Marc Laidlaw, Half-Lifen käsikirjoittaja, julkaisi verkkosivuillaan pienen tarinan, joka selvästi oli jonkinlainen tiivistelmä Half-Life 3:n käsikirjoituksesta. Nimiä oli vähän muuteltu, mutta ovat edelleen tunnistettavia.
Viimeinen kappale antaa ymmärtää, että projekti on oikeasti kuollut ja kuopattu. Laidlaw ei tosin enää työskentele Valvella, joten vielä on toivoa... I want to believe.
”And here we are. I spoke of my return to this shore. It has been a circuitous path to lands I once knew, and surprising to see how much the terrain has changed. Enough time has passed that few remember me, or what I was saying when last I spoke, or what precisely we hoped to accomplish. At this point, the resistance will have failed or succeeded, no thanks to me. Old friends have been silenced, or fallen by the wayside. I no longer know or recognize most members of the research team, though I believe the spirit of rebellion still persists. I expect you know better than I the appropriate course of action, and I leave you to it. Except no further correspondence from me regarding these matters; this is my final episode.”
Siis eikö Mario + Rabbids Kingdom Battlessa ole minkäänlaista versus-moninpeliä? Verkkomoninpeliä en kaipaa, mutta olisi kiva edes samalla sohvalla pelata kaveria vastaan. Virallisilla verkkosivuilla puhutaan vain jonkinlaisesta yhteistyötilasta. Jää kauppaan, jos en pääse kaveria vastaan taistelemaan.
Joku erikoiskoristeltu konsoli jonkun pelin julkaisun kunniaksi, veikkaan mä. GT Sport, ehkä? Sanavalinnat ”Geared up” viittaisi johonkin autoon liittyvään.
Tämä on kyllä osoittautunut lupaukseksi laadusta. Her, Youth ja nyt It Comes at Night. Ainakin nuo kolme olisivat luultavasti jääneet katsomatta ilman zoukan suosittelua. Keep 'em coming.
En tosiaan tiennyt leffasta mitään. Finnkinon sivuilla olevan parin lauseen kuvauksen kyllä luin. Mukavan tiivistunnelmainen elokuva. Ajoittain tuli The Last of Us -viboja. Leffan loputtua osa 20-päisestä yleisöstä repesi nauramaan. Taisivat olla porukkaa, joiden mielestä hyvä kauhuelokuva sisältää jonkun yliluonnollisen hirviön, joka silpoo päähenkilöitä yksi kerrallaan. Tunnen itse asiassa yhden tällaisen. Eikä siinä, jokaisella on oikeus nauttia haluamastaan viihteestä. It Comes at Night menee kyllä enemmän trillerin puolelle.
Ei pitänyt ostaa Switchiä vielä vähään aikaan, mutta viime viikolla iski joku siivousvimma. Kävin läpi laatikoita ja kaappeja, ja TV-tason kohdalla mietin Wii U:n ja kaiken lisäkrääsän määrää ja kohtaloa. Kaikki mielenkiintoiset pelit on laitteella jo pelattu, ja kavereiden kanssa pelataan enää lähinnä Mario Kartia, jota voisimme pelailla Switchilläkin. Soittelin läpi lähialueen (harvat) pelikaupat, ja Gamestop maksoi ihan hyvän korvauksen laitteesta. Ei tarvinnut maksaa konsolin, lisäohjainten ja pelien jälkeen käytännössä mitään väliin. Nyt sitä ollaan sitten Switch-omistaja. Onhan Wii U -kamoihinkin tietty rahaa palanut, vaikka suurin osa on ostettu jostain alennusmyynneistä, mm. Anttilan loppuunmyynnistä. Eipä sitä arvoa kannata kuitenkaan miettiä. Wii U -kama ei ole niin haluttua, että tavaran saisi Gamestopia paremmalla hinnalla ja pienemmällä vaivalla myytyä näin nopealla aikataululla.
Yhtään peliä ei tarttunut mukaan, eikä olisi kyllä ehtinyt pelaamaankaan. Huomenna on vapaapäivä, joten pitää käydä vielä peliostoksilla. Konsolin kuitenkin asensin ja tutustuin käyttikseen. Ei sitä voisi Wii U:n jälkeen uskoa Nintendon valmistamaksi. Positiivinen ensivaikutelma. Siitä on aina hyvä lähteä liikkeelle. Varmaan voisi Zeldan valita ensimmäiseksi peliksi. Sitä oikein kaipaa jotain peliä, jossa saa vaan tutkia ja ihmetellä ilman kädestä pitelyä. Uusin Zelda lienee hyvä valinta, jos tällaista janoaa? Toisaalta pelottaa, että "press X to win" -pelit ovat sulattaneet aivot ja kyllästyminen iskee, jos pelissä ei etene.
Kiitos. Selasin koko kesäalen tarjonnan läpi, mutta tuo meni jostain syystä ohi. Lataukseen meni.
Offtopicia: Inside taitaa olla myynnissä vain latauskaupoissa, mutta aika paljon on oma kulutustottumus muuttunut viimeistään kuluvan konsolisukupolven aikana. En enää juurikaan osta pelejä fyysisenä. Harvoin enää uutenakaan. Yllättävän vähän on mennyt rahaa peleihin, kun ostelee enimmäkseen alennusmyynneistä. Olisi kiva löytää joku postaus ajalta ennen digiostosten yleistymistä konsoleilla. Haalea muistikuva, että olisin ennakoinut oman kulutustottumuksen siirtymistä kohti lataamista.
Toimii. Ensimmäistä teaseria lukuun ottamatta olin vältellyt trailereita, haastatteluita ja ennakoita, joten avoimin mielin ja vailla mitään odotuksia istahdin penkkiin. Okei, Nolanin leffat ovat poikkeuksetta iskeneet minuun, joten laatua odotin ja sainkin sitä.
Spider-Man oli loistava, jopa Winter Soldierin tasoinen Marvel-leffa, jonka jaksaa varmaan katsoa vielä uudelleenkin joskus. Tiukka paketti alusta loppuun, jossa oli hyvät hahmot ja näyttelijät, erinomainen pahis ja hauskoja hetkiä. New Yorkin fiilis välittyi myös erinomaisesti ja leffassa oli kerrankin käytetty värejä. Tom Holland on myös helposti paras Spider-Man.
Oli kyllä hyvä. Lapsena tuli katsottua lähinnä Batman- ja Spider-Man -piirrettyjä, joten nuo kaksi supersankaria ovat edelleen näin aikuisiälläkin ne mielenkiintoisimmat. Batmanista saatiin jo hyviä leffoja ja pelejä. Olisiko nyt Hämiksen vuoro?
Holland oli onnistunut valinta rooliin, ja hahmo oli kirjoitettukin mielenkiintoiseksi. En ole Civil Waria nähnyt, joten ei mitään hajua, miten hahmo siinä esiteltiin. Meni luonnollisesti ohi myös viittaukset kyseiseen elokuvaan. Jonkin aikaa jaksoin Marvel-leffoja katsella julkaisujärjestyksessä, mutta nyt olen pudonnut kärryiltä. Ei kuitenkaan estänyt nauttimasta Spider-Manista. Huumori upposi minuunkin, ja ajoittain tuli Deadpool-fiiliksiäkin. Hyvä ettei elokuva yrittänyt olla liian vakava. Kaipa sitten perinteisesti jossain vaiheessa julkaistaan se "synkempi jatko-osa".
Ja oli tosiaan kiva bongailla tuttuja mestoja New Yorkista.
Kaipa se on aika Nintendomaista että kaksi suurinta pommia (Switchin "core" Pokemon-peli ja Metroid Prime 4) olivat vain puolenminuutin ohimainittavia juttuja, vaikka toisaalta molempien kehitys on varmaan niin alkuvaiheessa että ei mitään näytettävää oikeastaan vielä ole.
Ei varmaan ole näytettävää, mutta silti tärkeää kertoa niiden olevan kehityksessä. On vielä pelaajia, jotka eivät usko Nintendon oppineen Wii U:sta. Pelejä tulee nyt tasaiseen tahtiin, minkä lisäksi Nintendo julkisti "oikean" Pokemon-pelin sekä Metroid Primen jatko-osan olevan kehityksessä. Tuo riitti varmasti rauhoittamaan monen epäilijän mielen, ehkä myös lähtemään konsoliostoksille.
Näin muuten messuja kommentoidakseni täytyy sanoa, että eipä mitään järisyttävää ole näkynyt. Monia pelejä odotan kyllä innolla, mutta eipä minkään odotus yöuniani vie. Ehkä sitä on tullut myös vanhaksi.
Lahjakortilla hankkimani Switchin Pro Controllerit tuskin pääsevät ihan heti käyttöön, joten myydään pois jollekin, joka niitä enemmän tarvitsee. Täysin avaattomia ovat molemmat.
Hintaseuranta antaa halvimmaksi hinnaksi 74€ ilman postikuluja. Voisin myydä omani hintaan 60€/kpl sisältäen postikulut. Turusta noutavalle hieman halvemmalla. Kiinnostuneet laittakoot viestiä privana.
Täällä taisi joku tuomita Horizon: Zero Dawnin peliksi, joka näyttä hyvältä giffeissä, mutta itse peli olisi paskaa. Se oli väärä olettamus.
Pelin julkaisusta tulee pian kuluneeksi kolme viikkoa. Äsken lopetellessani pelaamista, näytti tallennus 48 tuntia peliaikaa. Tuossa ajassa olen kolunnut noin 70% pelistä. Viimeisen parin vuoden aikana on pelaamisesta kadonnut se suurin ilo. Aloitan monia pelejä, mutta usein ne jäävät kesken. Ihan kehuttujakin pelejä tuossa joukossa, mutta Horizon on siis kohdallani iso poikkeus. Edellisen kerran muistan kokeneeni tämän fiiliksen pelatessani Last of Usia. Juuri tätä fiilistä haen videopeleistä.
Horizon on avoimen maailman peli, mutta siitä huolimatta ruudulle pusketaan sellaista grafiikkaa, ettei sitä meinaa uskoa todeksi. Teknisen toteutuksen lisäksi vakuuttaa se tyyli, jolla Guerilla on pelimaailman toteuttanut. Kotoisan tunteen tuovat ruskan väreissä olevat koivut ja tuuhea nurmikko huojuvat hiljaa tuulessa. Erämaassa hiekkamyrsky heikentää näkyvyyden nolliin, kuten myös sankka lumisade vuoristossa. Viidakossa aurinko pilkistelee tiheän puuston läpi, kunnes alkaakin rankkasade. Ja sitten näet nämä samat alueet eri aikaan vuorokaudesta, ja taas ei voi kuin ihmetellä, miten upealta peli näyttää. Ainoa miinus pitää antaa hahmojen kasvoanimaatioille. Pelailen itse PS4 Prolla, ja valitsin supersamplingin sijaan paremman ruudunpäivityksen.
Tarina on mielestäni mielenkiintoinen. Pelaajalle annetaan juuri sopivan tasaisin annoksin lisätietoa siitä, mitä maailmallemme onkaan tapahtunut. Osa tuputetaan ihan tarinan kautta, loput pitää itse löytää maailmaan piiloteltujen keräiltävien muodossa. Sivuhahmot ovat välillä vähän outoja, mutta onneksi päähenkilö Aloyta jaksaa kuunnella. Hyvin kirjoitettu hahmo.
Parasta on kuitenkin taistelu robotteja vastaan. Pelaajalle annetaan melko nopeastikin työkalut, jolla voi monella eri tavalla selvitä taisteluista. Esimerkkinä vaikkapa korruptionuolet, jotka saavat robotit kääntymään toisiaan vastaan. Piileksin jossain pusikossa lähellä härältä näyttäviä robotteja. Korruptoin yhden niistä ja seurasin taistelua vierestä. Korruptoimani robotti sai sen verran osumaa, että se pökertyi. Viimeinen minua kohtaan vihamielinen oleva robotti lähti juoksujalkaa laukkaan kohti minua. Juoksin karkuun minkä jaloistani pääsin ja valmistauduin syöksymään sivuun ihan viime hetkillä. Juuri ennen hyppyäni se aiemmin pökertyneenä ollut robotti lähestyi tätä toista robottia kyljestä. Vauhtia oli sen verran, että sehän oli sitten entinen robotti. Kiitin tappamalla tämän minut pelastaneen robotin. Hymähdin ja mietin, "mitä helvettiä äsken oikein tapahtui?" Täysin käsikirjoittamaton tilanne, joka oli kuitenkin upeampi kuin monessa muussa pelissä käsikirjoitetut kohtaukset. Ja näitähän Horizon: Zero Dawnissa tähän mennessä riittänyt. Jokainen taistelu ei tietystikään näin hienosti pääty, mutta varsinkin isompien robottien kaataminen tuntuu aina upealta.
Suosittelen ehdottomasti tutustumaan, kunhan Zeldan pelailuiltanne ehditte. Toivottavasti ette saa yliannostusta avoimen maailman pelejä sen aikana.
Linkkaan alle jonkun Youtubesta revityn videon, jossa fiilistellään Horizonin maailmaa ilman hudia. Upean näköinen peli.
Olet siis sitä mieltä että kaikki verkko-ominaisuudet ja virtual console toimii julkaisussa saatavan patchin jälkeen? Itse en ollut edes tietoinen että sellainen on tulossa. Vaikka kaihan se on aika vakio jo nykyään.
Virtual Consolen poissaolo julkaisussa oli jo tiedossa, mutta muut ominaisuudet tosiaan aktivoidaan julkaisupäivän päivityksellä. Kuten itsekin sanoit, aika yleistä nykyään. Rautaa pusketaan linjastolta paljon ennen kuin softa on lopullisessa kunnossa. Tai kai Switchillä voi pelata ihan normaalisti jo, mutta tosiaan verkko-ominaisuudet saadaan vasta päivittämällä konsoli.
Niin se hype hiipii täälläkin puseroon. Vein tuossa aiemmin viikolla Retromagiaan (Poromagian Turun kivijalkamyymälä) vähän vanhempia pelejä vaihtoon. Sain niistä yllättäen huimat 200€ rahaa käytettäväksi heidän verkkokauppaan. Pistin äsken pari Switchin Pro controlleria tilaukseen, yhteensä 159,80€. Perkeleen kallista ohjaimista, mutta mieluummin noilla pelailee moninpelejä kavereiden kanssa kuin niillä pienillä Joy Con -kapuloilla. Ajattelin myydä Wii U -kokoelmastani esim. Mario Kart 8:n pois ja ostaa Switch-version tilalle. Samalla toiveissa, että se Smash Bros vahvistettaisiin (vai onko se jo virallista..?) Switchille, että saisi konsolille hyvää moninpelikokoelmaa kasaan. Voisihan sitä ostaa Wii U:llekin lisää noita Pro-ohjaimia, mutta mieluummin tuen Switchiä kuin jo kuollutta konsolia. Vielä ei siis menty konsolikaupoille, mutta eiköhän sekin tule eteen ennen vuoden loppua. Nyt vaan toivotaan konsolille hyvää starttia, paljon hyviä pelejä Nintendolta ja muiltakin kehittäjiltä.
Wii U:n voisi muuten myydä pois, mutta pelkästään tasapainolaudalla pelattavien partypelien vuoksi on konsoli käytännössä pakko säästää. Sen verran tykättyjä ovat olleet kaveri- ja jopa perhepiirissä. Mäkihyppy, laskettelu yms. ovat olleet todellisia hittejä.
Kabanossilta paljon hyviä ajatuksia, olet selvästi sisäistänyt pitkäjänteisen sijoittamisen idean. Uskon, että toi kantaa hedelmää kauas.
Kiitos! Niin uskon minäkin. Paljon olen asiasta lukenut ja imenyt tietoa, ja nimenomaan tuo pitkäjänteinen sijoittaminen on jotenkin tuntunut omalta jutulta. Myös Nordnetin podcastia olen kuunnellut. Kannattaa muidenkin kuunnella.
Mitä tulee JayeizHin Verkkokauppa.comin osakekurssin ihmettelyyn: ei tuollaisilla kannata vaivata liikaa päätään. Varsinkin lyhyellä aikavälillä massat reagoivat todella oudosti, mikä saa kurssit toisinaan liikkumaan ihan eri tavalla kuin voisi luulla. Aika korjaa kyllä tuollaiset kyllä sille tasolle, mihin ne kuuluvat.
Sijoittaminen ja kuinka saada rahaa nopeasti ja helposti ei oikein kyllä trimmaa keskenään ainakaan omasta mielestäni. Jos haluaa rahaa nopeasti ja helposti, niin kannattaa mieluummin kokeilla pokeria ja vedonlyöntiä.
Ketjun otsikko nyt on mitä on. En itse kiinnostunut sijoittamisesta nopea rikastuminen mielessä. Vaatimattomilla tuloillani on tarkoitus tehdä elämästä helpompaa myöhemmässä vaiheessa elinkaarta.
Lainaus
Osakkeisiin pitäis kerralla pystyä heittämään miljoonan, että sais jotain järkevää tuottoa. Joku satanen tai tai parhaimmillaan muutama tonni vuodessa ei oikein kiinnosta. Ja monet kikkailee ihan muutamien kymppien takia. Ei se ole rikastumista, vaan penneillä leikkimistä. Varsinkin nuo rahastot on täysin läppä. Pulloja keräämälläkin tienaa enemmän. Onhan tuossa plussana se, että ihan hauskaa puuhaa seurailla onko joku noussut vai laskenut prosentin pari. Jos hyvä tuuri käy, niin montakin prosenttia. Lisäksi voi lesota, että omistaa osakesalkun.
Muutama tonni vuodessa ei ole mielestäni kyllä huonosti. Muutaman tonnin kun uudelleensijoittaa joka vuosi, niin aikanaan ne muutama tonnia voi olla jo kymppitonni vuodessa. Lumipallo saa massaa ja vauhti kiihtyy. Tullaan kyllä varmaan niin eri lähtökohdista tähän sijoitushommaan. Puhut itse sijoitusasunnoista samalla kun asun itse vielä vuokralla. Asuntosäästäminen kyllä työn alla.
Ei osakesalkkua omisteta kyllä pelkän lesoilun vuoksi. Täysin varteenotettava säästämismuoto, jos tietää mitä tekee. En nyt väitä olevani mikään sijoitusguru, mutta maltti on valttia. Sillä olen pärjännyt pitkälle ja tuottoprosentti on hyvä. Pitäkää pää kylmänä kun kurssit laskevat. Varsinkin Brexit, pressanvaalit yms ovat hyviä hetkiä ostaa. Jengi myy ihan paniikissa, ja silloin on oikea hetki ostaa. Tässä on jo muutama vuosi puhuttu tulevasta pörssikuplasta. Mulle on ihan sama, sulaako salkun arvosta vaikka 75%. Käteiskassa odottaa sitä päivää. Jos ja kun nousu taas koittaa, myös niiden vanhojen osakkeiden arvo palautuu. Pian on jo 10 vuotta talouskriisin alusta. Silloin kun olisi sijoittanut, niin aika hyville tuotoille olisi päässyt. Voi tietysti olla, että samanlaista laskua ei tule vielä pitkään aikaan, mutta sillä välin jatkan kyllä sijoittamista säännöllisesti nauttien kasvavasta osinkovirrasta. Jos se romahdus joku päivä koittaa, saa siihen aikaan ostetuilla osakkeilla laskettua osakkeidensa keskihintaa aika paljon alemmas.
Lainaus
Toisaalta jos on joku sijoittajaguru GBA, niin varmaan vetelee muutaman satatonnia vuodessa ja elelee omalla saarella palmun alla poltellen sikareita. Muille sellaista pientä kivaa puuhasteltavaa.
Ihmeellinen asenne sulla kyllä. Luultavasti astuin tässä miinaan ja TK naureskelee ruudun toisella puolella, mutta samapa se.
Verkkokauppa.comin osakkeissakin on ollut pitkään myyntinappi lähellä, mutta ei ole tullut vaan myytyä.
Miksi? Eikös sieltä makseta ihan hyvin osinkoa, eikä Verkkokaupan tulevaisuus ymmärtääkseni ainakaan huonolta näytä. Ymmärrän ehkä, jos sattuu olemaan joku supersuuri tuottoprosentti, josta haluaisi osan muuttaa rahaksi, mutta muuten en oikein.
Viime aikoina on kyllä ollut vaikeaa löytää mitään ostettavaa. Brexitin jälkeen on oikeastaan ollut aika hiljaista. Omankin salkun tuottoprosentit ovat "ennätyslukemissa". Omalle mielenrauhalle toimii kyllä paremmin tämä "osta ja unohda" -periaate. Ja jos vielä näissä kunnon laskuissa onnistuu ostamaan, niin aina vaan parempi. Toisinaan tullut ostettua ehkä aavistuksen liian aikaisin tai myöhään, mutta turha sitä on murehtia. Vaikea se on ennustaa, koska pohjat on saavutettu.
Yhdet suurimmista tuotoista on tullut Applelta, jota ostin heti splittauksen jälkeen 70 dollarilla. Viime aikoina yhtiön osake on pyörinyt siinä 130 dollarin tuntumassa. Viime vuonna käytiin jopa alle sadan dollarin. Harmi ettei silloin tullut ostettua lisää.
Kun rupeaa asiaa oikein ajattelemaan, harmittaa ettei sijoittamisesta kiinnostunut aikaisemmin.
Mutta joo, indeksirahastoa oli tarkoitus hommata. Sen mitä tästä nyt olen viime aikoina lukenut järkevistä lähteistä, niin pitäisi olla se fiksuin ratkaisu. Saa kuitenkin olla aika epeli, että pitkällä tähtäimellä tekee parempaa tulosta osakekaupoilla, kuin mitä noilla saa aikaan.
Joo, näinhän se taitaa olla. Pitkälti onkin sitten kiinni siitä, mitä aikoo salkullaan tulevaisuudessa tehdä. Itse havittelen sellaista mukavan tasaista osinkotuottoa, jolla voisi myöhemmässä vaiheessa elämää elellä vähän leveämmin. Toki tulee niitä rahastosijoituksiakin tehtyä salkkua tasapainottamaan.
Epin postaus toikin mieleen, kuinka hemmetin paljon viime genissä, etenkin Xbox 360:llä, oli laadukasta co-op pelejä. Suurin osa noistakin on läpäisty.
Onko jengi ostamassa Super Mario Runia? Ensi viikon torstaina tulee myyntiin iOS-laitteille. Androidille sitten joskus myöhemmin. Peli on on mobiilipeliksi poikkeuksellisen kalliiksi hinnoiteltu, mutta toisaalta 15€ kertamaksulla vältetään mikromaksut. Nintendohan olisi voinut lähteä tuossa tutulle ja ilmeisen menestyksekkäälle tielle, jossa pelaajille annetaan tietty määrä yrityksiä, ja lisää saa maksamalla tai odottamalla. Onneksi ovat tarkkoja siitä, mitä julkaisevat.
Taidan itse kyllä maksaa pelistä heti julkaisussa, sillä tuossa taitaa olla kyllä kaikki ainekset oikein hyvään mobiilipeliin. Peliä voi pelata yhdellä kädellä, ja siihen ei tarvitse kerralla panostaa liikaa aikaa. Toisaalta, jaksaako tuota edes pelata pidempiä pätkiä putkeen? Ei ole myöskään mitään hajua, minkä verran pelissä on kenttiä ja saadaanko niitä jatkossa lisää. Ikävä kyllä, peliä pelatakseen on oltava jatkuvasti verkossa. Eipä tuosta ole 99% ajasta mitään haittaa, mutta esimerkiksi lennoilla pelaamisesta ei varmaan tule oikein mitään. Ainakin omat kokemukset lentoyhtiöiden tarjoamista langattomista yhteyksistä ovat todella surkeita.
Jokos The Last Guardian on hankittu? Kävin tänään hakemassa ihan fyysisen kappaleen. Tutultahan tuo tuntuu, jos on ICOn pelannut, mikä ei minua haittaa. Virkistävää pelata peliä, joka ei vaihteeksi kerro kaikkea tai ohjaa kädestä pitäen. Kauhean monta tuntia ei jaksa pelata putkeen, sillä aika paljon saa miettiä ja tutkia etenemismahdollisuuksia. Samalla kuitenkin todella rentouttavaa pelaamista. Mihinkään ei ole kiire, musikki on kaunista ja ulkoasu miellyttää silmää vaikka pelin PS3-juuret vähän paistavatkin läpi. Valaistus on erittäin nätti. Saa maailman ja etenkin Tricon näyttämään todella elävältä.
Toisinaan tunnen olevani ainoa, jota eivät isot päivitykset haittaa. Melkeinpä peli kuin peli saa jonkinlaisen päivityksen julkaisussa, joten sen kanssa on oppinut elämään. En vaan oleta, että levy sisään ja pelaamaan toimii enää. Peliala on muuttunut. Tiedostan hyväksyvän asenteen olevan periaatteessa väärin. Ei asioissa tapahdu muutoksia, jos epäkohtiin ei puututa. Räikeimmissä tapauksissa suunnilleen koko peli on ladattu julkaisupäivän päivityksellä, mutta yleensä piuhoja pitkin valuu vain bugipäivityksiä.
Olen viimeisen kahden vuoden aikana ostanut muistaakseni kolme peliä julkaisupäivänä. Niistäkin kaksi digitaalisessa muodossa, joten peli on asentunut ja päivittynyt hyvissä ajoin ennen julkaisupäivää. Fyysisenä kappaleena ostettujen pelien kanssa olen tottunut laittamaan levyn konsoliin, ja sinä aikana tekemään muita askareita. PS4 Pron tultua taloon, oli selvää ettei ensimmäisenä iltana pelata. Download-listiltä kaikki mielenkiintoiset pelit lataukseen ja konsoli kiinni. Jossain välissä oli kaikki asentunut ja päivittynyt.
Eipä siinä, Nintendolle toki nostettava hattua, että edes jossain käytettävyyteen liittyvässä asiassa onnistuvat. Eipä se silti mulle konsolia myy.
Ymmärrän kyllä, että perheellisellä on peliaika hieman rajallisempaa kuin minulla, mutta valittamisen ja vitutuksen keräämisen sijaan suosittelisin järjestämään asiat niin, että peli on pelikelpoinen kun on vihdoinkin aikaa pelata. Onnistunee kaikilta. Olisi silkkaa tyhmyyttä hermostua tästä ja olla ottamatta opiksi. Ja konsolihan on rest-moodissa, jotta konsoli lataa ne myöhemmätkin päivitykset työpäivän aikana?
Geimereille tuo motion-blurin puute voi olla kova paikka jos se tosiaan korostaa alhaisia ruudunpäivitysnopeuksia. Pitäisi kyllä päästä testaamaan. Suurin osa konsolipeleistä on 25-30 fps välissä ja harvoin lukittuna.
Miten tuohon vaikuttaa ns. keinotekoinen motion blur? Ei siis jo TV:n teknologiasta sivutuotteena syntyvä motion blur. En siis asiasta tiedä, mutta linkkamasi videon perusteella oledin pikselit siis päivittyvät viiveettä, jolloin mitään TV:stä johtuvaa motion bluria ei pääse syntymään. Monesti pelien teknisestä puolesta puhuttaessa nousee esiin, miten motion blur on siinä hoidettu. Jos en ihan väärin muista, Uncharted 4:n uusimmassa päivityksessä tuli kai jopa mahdollisuus säätää blurin vahvuutta.
Edelleen mennään LCD-telkulla, joka jo vuonna 2010 maksoi 400€. Kuun vaihteessa tulee juurikin se kuusi vuotta täyteen. Silloin taisin sanoa, että seuraava telkkari on OLED. Ensinnäkin kesti aika kauan, että niitä saatiin markkinoille, ja nyt odotellaan hintojen laskua. Phillipsin ja Panasonicin tulo OLED-markkinoille tekee kyllä hinnoille hyvää, mutta vielä pitää ikävä kyllä odotella.
Näytä kirjoitukset
Niin uskon minäkin. Paljon olen asiasta lukenut ja imenyt tietoa, ja nimenomaan tuo pitkäjänteinen sijoittaminen on jotenkin tuntunut omalta jutulta. Myös Nordnetin podcastia olen kuunnellut. Kannattaa muidenkin kuunnella. 