissut Gamescomissa näytettyä seitsemän minuutin Fallout 4 pelivideotaan julkisesti. Aika-ajoin tämä on lipsahtanut ties minne videopalveluun, mutta aina yhtiön ninjat ovat hoitaneet sen alas.

Viimeksi missä? No Pornhubissa tietenkin (GameSpot)


En suosittele tätä kenellekään, mutta rämmin tieni silmät puoliksi peitettynä mainittuun videopalveluun ja hain sieltä materiaalia Fallout hakusanalla. En löytänyt mitään... Kyseiseen peliin liittyvää.  :o


Ehkä ne ensi kuussa julkaisee sen 1080p-laadulla ja nostaa hypeä!

Taisi lähteä Pornhubistakin aika nopeasti lopulta. Silti, harvemmin on nähnyt linkkiä Pornhubiin Redditin Games alueen ensimmäisenä ketjuna. :lol:

Videohan löytyy yhä ainakin täältä, jos kiinnostaa: http://segmentnext.com/2015/08/11/seven-minutes-of-fallout-4-gameplay-leaked-from-behind-closed-doors-presentation/
149  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Hype - uutiset, uutuudet ja mielenkiintoiset asiat and things of that nature : 18.08.2015 23:10
Jos pelaisitte PC:llä, niin tuo Zombi U - Zombi käännös olisi ihan arkipäiväinen juttu. ;)

Toisin sanoen harmillisen harvoin julkaisijat viitsivät nähdä mitään ylimääräistä vaivaa, kun peli käännetään tehoiltaan ylivertaiselle alustalle. Yleensä onneksi sentään pyörii vähintään yhtä hyvin ja yleensä paremmin, jos hyvää rautaa löytyy. Välillä sitten tulee näitä käännöksiä, josta on olennaisia ominaisuuksia ja yksityiskohtia poistettu. Valitettavasti Zombi näyttää kohdanneen tämän kohtalon, vaikka tällä kertaa onkin kyseessä konsolilta toiselle porttauksesta.

Zombie U on kyllä peli, jolle tehokkaampi alusta alun alkujaan olisi tehnyt ihmeitä. Ei minua grafiikka häirinnyt, mutta field of view olisi voinut olla himpun isompi ja tärkeimpänä ruudunpäivitys sulavampi. Kameran kääntäminen ulkona vesisateessa oli suorastaan karua. Vaan ei siinä, ihan kiva peli kuitenkin. Pitäisi varmaan joskus pelata läpi asti.

EDIT: Tämähän julkaistiin näköjään PC:llekin, ja juuri niin laiskasti kuin voi olettaa. FPS ei sentään ole lukittu mutta se lieneekin ainut positiivinen juttu. Olisivat nyt edes ruudulla näkyvät näppäimet muuttaneet vastaamaan käytössä olevia nappeja XBOX-ohjaimen näppäinkuvien sijaan. :lol:
150  Yleinen / Pelikeskustelu / Vs: Pelitarjoukset : 14.08.2015 11:14
Anttilassa ja NetAnttilassa on viikon ajan alennuskampanja, jossa saa alennusta ALVin verran. 24% ALV tuotteissa tämä tarkoittaa siis n. 20% alennusta. Ei toimi konsoleihin mutta peleihin kylläkin. Ainakin toistaiseksi. Esim. PSN-kortteja halvemmalla:

PSN 20€ latauskortti n. 16€
12 kk PS+ jäsenyys n. 40€
Sivuja: 1 2 3 4 [5] 6 7 8 9 10 ... 33
Pelaajalauta 2007-2024
Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2006-2008, Simple Machines