Todella kovaa settiä siis jälleen kerran. Antichamberille erityisen suuret suosittelut. Upea first person puzzle-peli, joka pistää aivot solmuun. Rikkoo jatkuvasti totuttuja sääntöjä, ja juuri kun luulee pääsevänsä jutun jujusta perille, kääntää peli taas kaiken päälaelleen. Toisena nostona voisi ottaa The Swapperin, joka on kotimaista käsialaa. Todella tunnelmallinen puzzle-peli tämäkin.
Olin jo ajatellut ettei hetkeen tarvitsisi rahaa peleihin käyttää, mutta HB11:n kaikki pelit ollut jossain vaiheessa tahtootahtoo-listalla, muttei ole tullut hankittua. Annetaan sitten niille hyväntekijöille fyffee. Stna.
Sellainen muistikuva on myös, että tämän voi kai läpäistä useammankin kerran eri sisällöllä ja endingeillä?
Ei ainoastaan voi, mutta pitää jos mielii saada juonesta tolkun. Peli on rakennettu erinomaisesti juurikin tuo mielessä pitäen; jo kuullut dialogit voi skipata miten haluaa ja (hyvin rajallinen) muistiinpanotila säilyy ennallaan kunnes itse poistat raapustuksia.
Traileri ihan kiva jos pystyy katsomaan ohi tuon uuden designin.
Minusta designissa ei ole juurikaan vikaa, liikaa teippiä vaan (teippiä kengissä, wotlol?), mutta dubsteppi trailerissa melkeen itkettää. Takasin siihen rokkenrolliin nyt hei!
Virtues Last Reward on aikka tymäkkään 12.49e hintaan tuolla eshopissa. Pitääkö ykkösosa olla pelattuna vai onko tämä kokonaan erillinen peli. Oon kuullu että hyvä peli että vois. Onko jotain käryä kellään?
Ei tartte olla pelattuna. Joistakin asioista saa toki enemmän irti, jos 999 on pelattuna, mutta pääasiassa kyseessä on täysin erillinen tarina. Ja erittäin kovahan se on, eli tuohon hintaan aika lailla pakkotyyppaus. Kaikille.
Noh, ladatkaa jo!
+1
Yhtä tärkeää on myös muistaa, että jos 999 on pelattuna niin Virtue's Last reward ei ole 999 part 2, vaan oma pelinsä jolla on oma tyylinsä.
Siis mitä? Tarjouksella 30€? Kaksi tuntia? Siis mitä? Kuinka kallis se on ilman tarjouksia?
En ole seurannut MGS5:sta sen tarkemmin kun ei ole koskaan pelisarja napannut, mutta kuultuani GZ:n lyhyydestä ajattelin sen olevan 10-15€:n lataus. 30€? Siis mitä?
- Vuoden paras wanha peli Awesomenauts. En pidä MOBA-genrestä, mutta pidän Awesomenautsista.
- Vuoden pettymys Pokémon Y. Kaipasin nuoruuden tuntikymmenien pokénäppäilyä, mutta ei vaan napannut kuudennen badgen jälkeen. Pokémon, vika ei ole sinussa, me vain kasvoimme erillemme.
- Vuoden yllättäjä Sarjaa aikaisemmin pelaamatta, en oikein tiennyt mitä odottaa, mutta Animal Crossing: New Leaf valloitti sydämeni.
- Vuoden nintendopeli Fire Emblem: Awakening. FE on yksi lempipelisarjoistani koskaan ja Awakening on yksi parhaista FE:istä.
- Vuoden pleikkaripeli Tearaway. Pelasin tätä tuntikausia päivässä koska oli pakko, mutta kyllästyminen ei juurikaan päässyt iskemään. Hahmon ja maailman kustomointi on huippua ja onkin hauskaa pelata peli sekä Walter Whitena että Lauri Tähkänä. Pakko-ostos jos omistaa Vitan. Pelatkaa suomalaisella lokalisaatiolla, siellä oli eräs komea poika vääntämässä kielikuvia.
- Vuoden boxipeli En muista milloin viimeksi edes käynnistin boksin. Ohi.
- Vuoden PC-peli Call of Juarez Gunslinger. Pidän CoJ-sarjan ensimmäisestä ja toisesta osasta, kolmannen skippasin suosiolla. Gunslinger vetää vähän eri suuntaan, mutta tarina on geneerisyydessään mielenkiintoinen, tarinankerronta tuo mielekkyyttä pelimaailmaan. Arcadea jaksaa räiskiä, josta kertoo parissa kentässä Leaderboardsien kärkijoukoissa vaikuttaminen.
- Vuoden ladattava peli Kaiken järjen mukaan tämän pitäisi mennä CoJille, mutta varieetin tähden sanon Rogue Legacy. Ehdottomasti hardcore-kokemus ja vasta saanut ilmaista lisäsisältöä.
- Vuoden kannettava peli Lisätäänpä myöhemmin.
- Ensi vuoden odotetuin peli Tämän joudun jakamaan kahden hyvin erilaisen pelin kanssa: Telltalen Walking Dead Season 2 ja Super Smash Bros. Wii U. WD:stä esimakua saaneena en malta odottaa tarinalle jatkoa ja Smashiltä odotan kasuaaleillekin sopivaa taistelupeliä jossa riittää pureskeltavaa asiaan paneutuville.
Telltalen The Walking Dead S02E01. Äimän käkenä ja itkun alku kurkussa.
Ykköskauteen rakastuneena ajattelin pelata tämän episodi kerrallaan niiden ilmestyessä, eikä kaduta. Alusta asti kovaa emotionaalista tykitystä ja rujoja tilanteita. Lopputeaseri aiheutti sopivasti jatkon kaipuuta.
Hyvä alku, mutta 1,5 tuntiin ei paljoa loppujen lopuksi mahtunut. Eiköhän tämä vielä saa aikuisenkin miehen kyyneliin.
Eilen heräteostoksena Anttilan hyllystä viimeinen kappale Wind Waker HD:n keräilyversiosta, siitä missä tulee Ganondorf-figuuri. Pelasin tuossa herättyäni pari tuntia ja onhan se vieläkin yksi suosikkipelejäni, jopa HD:na. Olin unohtanut kuinka veikeä keksintö Miiverse olikaan.
Päivemmällä paikalliseen peliliikkeeseen noutamaan Link Between Worlds.
Kun ostin älypuhelimen, tuli minullekin tuo kokoajankännyssäkiinni-reaktio, jota itse vihasin ja edelleen vihaan. Ei siinä kauaa mennyt kun opin olemaan välittämättä tekstareista ja ilmoituksista, jopa paremmin kuin ennen. Ennenkuin olin koko ajan tavoitettavissa useammalla eri tavalla, olin kiinni Facebookissa (ja teininä irs-galleriassa sekä MSN messengerissä), aina kun pystyin. Nyt kun kaikki kaverini tietävät että saan viestit lähes poikkeuksetta vastaanotetuksi samantien, olen omaksunut sellaisen mentaliteetin, ettei minun tarvi vastata juuri sillä hetkellä jos ei huvita. Puheluita en yleensä torju, paitsi ratissa, mutta WhatsAppit, FBMessengerit ja tekstiviestit lojuu tuntikausia vastaamattomina, jos en vaan jaksa. Omaa aikaa pitää olla.
Thos Dark World on saanut ainakin kaikkien roskalehtien arvostelijoilta kylmää kyytiä. Eipä tartte niihin luottaa tippaakaan, koska omaan makuun se oli aivan uskomattoman hyvä Marvel-raina. Ei Avengersin tasoinen mutta huumori ja Marvel-pakettiin istuminen olivat todella laatutavaraa.
Tämä. Pelkäsin Marvel-leffojen käyvän yksitoikkoiksiksi, mutta Thor 2 todisti toisin. Tykkäsin todella paljon kuinka Avengersin tarina sidottiin Odotukset Guardians of the Galaxyn scifi-oopperaan, Kapteeni Amerikan vakoojatrilleriin ja Antmanin heist-elokuvaan nousi.
Toinen seikka, mitä toivoisin enemmän peleihin, on huumori. Onhan sitä peleissä jo nykyäänkin, mutta olisi mielenkiintoista nähdä kuinka puhtaasti komediaksi tehty peli toimisi.
Saint's Row 3 ja 4 on melkeinpä puhdasta komediaa ja pelleilyä.
Huonoa komediaa tosin, mutta komediaa silti.
SR:n komedialla ei ole (ainakaan allekirjoittaneelle) oikein mitään annettavaa, koska devit luottavast yksinomaan absurdiuteen. Heittävät ruutuun pikseliä ja toivovat että se on hauskaa. Ei ole niin minkäänlaista setup-payoff -suhdetta. Yhdyn Viniin siinä, että komediapelejä olisi mielentoista nähdä enemmän, varsinkin eri genreissä.
Pelasin eilen illalla kakkoskeissin läpi. Ei tätä viitsi maratoonina vetästä, tosin sen takia että peli kestäisi mahdollisimman pitkään. Mehustellen.
Mekaanisesti paras AA tähän mennessä. Rikospaikan tutkiminen luonnistuu hyvin stulyksella ja kursorin näyttäessä mitkä on jo tutkittu säästää samojen dialogien toistolta. Vähän harmittaa ettei kaikkia lokaatioita voi tutkia, mutta ei se mikään gamebreaker ole. Athenan psykologinen analyysi on hyvä idea, mutta en ole vielä saanut siitä jujusta kiinni. Ovat olleet lähinnä arvauspeliä, kun deveillä on ollut eri tunnetila mielessä kuin minulla. Kuten aiemmissa osissa, B:tä pitämällä pohjassa dialogi juoksee eteenpäin, mutta enää sama ei onnistu pitämällä kosketusnäytön nappulaa painettuna, mikä on harmi. Yksi Game Over tuli jo vastaan, ja rangaistus oli yllättävän kevyt: paluu kysymykseen täydellä healtilla. En tiedä onko se hyvä vai huono idea. Mahdollisuus tallentaa kaikkialla on sekin arvioinnin alla mekaniikkana.
Stoorillisesti olen tykännyt molemmista keisseistä. Tuli myös ensimmäinen ihan oikea yllätys kakkosessa kun
Yhdyn Aivikseen, ei ole kovin vaikea hypätä mukaan. Itse pelasin viimeksi alkuvuodesta ja silloin skillipuu oli aika pelottava, mutta muuten ihan näppärä.
Itsekkin eilen pelasin ensimmäisen keissin, ja maistuu. Sama ongelma musiikin kanssa, mutta ekan pelin musat ovat vieläkin vertaansa vailla imo, joten en odottele ihmeitä. Tykkään tästä uudesta päähahmojen dynamiikasta. Tarkennettuna siitä, että Phoenix on ottanut Mentorin roolin, joka oli alussa Mialla, sekä Apollo ja Athena ovat mukana tuomassa sanailua samalta viivalta. Se, että kaikki ovat asianajajia tuo piristystä vanhaan kaavaan, jossa kumppanit olivat ulkopuolisia ja pelihahmo tiesi laista enemmän.
AA4:n pahin moka oli mielestäni siinä että se jäi Apollon osalta ontoksi, joten odotan innolla josko hän saisi vähän lisää hahmoa tässä osassa.
EDIT: Kai kaikki tietävät että ensimmäisen viikon (tai kahden) ajan character costume -DLC:n saa halpaan 0,00€ hintaan? Sisältää uudet skinit Apollolle ja Athenalle, sekä uuden vanhan puvun Phoenixille.
Mistä kautta bongasit tuon duunin, ja millaisia pääsyvaatimuksia työnantajalla oli? Ulkomailla kun itsekin työskentelee niin kiinnostaa kuulla, että mitä polkuja myöten muut ovat paikkoja löytäneet
Yrityksestä kuulin isoveljeltäni, joka on ollut siellä jo pidemmän aikaan duunissa. Vaatimukset oli lähinnä MS Officen peruskäytön osaaminen, suomen ja englannin taitaminen sekä yhteistyökykyisyys. Itselläni kun ei ollut ennalta työkokemusta kielen parissa, tein puolen tunnin kielitestin ja kävin Skype-haastattelun. Paikan päällä työkaverit opettivat aika hyvin homman jujun, joten ei ollut sen suhteen ongelmia.
Kävin tänään Dublinin Gamestopissa kysymässä pelin perään (tääl ei tunnu olevan muita pelikauppoja), sanoivat eioota. Nyt sitten 3DS lataa yytä itekseen. Säästin vitosen.
Onkos se paikka jonkun peliyhtiön sisäinen firma vai ostaako muut yritykset kyseisen firman testauspalveluita?
Itsenäinen lokalisaatiopulju. Siinä on hyvät ja huonot puolensa; asiakkaita pitää kohdella silkkihansikkain ettei vaan loukkaa, mutta toisaalta eipä ole sidottu johonkin tiettyyn pelisarjaan kuten voisi olla jonkun julkasijan firmassa. Esim. Activision ja CoD.
Eilen tuli neljä (4) viikkoa täyteen täällä saarivaltiossa pelitestaajan duunia maistellessa. Tarkempi toimenkuvahan on lokalisaation laadunvalvonta, mikä tarkoittaa sitä että pelaan suomenkielisiä pelejä, raportoin kielioppi- ja kontekstivirheet ja ehdotan parannuksia. Itse työ on välillä turhauttavaa toimistossa istumista, odotellassa että asiakas korjaisi virheet ja lähettäisi korjatun version pelistä testattavaksi, mutta yleisesti ottaen tämä on hauskaa puuhaa. Ei mitään mitä tekisin lopun elämääni, mutta silloin tällöin irtiottona hoitsun arjesta toimii. Työympäristössa ihmiset ovat mukavia ja toisiaan kunnioittavia, joka on tarpeen sillä täällä on porukkaa eri puolilta maailmaa sönköttämässä englantia toisilleen. Maisemia en ole hirveemmin kerennyt katselemaan, ja ensi viikolla jo kutsuneekin lento takasin Suomeen.
Luonnollisesti en voi sanoa mitään peleistä mitä olen täällä pelaillut, mutta sekä hyvää settiä että ylihypetettyä kuraa on pitänyt pelata. Olen myös päässyt testaamaan next-gen-konsoleita, tai sitten en.
Tosiaan, despireltä tuli ostettua Super Mario 3D Land ja Virtue's Last Reward, jotka olivat molemmat keikkuneet jo ties kuinka pitkään hankintalistallani. Nyt kun illat pimenee ja synkistyy tästä, niin on varmaan soveliasta aloittaa siinä ihan vuoden lopussa tuo VLR. Toivottavasti on edes vähän niinkin huikeeta settiä kuin 999.
VRL vaati minulta vähän omanlaisensa asennoitumisen, peli jäikin alun jälkeen puolen vuoden tauolle kun ei ollutkaan 999 2. Uudelleen alotettuani jäin heti koukkuun ja nykyään pidän siitä ehkä jopa enemmän kuin edeltäjästään.
Hahaa, on siis kannattanut malttaa AC:n parista työpuheluita odottamaan. :b Toivottavasti natsaa! Ja toivottavasti firma ei ole kauhean syvällä juoksuhaudoissa.
Ne lähettikin sähköpostia :D
Mutta natsas! Ensi tiistaina klo 13:30 lähtee lentolaiva kohti saarivaltiota, jonka kyydissä allekirjoittaneen pitäisi olla. Fiilis on oiva.
Olen tässä viime viikot tavoitellut pelitestaajan duunia Irlannista. Äsken käytiin videohaastattelu ja haastattelija sanoi suosittelevansa minua pestiin projektipäällikölle. Suurella todennäköisyydellä olen siis tiistaina muilla mailla kattelemassa miltä ne tulevat pelijulkasut näyttää.
Tällä hetkellä olen kotosuomessa jännäkakka housussa.
Outo ankka lammikossa, mutta erittäin viihdyttävä. Perustuu Cracked.com-huumorisivuston editor-in-chieffin (?) samannimiseen kirjaan. Ei tätä voi edes kuvailla, mutta näyttelytyö, ohjaus ja käsikirjoitus ovat kaikki kultaa. Ehkä vähän kiirehditty lopussa, mutta en ihmettelisi jos se olisi ollut kirjankin tarkoitus. Nyt haluan lukea kirjan ja kirjan jatko-osan, This Book Is Full Of Spiders: Seriously Dude Dont Touch Itin.
Löytyy tosin vain jenkki-Netflixistä, eli jos jollakulla ei vielä ollut sitä Media hinttiä, niin tsiigatkaa Gba:n postaus muutama scrollaus ylempänä.
Mitähän mahtaa tarkottaa kun tossa 3DS:n streepass/spotpass -valon kohdalla palaa punainen valo? Ei siis se vilkkuva punainen että akku on lopussa vaan jatkuva. En oo ikinä ennen huomannu tollasta, pitäiskö tässä huolestua? Kone on siis laturissa kiinni ja laturi seinässä ollu nyt jo tuntikausia eli akku pitäis olla täynnä.
Ainoa maininta moisesta mitä äkkiseltään löysin, on se että akku olisi vähissä. Vilkkuva valo on taas että lopussa. Ratkaisu: upgrade XL:ään.
Vikahan ei välttämättä oo akussa itessään, jos valot vaan sekoilee.
Näytä kirjoitukset
