Näyttääpä veikeältä! Uudenlaista "tasoloikkaa", jossa pitää ilmeisesti vähän miettiäkin, ainakin jos haluaa päästä käsiksi kaikkeen kerättävään. Ulkoasu huutaa 90-luvun lopun Rarea, joka on tietenkin suuri kehu.
Switch-versiokin toimii arvioista päätellen hienosti, vaikka ruudunpäivitys ja resoluutio ei olekaan kilpailijoiden tasolla.
Mietinkin nyt Snake Passin ostamista Switchille ns. kevyemmäksi palaksi Zeldan ja Mario Kartin väliin. Onko joku muukin ostamassa?
Käy usein niin, että ratkaisen pyhäkössä ongelman kummalliselta tuntuvalla tavalla. Vierailu Youtubessa sen jälkeen vahvistaa, että joku ratkaisee saman ongelman ihan eri keinoilla. Uskomatonta miten paljon tässä pelissä voi kokeilla, testailla, yrittää ja erehtyä. Välillä onnistuu tekemään jotakin muikeaa ja suu suorastaan leviää hymyyn.
Jotkut pulmat voi ratkaista myös tavoilla, jotka tuntuvat lähes huijauksilta, jos mukana on sopivaa rompetta. Ei kai siinä? Jos oikeassa elämässä mukana on tulitikut, niin en minä kiviä yhteen hakkaamalla nuotiota yritä tehdä. Se, että moinen on kuitenkin mahdollista eikä pelaajaa estetä millään tavalla, on siistiä.
Soluttauduin muuten eilen ensimmäistä kertaa Hyrulen linnaan, ainakin ensimmäisiin huoneisiin. Napsin vartiointia yksi kerrallaan käyttöosiksi ja löysin kelpo tavaraakin. Linnaa on jännittävää tutkia. Alueen musiikki on yksi parhaita Zelda-melodioita.
Omasta profiilista näkee pelaamiensa pelien ajat. Ensimmäiset 10 päivää siellä näkyy koska ensimmäisen kerran pelasi tiettyä peliä, sen jälkeen se vaihtuu näyttämään pelituntien määrää.
60 pelitunnin perusteella voisin itse melkein vetää johtopäätökset, että tässä on uusi Kolmen konsolipelivaltakunnan Suojelija, Digitaalisten ja Audiovisuaalisten elämysten Itsevaltias, Nousevan auringon alla syntynyt. Nouse! Nouse ja jaa viisaasti oppejasi tulevat kaksi vuosikymmentä!
Olisinko uskonut tätä Nagano 9... siis Ocarina of Timen jälkeen? No en välttämättä olisi. Huikea, huikea temppu.
Mä olen pelannut kaksi pääluolastoa, sydämiä on.... oliko nyt 13? Linkin kestävyysmittaria olen keskittynyt kehittämään, koska kiipeily (ja etenkin nopeampaa kiipeily harppauksilla) on niin hauskaa, kun jokaisen kukkulan päältä tuntuu löytyvän jokin pieni palkinto – oli se sitten Korok-siemenen tapainen hyvin pieni asia, joka tosin johtaa itsessään ihan mukaviin palkintoihin inventaariosysteemin osalta – hyviä aseita kun tekee mieli hamstrata.
Siitä hienoa, että Switchin konsepti tarjoaa helpon tavan lanittaa ja saada 60 kuvan ruudunpäivitys neljän pelaajan moninpeliin (2+2), jos vierailee jonkun luona ja käytettävissä on kaksi laitetta. Millaistahan Switchin 6,2" näytöltä on pelata, kun se jaetaan puoliksi? Toisaalta pieneen ruutuun kyllä tottuu yllättävän nopeasti.
Ainoa miinus tulee "HD" Rumblesta, joka on täysin mitäänsanomaton.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistaakseni Zelda ei edes tue HD Rumblea. Ei ihmekään, jos se tuntuu vain "tavalliselta."
Kävin muuten eilen myös ostamassa Pro Controllerin, kun Gigantin myyjä löysi varastosta vielä liikkeen viimeisen kappaleen. Ohjain sopii käteen just eikä melkein, ja sen rakenne huokuu laatua (osittainen läpinäkyvyys näyttää siistiltä). Pystyin pelaamaan ilotikuillakin Zeldaa mallikkaasti, mutta on se myönnettävä että pelituntuma parani Prolla vielä yhden kerroksen. Varmasti hurjan muikeaa pelata tällä 1,5 kuukauden päästä Mario Kartiakin.
En ole vielä käynyt ensimmäisessä kylässä (matkalla sinne) ja kyllä tämä on uusi klassikko RE4:sen ja OoT:in kaltaisten pelien joukkoon. Käsittämätön suoritus nintendolta.
Zelda on piru vie huumetta! Olen nyt enemmän koukuttuneempi kuin ensimmäisenä päivänä.
Aamulla meni läpi suuren voimankoitoksen pyhäkkö ilman yhdenkään sydämen menetystä. Tunsin itseni pahatakamukseksi, ja sain kahmittua melkoista rompetta sieltä mukaani. Huh heijakkaa sentään!
Mielenkiintoista! Olin siinä uskossa, että tätä pidettäisiin melko universaalisti jopa sarjan parhaana osana. Aion kuitenkin ehdottomasti hankkia pelin ja vetää omat johtopäätökseni. Jo ihan ihan siksi, että onlinea voi ilmeisesti pelata kaksi yhtäaikaisesti jaetulla ruudullakin.
Myin Wii U:n aikoinaan pois ennen Mario Kart 8:n julkaisua. Niinpä peli jäi kokematta kokonaan, mikä on todellinen harmi, sillä niin paljon kehuja se sai osakseen.
On hienoa, että peli tulee nyt Switchillekin, ladattuna uusilla herkuilla: Mario Kart 8 Deluxe pyörii 1080p-resoluutiolla 60 kuvaa sekunnissa jopa kahden pelaajan jaetun ruudun moninpelissä. Lisäksi siinä on mukana klassinen Battle-moodi, joka puuttui alkuperäisestä.
Minä odotan kovasti Deluxea, mutta ymmärrän, etteivät kasin Wii U:lla pelanneet välttämättä lämpiä ajatukselle, että maksaisivat pelistä uudelleen kuutisenkymppiä pelkän grafiikkakuorrutuksen ja battle-pelitilan takia.
Hotsittaako peli sinua? Omistitko aikoinaan kasin, vai aiotko hypätä MK8-junaan vasta Deluxen kohdalla?
Jos tarpeeksi moni ostaa pelin, laitamme peliseuran puolella online-mittelöt käyntiin ja puskemme tämän foorumin sen seuraavalle kehitysasteelle, eli Mario Kart -laudaksi. Älkääkä luulkokaan, ettei se olisi mahdollista...
Ensimmäinen "luolasto" tai "temppeli" takana. Lainausmerkit tulevat tarpeeseen, sillä kuten kaikki muukin pelissä, ne rikkovat pinttyneitä Zelda-konventioita, ja komeasti rikkovatkin. Paikka tuntui hyvin eeppiseltä, toismaailmalliselta. Musiikki loi hienoa tunnelmaa. Lopuksi tuli tunne, että oli saavuttanut pelin maailmassa jotakin merkittävää, ja palkintokin siitä oli kohdillaan.
Nyt olen siis ratkaissut yhden näistä paikoista. En kiirehdi seuraavaan; palaan tutkiskelemaan vähän keski-Hyrulea, yritän paikantaa Korokien kotimetsän ja katson, josko reitilleni osuisi lisää muistoja Zeldasta, joita olen löytänyt tähän mennessä vasta neljä.
Myydyin Nintendo-konsoli ikinä lanseerauksessaan Euroopassa. Vau!
Ansaittua. Switch on todella koukuttava laite, jota on ilo käyttää. Käyttis toimii kuin salama, pelit voi aloittaa päänäytöltä sekunnissa. Paljon siinä ei vielä ole, mutta se mitä on, toimii kuin wanhoina hyvinä aikoina. Tämä on kuitenkin ensisijaisesti Pelikonsoli, jolla pelataan pelejä. Netflixit, verkkoselaukset sun muut hoituvat paremmin tehtäviinsä soveltuvilla laitteilla kätevämmin.
WiFi-piiri tosin vaikuttaa heikolta: muut laitteeni sujahtavat verkkoon täysin palkein, mutta Switch saa vain kaksi keskinkertaisilla nopeuksilla. Oma reititin ei ikävä kyllä tue 5-Ghz:n taajuutta. Joskus myös tuntuu, että laitteella menee unesta heräämisen jälkeen tavallista pidempään yhdistää verkkoon.
Tämä peli on tehnyt lähes mahdottoman: tunnen itseni ihan lapseksi taas, kun tutkin monimuotoista Hyrulea, joka tarjoaa viihdyttäviä harhautuksia menossa olevaan tehtävään lähes jokaisen kukkulan takana, raunion nurkalla ja luolan pohjalla. Tältä lapsena tuntui pelata, Nintendo on vanginnut sen kerrassaan upeasti tähän peliin.
En ole edelleenkään ehtinyt tehdä juuri mitään; kaupungin pikkutehtäviä, satunnaisia pyhäköitä (olen ratkonut tähän mennessä 17) ja Korok-siementen metsästystä. Pelitunteja takana parikymmentä.
Löysin eilen myös 50 tehopisteen sapelin. Heittämällä parhaan, minkä olen toistaiseksi löytänyt. Säästelen sitä todella koviin yhteenottoihin.
Wind Wakerin paras ominaisuus näköjään on tässäkin, eli kamera ja galleriat, jotka pitää koittaa saada kerättyä täyteen. Saa taas kivasti uppoamaan aikaa, kun koittaa löytää ja kuvata jokaisen hahmon, vihun, ötökän jne. sillä erilaisia kohteita riittää. Kuvatuista kohteista saa sitten lisäinfoa ja taustatarinaa. Tällaiselle keräilijäluonnolle kohtuullisen koukuttava feature. Muutenkin joka hemmetin paikka täynnä piilotettuja juttuja ja pientä kivaa.
On kyllä hienoa, että Zelda on palanut takaisin sille tasolle, jota olen odottanut N64-ajoista saakka.
Mitään ei ole kyllä säästelty, niin "all-in"-mentaliteetilla Breath of Wild on työstetty.
Siksi tuo maksullinen laajennus – varsinkin loppuvuoden – alkaa tuntua pikemminkin palvelukselta kuin kiusanteolta: peli on tupaten täynnä muutenkin, ja parikymppiä maksamalla herkkua tulee vielä lisääkin.
Yhdeksän, kymmenen pyhäkköä ehdin koluta suit sait sukkelaan, ennen kuin tuli kipakampi vastaan. Iskin eilen itseni levolle, kun en saanut millään sen ratkaisua päähäni +20 minuutin jälkeen. Hienoa! Alkavat varmasti muistuttamaan vielä enemmän Zelda-temppelien parhaimpia ja haastavimpia huoneita, mitä edemmäs pelissä etenee.
Ja on tässä niitä oikeita temppeleitäkin vielä varmaan...
Tähän suunnattomaan maailmaan on kätketty 900 Korok-siementä! Tunnen itseni hölmöksi, kun en ole törmännyt vielä kuin siihen ensimmäiseen. Montako muilla on? En kyllä muistanut alun jälkeen enää niitä. Tänään yritän löytää lisää!
Kuinkahan helvatun kauan menee aikaa, jos aikoo ilman suurempia lunttauksia haalia KAIKEN mitä pelissä on... Nähdä jokaisen paikan, suorittaa jokaisen pikkutehtävän ja sitä rataa.
Tänään kirmailin jossain vehreällä ylängöllä vuohipukit seuranani ja tuulenvire vierelläni. Leukani loksahti auki. Pelkkä päämäärätön Hyrulessa samoilu on niin hauskaa, kun voi testailla kaikkea pientä, kiipeillä ja tehdä havaintoja villieläimistä.
Ehkä mun Switchi jääkin sitten sinne TV:n taakse piiloon...
Tiedä miten liioiteltu soppa tuokin on, mutta teinpä nyt ainakin toistaiseksi jonkinlaisen hätäratkaisun, ennen kuin selviää onko kyse todellisesta, kaikkia käyttäjiä koskettavasta suunnitteluvirheestä.
Todella, todella huikea peli, siis todella huikea! Pelasin rauhallisesti tutkiskellen ensimmäiseen kaupunkiin saakka, ja jatkuvasti oli suu messingillä. Pelissä saa kokea jo alussa suurta löytämisen riemua, kun peli ei juurikaan anna turhia neuvoja. Vähän vain tuuppaistaan, että "menehän sinne päin." Pelaajalle tuputetaan myös jatkuvasti uusia mahdollisuuksia vuorovaikuttaa tähän maailman tavoin, jotka saattavat laukaista todella siistejä ketjureaktioita.
Pidän myös tuosta ase- ja kilpisysteemistä. Erityisen hyvää tavaraa tekee mieli säästellä (ei kuulostanut yhtään kaksimieliseltä), eikä koskaan voi olla varma, milloin suosikkimiekka lahoaa alta kesken kiivaimman yhteenoton. Ensimmäisen pelisession aikana eri näppäinyhdistelmät olivat vielä hakusessa, eikä aseiden, valikoiden ja karttojen välillä liikkuminen tullut lähellekään luonnollisesti.
Ja ai niin: on todella hienoa, että peli käyttää musiikkia vähäeleisesti, jopa melankolisesti. Luonnon äänet on nostettu päärooliin. Sirkkojen siritystä, yölintujen rääkynää ja tuulen suhinaa. Niin hienoa.
Ei hirveästi moitittavaa Joycon-ohjaimista kolmen tunnin Zeldan pelaamisen jälkeen. Tattien liikerata tuntui ensialkuun vähän oudolta, mutta hetken päästä pelasinkin jo ilman mitään kommervenkkejä. Ainakin tuon tyyppisessä pelissä tuntuu toimivan mallikkaasti.
Laitteessa ei ole niin kuin mitään ja eshop pelkkä reikä. Ei edes virtual consolea. Miettii taas, että mitähän Nipa taas puuhaillut viime vuodet, kun ainoa peli on Wii U:n porttaus, eikä edes perustoiminnot ole valmiina.
Mutta onhan tämä paljon parempi tilannetta, jossa kaikki olisi kaadettu mukaan keskeneräisenä, hitaana ja temppuilevana. Parempi Apple-tyyliin lisäillä ominaisuuksia pikku hiljaa. Uusia päivityksiäkin odottaa, jos sieltä tippuu aina jokin kiva ominaisuus. Vaikka tietäisikin, että tämä kaikki olisi pitänyt periaatteessa löytyä julkaisussa.
Switch onkin vähän kinkkisempi sijoitettava TV-tasolle, koska se vie pystysuunnassa huomattavasti enemmän tilaa kuin muut konsolit, kun laitteen yläpuolelle täytyy jättää tilaa... öh, telakoitumista varten. Sijoitin sen televisioni taakse toistaiseksi, mutta eihän paikka ole millään tapaa optimaalinen. Ehkä pitää käydä ostamassa IKEAsta jokin halpa apupöytä tasoni viereen.
Kuriiri toimitti juuri konsolin kotiin. Se lähetettiin jo eilen matkaan. Vasta ehtinyt avaamaan paketin. Tää laite on paljon pienempi kuin kuvittelin!
Kaikki promokuvat ovat kyllä aika hämääviä. Esim. pakkauksen kuvissa laite näyttää paljon isommalta suhteessa mallin käsiin vrt. oikeassa elämässä. Näyttö on vissiin 6,2" mutta kuvissa näyttää enemmän 7-8" kokoiselta imo.
Jokseenkin sopivan kokoinen, etten sanoisi; hyvä kompromissi kannettavuuden ja riittävän suuren näytön välimaastossa. Kotona kun pelataan suuremmasta töllöstä, mutta jos laitetta mukaan haluaa, se sujahtaa aika nätisti olkalaukkuihin ja käsilaukkuihin tuon kokoisena.
Tässä IPS-näytössä ei olla onneksi tällä kertaa säästelty laadussa.
Tämä käyttis on kyllä täysin toiselta vuosimiljoonalta Wii U:n mopoautoon verrattuna. Ei ehtinyt edes päivityspalkkia huomata, kun data oli jo tippunut.
Käyttis ja Zelda päivitetty, vähän myöhemmin ehtii aloittamaan, sillä en lankea "testaan 15 minuuttia ja sitten lopetan" -ansaan Zeldan kanssa.
Nyt on harmaa Switch kotiutettu Zeldan kanssa. Aika haipakkaa nuo tuntuivat menevän. Lommilassa oli jonottamassa kymmenkunta ihmistä, mutta osa hamusikin halpaa Pleikkaria Switchin sijasta. Puheiden mukaan saivat parikymmentä konsolia per liike, Zeldoja oli ainakin aamusta hyllyssä vasta pari kappaletta.
Tämä on ilmeisesti jokin Sonyn vastaisku Switchin julkaisua vastaan, myydä väliaikaisesti konsolia normaalia halvemmalla. Esimerkiksi Saksassa hinta painunut alle kahden sadan euron.
Enää muutama hassu tunteroinen Gigantin ovien avautumiseen!
Tuli takaumia joulukuulta 1998. Silloin avasin tärisevin käsin painotuoreen Super Powerin, miettien: "Onko se 100? Onko se 100?" Niitä kultaisia numeroita hierottiin pitkään ja hartaasti pleikkarifanien kasvoille...
Saitko Epi sen konsolin noudettavaksi Gigantista? Collect@Store ei ole enää käytössä konsolin osalta.
Katos, ei olekaan. Tilaushistoriassani noutotilaus näkyy edelleen aktiivisena statuksella "keräilyssä." Kaiken järjen mukaan saisin noutoviestin huomenna aamulla... toivottavasti.
Tai sitten menen varmuuden vuoksi heti aamusta, vähän ennen ovien aukeamista.
Arvosteluita ulkona, ja kymppisade on alkanut, kun "paras peli koskaan" -maininnat ropisevat niskaamme. Oi että, jonkun erityisen äärellä me olemme. Juuri TÄTÄ päivää tullaan muistelemaan vuosien päästä kaiholla, kultaisin kyynelein. Naatiskellaan!
EDIT: Ihan naurettavan siistiä! Kymppejä vaan tippuu kuin omenia puista alkusyksyn tuulissa!
Näytä kirjoitukset
Onko joku muukin ostamassa?
