Mitähän noi Unibetin 10€ ilmaisveto ja 100% talletusbonus 150€ asti tarkoittaa? Siinä oli jotain kierrätystä, en varmaankaan saa vain ilmaiseksi kymppiä pelattavaksi?
Leonin kampanja takana cooppina. Ekat pari tuntia oli hyvää toimintaa, jossa pääsi ampumaan ja pieksemään zombeja, vaikka sielläkin välissä oli aina kaikkea turhaa. Viimeiset pari tuntia kampanjasta olikin sitten turhaa Uncharted setpiece-välideo-hidaspakotettukävely-setpiece-kopiointia ja vielä todella amatöörimäisesti tehtynä. Eka kampanja siis alkuun lupaava, mutta loppupuoli oli kyllä aivan jäätävää paskaa, pelillistä sisältöä ei ollut nimeksikään. Toivottavasti muissa kampanjoissa keskitytään vähemmän tuohon Uncharted-kopiointiin, muuten jää kyllä peli kesken.
Diablo 3 co-op (PS4)
Siis mitä vittua. Aivan jäätävää paskaa. Vaikeusaste tapissa ja ei haastetta pätkääkään. Vaikeusasteen tiputus, jotta kampanja menee nopeammin ja pääsee "itse sisältöön". Silti kampanja kestää aivan jäätävän kauan, kun pelaaminen on niin puuduttavaa. Kampanjan läpipeluun jälkeen oli jo niin puutunut olo, että aika pian piti alkaa jo tulla se "itse sisältö" vastaan. Riftiä kokeiluun ja samaa paskaa, bountyt turhaa paskagrindausta. Paljonkohan olisi vielä pitänyt pelata, että se Diablon sisältö tulee. En tiedä, en jaksanut alkaa netistä etsiä tai muutenkaan kokeilemaan enää mitään, peli helvettiin kovalevyltä. Jos Nintendon pelit ovat nykyään liian helppoja pääpelin osalta, eivät ne kuitenkaan ole MITÄÄN verrattuna tähän paskaan. Ja kun koko peli nimenomaan perustuu pelaamiseen ,ei tarinaan, ei fiilistelyyn, ei seikkailuun, niin jos vaikeustaso on näin kauan täyttä zombia, niin ei helvetti.
Gravity Rush 2 (PS4)
Olipa matka! Niin uniikki peli, niin uniikki. Mahtavat liikkumismekaniikat ja liikkumisen vapaus, jotka yhdistetään vielä hienosti taisteluun ja challengeihin, mahtava maailma, mahtava OST, mahtava tyyli, tyydyttävä tarina, etenkin viimeinen tunti tai pari fiilistelyn puolesta, Kat, positiivisuus, joka huokuu pelistä ja hahmosta, värit, kaikki.
Jos verrataan ykköseen, niin ykkönen oli fokusoituneempi ja sitä kautta virheettömämpi, mutta tämä oli taas massiivinen paketti ja huomattavasti kunnianhimoisempi kokonaisuus. Väliin mahtui enemmän turhauttavia, itseääntoistavia ja suoraan sanottuna todella huonosti suunniteltuja sivutehtäviä, mutta kokonaisuutena ajateltuna (vielä enemmän viimeisen parin tunnin mahtavan tykityksen ansiosta) peli tuntuu huomattavalta harppaukselta ykkösestä, joka sekin oli jo yksi suosikkipelejäni. Tämä oli TEOS, josta huokuu kehittäjän visio ja rakkaus visiotaan kohtaan.
Ostin pelin jo muistaakseni lähemmäs kaksi vuotta sitten alennusmyynnistä, kun luin kehuja ja vaikutti sellaiselta, joka saattaisi kolahtaa, kun pidän twinstickeistä ja vähän bullethell-tyylisistäkin peleistä. Pelasin silloin tutoriaalin ja yritin muutamia kertoja, mutta alkoi turhauttaa, kun roguelike-tyyliin jouduit aina aloittamaan alusta. Tuntui, ettei tätä jaksa, mutta toisaalta jotain kiehtovaakin siinä oli. Jätin hautumaan ja ajattelin, että kyllä mä vielä joskus pelin pariin palaan.
Pari kuukautta sitten palasin pelin pariin ja onneksi palasin. On nimittäin niin jäätävän hyvä ja koukuttava peli, etten olisi ikinä uskonut kuinka pahasti tästä koukutun. Pelasin ennen tätä toista roguelike(-lite)-peliä, Flinthookia (loistava peli sekin, mutta ei Gungeonin tasoinen lähellekään). Siinä sain aivot väännettyä uuteen asentoon , jonka tämä genre vaatii, eli ettei aina uudelleen aloittaminen enää vituttanut, vaan oikeastaan päinvastoin, sitä aina odotti, kuinka selviää haasteista, kuinka pitkälle tällä kertaa pääsee, millainen runi tästä tulee.
En keksi pelistä juuri mitään kritisoitavaa. Hienoa, miten pelissä pystyy kehittymään jatkuvasti ja miten pitkään runit pysyvät vaihtelevina. Alkuun tuli myös mieleen ihan samantyyliset fiilikset kuin ekaa Zeldaa tai LttP:tä pelatessa. Enpä muista, että mikään nykypeli olisi 15 vuoteen ainakaan saanut sitä aikaan, että oikeasti tulee se sama tunne kuin silloin lapsena pelatessa. Seikkailun fiilis tuntemattomaan ja oikeasti mahtava mystinen tunnelma. Sitten myöhemmässä vaiheessa peli kehittyi omien taitojen hiomiseen ja tietynlaiseen suorittamiseen ja sekin oli yhtä mahtavaa. Varmaankin 150-200 tuntia tuli yhteensä mittariin. Jotkut pelaavat ilmeisesti tuhansia tunteja tätä, mutta itselleni tuli tässä vaiheessa kylläinen olo. Ilmeisesti vielä muutamia salaisuuksia jäi näkemättä ja kokematta. Ja unlockattavien hahmojen menneisyyksiä en enää avannut, meni tuon toisen avaamisessa sen verran hermot, että tarvii ainakin vähän taukoa pelistä.
Graafinen tyyli miellyttää. Musiikit, toisin kuin ehkä kuvittelisin, jos vain kuuntelisin soundtrackia ennen pelin pelaamista, ovat järkyttävän hyvät kauttaaltaan, tukevat pelin tunnelmaa todella hyvin. Hubi, josta lähdetään gungeoniin, tuo oman fiiliksensä peliin. Vihollisuunnittelu, gungeonin eri kerroksien audiovisuaalinen toteutus ja vihollisten asteittainen vaikeutuminen, kaikki pomot, kaikki miljoonat itemit ja aseet ja niiden luoma gameplay, jossa aina joudut improvisoimaan tilanteen mukaan mitä satut saamaan, eri NPC:t joita pelastat, kaikki pienet mekaniikat ja systeemit cursesta arkkujen avaamisiin tai hajottamisiin ym. Kaikki tuntuu jotenkin niin täydellisesti suunnitellulta ja toteutetulta. Järkyttävän kova peli.
Tämä pari kuukautta meni kyllä kuin sumussa pelin parissa. Jatkuvasti mielessä, jatkuvasti teki mieli pelata. Ehkä ihan viimeinen viikko meni pakkopullaksi, kun tapojeni vastaisesti aloin grindata puuttuvia trophyjä, jotta saisin platinan, pari hölmöä trophyä nimittäin oli. Nythän peliin on juuri tulossa ilmeisesti aika laaja ilmainen päivitys, eiköhän se pidä tarkastaa jossain vaiheessa.
Kyllä tämä on ihan parhaita pelejä koskaan. Jos pidät twinstick-shootereista (vaikkei ihan puhdas sellainen olekaan, vähän enemmän harkitsevuutta kuin yleensä genren peleissä, suojan käyttöä ym.) ja roguelike-genre menee alas, niin tätä peliä ei missään nimessä kannata ohittaa.
En kyllä muistanut kuinka hyvät musiikit Megaman kolmosessa on. Kuuntelin pitkästä aikaa soundtrackia, kun TK mainitsi nuo musiikit ja on kyllä järjettömän kova OST kauttaaltaan. Menee kakkosen ja ysin tasolle. Nelosessakin on hyvä, mutta ei kuitenkaan näiden kolmen tasoinen.
E. Ehkä ne ykkösen musiikit on myös samaa huipputasoa oikeastaan.
Jahas, Resident Evil Revelations 2:n Raid-moodi tuntuu kypsäksi paistetulta tuotokselta, verrattuna siihen raakileeseen, minkä Revelations 1 tarjoaa. Ihan kuin pelin sisään olisi kätketty pienenpieni RPG, hahmonkehityksineen ja avautuvine kykyineen. Nyt tiedän, kumpaan Raidiin sijoitan mieluummin pelituntini.
Pakko sanoa, että en vaan ymmärrä tuota Raid-moden pointtia. Pelasin cooppina varmaan ehkä viitisen tuntia tuota tässä ihan hiljattain ja missään vaiheessa ei pienintäkään haastetta. Ei tuollainen levelöinti ja skillien kehitys nappaa yksinään, kyllä joku haastekäyrä pitäisi olla samalla.
Loppujen lopuksi kyllästymisen iskiessä googletin pelin tarjoamasta haasteesta (kun nytkin oli koko ajan pelaaminen ollut sitä, että "kyllä se kohta vaikeutuu ja joutuu jo taistelemaan, ihan pakosti jossain vaiheessa se haaste avautuu, eikö?") ja jossain steamin keskusteluissa sanottiin, että käytännössä haaste pitää itse tehdä jättämällä hahmo kehittämättä tai jotain tuollaista paskaa. Sitten poistin pelin. Kyllä haaste pitää suunnitella peliin, ei sitä saa jättää pelaajan käsiin. Se, joka haluaa pelata ilman haastetta, voi valita easyn ja se, joka haluaa haastetta, valitsee oikein toteutetun hardin.
Aivan mieletöntä visuaalista tykitystä. Kävin katsomassa 3D-version. Jotenkin se vaan kuului tähän leffaan, tuntui, että tämä pitää nähdä 3D:nä. Vaikka onkin konvertoitu. Jotenkin lisäsi virtuaalitodellisuus-fiilistä. Pidin paljon. Suurimmaksi osaksi tämä tosiaan nojaa visuaalisuuteen, mutta oli tarinaakin ihan mielenkiintoista tai viihdyttävää seurata. Ei Spielberg vaan osaa tehdä huonoa elokuvaa.
Siis nuo kiristysviestit on täysi läppä tasoltaan, 3 vuotiaan kiristys, sitä tarkoitin etteivät ole edes kiristys. Koko "kiristys" julkaista vuotajat (millä tapaa tämä vuotajien julkistaminen haittaisi BC:tä?) tuli vasta tämän kohun jälkeen. Sitten sivulauseessa mainitsee, että jotain ihme kiristysjuttuja on ollut jo aiemmin. Ihan varmasti joo.
Ihmettelen myös, miksi kukaan olisi kateellinen varmaankin alle siivoojan minimipalkalla 50-60 tuntia töitä paiskivalle kaverille..
Itselläni ei ole ainakaan hermot menneet Brother Christmasin toimintaan tai ylipäänsä koko juttuun. Olen seurannut juttua mielenkiinnolla. En ole tyyppiä ennen tätä kohua seurannut lainkaan. Kiinnostuin jutusta, kun luin nuo hänen viestinsä ja ajattelin, että jaa, taitaa olla aika koijari kaveri. Sitten luin uutisten kommentteja, joissa ihmiset suureksi osaksi puolustivat häntä ja ihmettelin tätä. Koko juttua pidettiin noitavainona. Tuo Facebook-viesti varsinkin oli jotenkin niin selkeän räikeä aihe epäillä tyypin toimintaa. Koposen toiminta (ja toimimattomuus mm. oikaisupyyntöjen osalta), vastaukset tiettyihin kysymyksiin tietyissä kohtaa tätä kohua ja muutamat yksityiskohdat jutussa ovat lisänneet epäilyäni.
Itse uskon kaverin olevan huijari. Toki on hienoa, jos ei ole ja poliisi todistaisi tämän ja kaveri voisi toivottavasti jatkaa hyväntekemistä. Tässä tapauksessa myös toivon, että HS joutuu rajusti vastuuseen ja samoin tämä, joka on masinoinut koko feikkikampanjan Koposta vastaan.
En tiedä, mulle ainakin tulee ekana mieleen, kun kaveri kirjoittaa vähän ennen kuin alkaa projektiin, että itselleen kerää eikä kellekään muulle ja miettii, miten lavastaisi aidonnäköisen tilanteen ym., että kyllä tuollaisen tyypin tekemiset ainakin kannattaa tutkia.
Hmm en kyllä löydä tietoa tosta, että olisi mennyt ilmoittamaan kiristyksestä. Koko juttu tuli ainakin minulle ihan puun takaa.
Mitä tulee tuohon erilaisten huijausten suunnitteluun, niin joo, olen itsekin niin tehnyt toki läpällä. Tässä on nyt vaan mielestäni ero siinä mielessä, että kaveri miettii pukkiteemaista projektia ja pian tällaisen viestin jälkeen on pukkiteemainen projekti pystyssä. Ei mitään random ajatusleikkiä siis. Lisäksi, jos sulle näytetään alle pari vuotta vanhaa Facebook-viestiä ja vielä tuon aiheista, jonka olet kirjoittanut, niin aivan varmasti tunnistat ja muistatkin sen omaksesi. Tai näin itse ajattelen.
Noh, aika näyttää, mitä poliisitutkimus sanoo. Mielestäni kuitenkin epäilyttävä tyyppi.
Edit: On tuo kiristys ollut näköjään alusta asti ollut tiedossa. Löysin nyt. Ei ollut tosiaan tuota kovin paljoa uutisoitu, ainakaan en itse ollut huomannut tuota aiemmin.
Edit2: Eikun joo, siis sehän oli tämä ihan täysi läppä, mikä ei oikeasti liity tapaukseen mitenkään, ei ainakaan ole mikään todellinen kiristys. Toki tuo on hyvä ottaa mukaan puolustuspuheisiin hämärtämään soppaa.
Sehän oli nimenomaan teoreettista keskustelua, ideoiden heittelyä. Mutta en mä tiedä, mun mielestä tollanen ideoiden heittely vähän ennen kuin perustaa nimenomaan pukkiin perustuvan hyväntekeväisyysprojektin, on melkoisen selkeä viittaus kaverin motiiveihin ja ajatusprosesseihin. Etenkin, kun tyyppi ei ensin edes muista tällaisia viestejä lähetetyn, eikä pysty tarkastamaan viestejä, kun puhelimet vaihtuneet välillä ( ) , samalla kuitenkin todeten näiden olevan asiayhteydestä irrotettuja vaikkei edes muista viestejä ja myöhemmin vasta kuittaa huumoriksi.
Ja olihan tuossa paljon muutakin hämärää, nämä pari vanhempaa alkoivat ihmettelemään toimintaa.
Ja mitäs tämä 100 000 kiristysrahaa, jota häneltä on pyydetty tai ura tuhotaan? Mistä tämä nyt yhtäkkiä kaivettiin pari kuukautta tapahtuneen jälkeen. Ihmetyttää myös, miksei kaveri mennyt heti poliisin puheille, kun kiristetään.
En nyt varmasti sano suuntaan enkä toiseen. Poliisihan nyt tapausta selvittää kuitenkin. Varmasti sitten maine puhdistuu, jos poliisi ei mitään löydä. Ja varmaan mahdollisesti perusteet kunnianloukkaussyytökseen myös sitten Hesaria kohtaan.
Näköjään yhtä pitkää viestiä, kun nyt tarkistin. Juurikin Facebook. Missä miettii tilanteen lavastamista ja itselleen keräämistä ym. Mielestäni kertoo kaiken tyypistä.
Myös se, miten Koposen jutut ovat muuttuneet muistamattomuudesta anteeksipyytelyyn ym. Paljon muutakin kyseenalaista jutussa.
Hmm, toi Brother Christmas tapaus on kyllä jännä. Itse en ole kyllä lähellekään vakuuttunut syyttömyydestä, kun katsoo niitä viestejä, mitä kaveri on laittanut suunnitellessaan projektia.
Jännä nähdä lopputulema. Jotenkin vaan todella epäilen rehellisyyttä. Toki on auttanut paljon, mutta melko varma olen, että paljon on vedetty myös välistä.
Toki suurin osa "virallisista" hyväntekeväisyysprojekteistakin on paskaa.
Siis ihan hiton hyvä, kiitos! Cdonia tulee käytettyä sen verran paljon, että katselin juuri viikko sitten, josko tuo plussa kannattaisi ottaa. Ilmaiseksi kelpaa enemmän kuin hyvin.
Itse entisenä erittäin innokkaana (nykyisin silloin tällöin miedosti innostuneena) penkkiurheilijana olen lukenut todella paljon dopingin käytöstä (sekä urheilijoiden että ihan tavisten, joiden käyttö on itse asiassa tavallaan paljon suurempi ongelma kokonaisuudessa kuin ammattilaisten) vuoden 2001 Lahden tapauksen jälkeen, joten siinä mielessä en voi tällaisista dokumenteista aivan hirveästi saada uutta tietoa siltä rintamalta. Pitää kuitenkin ehdottomasti katsastaa tuo Bigger Stronger
Toki yksittäiset tapaukset ja yksityiskohdat aina kiinnostavat ja on mielenkiintoista nähdä ja kuulla, miten noita käytännössä toteutetaan. Tyler Hamiltonin Secret Race (löytyy ainakin applen storesta) oli yksi hyvä esimerkki tuollaisista, jonka joutui lukemaan ihan putkenaan, kun kaveri kertoo kaikki suunnitelmat, miten Armstrong ja kaverit suunnittelivat käytön Ranskan ympäriajon aikana ja muutenkin kertoi aika yksityiskohtaisesti kaikkea uran ajalta dopingiin liittyen.
Icaruksesta teki kiintoisan tuo noin valtavan kuvion keskelle joutuminen/pääseminen aivan tyhjästä ja tuollaisten valtavien suunnitelmien todistaminen aivan tapahtumien keskiössä olleen henkilön kertomana. Ja lisäksi tuo keskiössä ollut venäläinen tyyppi on aivan legendaarinen persoonaltaan. Toivottavasti kertoo vielä paljon lisää ja toivottavasti tuollaisia whistleblowereita tulee vielä paljon lisää. Kaikki urheilu kuitenkin on niin täynnä noita salaisia suunnitelmia ja ihmeellisiä toteutuksia. Aivan kaikki huippu-urheilu.
https://youtu.be/cpRNsFQahHw Tässä podcastissa oli mielestäni kaikkein parhaiten kysytty niitä asioita, mitkä jäivät askarruttamaan dokumentin katsottua. Mielestäni vielä paremmin kuin Lance Armstrongin forward podcastissa tai Roganin jaksossa. Dokumentti oli kuitenkin leikattu niin valtavasta määrästä materiaalia, että se oli vasta pintaraapaisu koko juttuun. Näissä podcasteissa kysyttiin hyvin pikkudetaljeja, joita ei selitetty dokumentissa mitenkään.
Ei minulla muuta varsinaista pointtia ollut kuin se, että Dirt Rally VR 10/10.
Kyllä, todellakin huikea peli. Ostin rattipenkin ja G29:n puoliksi GT Sportsia, puoliksi VR-ajelua silmällä pitäen. Loppujen lopuksi kävi kuitenkin niin, että Dirt Rallyn kokemisen jälkeen ruudulta pelattavien autopelien kiinnostavuus katosi kyllä aika täysin. Aivan käsittämätön fiilis, kun vedät kaasu pohjassa metsien keskellä, heität sivuluisuun ja katsot sivuikkunasta eteenpäin. Jokaisen mutkan ja pinnanmuodon pystyy tuntemaan ja arvioimaan TOTAALISEN eri tavalla verrattuna flatilta ruudulta pelaamiseen. Vihdoin pystyt oikeasti hallitsemaan autoa perstuntumalla.
Kolme sekuntia häiritsi reso ja rosoisuus, vauhtiin päästyä se kaikki unohtuu välittömästi.
Siis tänä vuonna ei ole NHL-pelaajat mukana lainkaan NHL:n päätöksen vuoksi, siellä pelataan normaalisti sarjaa. Eli kuten sanoin, vielä MM-kisojakin turhempi turnaus.
Olympia-futis on tosiaan aina jämäturnaus. Siellä on muistaakseni joku 23v. ikäraja ja sen lisäksi saa olla muutama "yli-ikäinen" pelaamassa.
Katselin Icarus-dokumentin (suomeksi Käry) ja on kyllä aivan uskomaton juttu. Kannattaa katsoa, jos urheilu ja urheilun doping kiinnostavat yhtään.
Taidettiin julkaista joskus elokuussa, mutta vasta nyt katsoin, kun näin tekijän haastattelun Joe Roganin showssa. Olin pintapuolisesti jutusta tietoinen suomalaisen median kautta, mutta järkyttävän laaja verkkohan tuo oli ja on.
Uskoisin, että järkevimmät kryptovaluutat löytää aika nopeasti. Ja nämä kryptot on sen verran kovassa nousussa, että uskoisin, ettei edes paljon tarvitse ymmärtää kokonaismarkkinoita. Eri asia, jos alkaa laittamaan rahaa miljooniin eri osakkeisiin ja pelaamaan peliä. Kryptomarkkinat ovat kuitenkin jo lähemmäs vuoden verran, mitä olen sivusta seurannut, vaikuttaneet mahdolliselta "helpolta rahastukselta", johon laittaisi kiinni rahaa joksikin suht pieneksi aikaa ja olisi mahdollisuus saada hyvä tuotto suht pienelläkin sijoituksella ja nopeasti. Voi olla, että olen väärässäkin. Uskaltaisin kuitenkin jonkun summan sijoittaa ymmärtämättömänäkin.
Olen vaan aivan ulkona siitä, miten nuo markkinat käytännössä toimivat, miten ostetaan, mistä, miten myydään. Koko käytännön toteutus on aivan hakusessa. Tuon takia en ole muutenkaan koskaan lähtenyt sijoittamaan.
Kävin myös katsomassa Last Jedin ja aika meni siivillä, niin viihdyttävä paketti tarjoiltiin. En ole intohimoinen Star Wars fani missään nimessä, mutta tämä oli kyllä aivan helvetin hyvä. Paras Star Wars heittämällä.
Eniten kylmiä väreitä koskaan. Residen Evil-fanina maistui. Samaan aikaan uudenlainen, mutta kuitenkin tietyllä tapaa aivan samanlainen kuin vaikka RE1. VR toi lisäulottuvuuden ja kylmät väreet mukaan vielä vahvemmin, mutta ei tämä mielestäni parasta VR:ää ollut, mitä on tullut koettua. Ehkä top viiteen pääsee kuitenkin.
Voi helposti suositella kaikille, jotka pitävät kauhupeleistä ja/tai Resident Evilistä.
Everybody's Golf (PS4)
Sarjan uusin osa tarjoaa jälleen aivan järkyttävän koukuttavaa ja tyydyttävää golfia. Kyllä tämä vaan on yksi parhaita urheilupelisarjoja ja yleensäkin pelisarjoja koskaan. Ehkä vähän harmittaa, ettei kenttiä ole enempää kuin 5 + DLC:t. Se on pelin huonoin puoli. Etenkin, kun ensimmäinen ja toinen ovat ylihelppoja. Mutta toisaalta, jos vielä pari DLC-rataa tulisi, niin tarpeeksi ratoja siinä vaiheessa ja tähän asti (50-100 tuntia varmaankin takana) on pärjätty näilläkin hyvin.
Toinen, jota toivottavasti tuodaan peliin enemmän, ovat online-turnaukset. Juuri tuli international tournament, mutta vaikka toteutus on toisaalta hieno, kun on muutaman päivän kestävät karsinnat (yksi yritys) ja muutaman päivän kestävä lopputurnaus (yksi yritys), niin toisaalta aika vähän pelattavaa tuollaisella toteutuksella.
Peruspelaaminen on kuitenkin niin jäätävän viihdyttävää, sujuvaa ja täydellistä, että kyllä tästä tunteja saa irti.
Sparc (PSVR)
Jos pitää mailapeleistä ja urheilusta, ei voi olla pitämättä tästä. Käytännössä uusi urheilulaji, joka on mahdollinen vain VR:n ansiosta. Mahtava träkkäys myös move-kapuloilla (PC:llä varmasti vielä parempi) ja hienot yksinkertaiset, mutta taitoa ja taktiikkaa vaativat mekaniikat ja säännöt. Aivan mielettömän hieno. Sääli, että VR-pelit eivät ole käyneet CCP gamesille tarpeeksi kaupaksi, sillä pelin isompi päivittäminen ja kehittäminen jäi haaveeksi, kun CCP jätti ainakin toistaiseksi VR-pelit taakseen.
NHL 18
Tiettyjä parannuksia tuli NHL17 verrattuna (etenkin tekoälyn puolelle 1v1-pelejä pelattaessa), mutta ei lähellekään tarpeeksi. Pari kuukautta netissä hakkaamista riitti (varmaankin noin 100 tuntia meni peliaikaa, eli jonkun verran kuitenkin jaksoi). Liikaa rikkinäisiä osa-alueita. Silti itse perusta (skillstick-pelaaminen) on kyllä aivan mahtavaa. Ehkä ristiriitaisin peli koskaan, kun pelissä on niin paljon raivostuttavaa paskaa ja toisaalta se pelin aivan core-pelaaminen on niin helvetin tyydyttävää.
Knack 2
Oli silloin julkaisussa vähän aikaa ilmainen. Olisin kyllä muutenkin ostanut jossain kovassa alessa, kun ykkösestäkin pidin. Ristiriitainen peli. Tietyssä mielessä parantanut paljon ykkösestä (tasoloikka on parempaa ja taistelu on monipuolisempaa, muttei kuitenkaan ehkä niin paljon parempaa kuin ykkösessä), toisaalta liian pitkä kuitenkin. Jos tarina ja välinäytökset olisi tehty parhaiden Ratchetien tasolla, niin olisi kyllä kovempi kokonaisuus. Nythän tuo tarinapuoli ja cutscenet on aivan täyttä kuraa pelissä. Platinoin kuitenkin pelin, sen verran maistui. Graafisesti peli on kyllä välilllä aivan tajuttoman upea ja musiikit oli todellinen yllätys. Oli nimittäin helvetin hyvää musaa, mitä ei kyllä ykkösestä löytynyt oikeastaan pätkääkään.
Trackmania Turbo (PSVR)
Varsinainen pelihän on varmasti aivan mahtava, en vaan ole vielä jaksanut alkaa hieromaan sitä. VR-puolen osuuden kuitenkin jo pelasin ja tarjosi kyllä todellisia vatsanpohja ympäri fiiliksiä. Huikeita loikkia ja kieppejä. Tietyt hypyt olivat yksiä vahvimpia VR-kokemuksia tähän asti.
Rez Infinite (PSVR)
Rez on helvetin hyvä ja se on helvetin hyvä myös VR:ssä. Etenkin VR-versioon tehty uusi kenttä on upea kokemus.
Tiny Trax (PSVR)
Miksihän näitä nyt sanotaankaan suomeksi.. autoradalla pikkuautot kaahaa ja kaasutetaan ja jarrutetaan, tässä versiossa lisäksi ohjataan, driftataan. Pelinkehittäjä FuturLab on tunnettu tiukoista mekaniikoista ja myös Tiny Trax on mekaanisesti todella hyvin toteuttu. Hankin kaikki trophyt, mitä pelissä on ja olisin erittäin mielelläni pelannut peliä vielä tuhottamasti lisää verkossa, mutta valitettavasti peli on myynyt todella huonosti, eikä vastustajia saa. Kuin tehty moninpelaamiseen. Harmi, että VR on vielä niin pieni markkina.
Farpoint (PSVR)
Aim-ohjaimella todella hieno peli. Ja myös erittäin hyvin toteutettu ihan pelinä. Ei pelkkä VR-gimmick. Tarinatila oli viihdyttävä, mutta pelin paras sisältö löytyy haastetiloista ja coop-haasteista, joissa pääsee toden teolla VR FPS:n makuun ja highscore-jahtiin. Joku VR FPS 4v4-moninpeli olisi ihan älyttömän siistiä, sen huomasi jo tiettyjen AI-vihollisten tullessa pelissä vastaan. Ja nimenomaan tuolla AIM-ohjaimella. Toivottavasti toteutuu.
Nex Machina
Housemarque ei osaa tehdä kuin parasta laatua. Highscore-jahdista tykkääville 100% suositus.
3on3 Freestyle
Tämä peli saa minulta "eniten koskaan puun takaa tullut mestariteos"-palkinnon. Yksi parhaita urheilupelejä, mitä olen pelannut. Mikään muu peli ole saanut niin hyvin toteutettua sitä fiilistä, mikä kentällä on itse pelatessa. Jokainen tilanne tuntuu siltä, kuin miltä se tuntuu itse kentällä pelatessa oikeaa koripalloa. Siihen päälle hyvä art, animaatiot ja musiikit sekä äänitehosteet, niin mestariteos on valmis. Katukoriksen henki kaapattuna videopelin muotoon.
Headmaster (PSVR)
Todella koukuttava. Jalkapalloa pusketaan erilaisissa haasteissa maalitauluihin. Haasteiden vaikeustaso nousee todella tasaisesti ja herkullisesti. Kaikista piti saada kolme tähteä, ennenkuin pystyi jatkamaan seuraavaan. Todella hyvin tasapainotettu niin, että koko ajan tiedät pääseväsi sinne kolmeen tähteen, mutta vaatii todella hyvän onnistumisen. Poikkeuksellisen hyvin tasapainotettu. Ehkä suosikkini kaikista VR-peleistä, vaikkei sinänsä kaikkein paras showcase VR:lle olekaan.
Thumper (PSVR)
Rytmipelien rytmipeli. Nimenomaan rytmipeli, ei musiikkipeli. En yleensä ole tällaisissa reaktiopeleissä kovin hyvä, mutta niin mahtavan rytmisen toteutuksen ansiosta pahimmatkin kohdat menivät aika lailla selkärangasta, kun vaan sai kentän rytmistä kiinni ja S-rankkien hankinta oli tyydyttävää (ja mahdollista, toisin kuin tosin yleensä tällaisissa peleissä itselleni). VR nostaa kokemuksen seuraavalle tasolle. Tuli myös jotenkin Wipeout-fiilistä, vaikka tässä mennäänkin kiskoilla. Yksi parhaita VR-pelejä.
Näytä kirjoitukset
) , samalla kuitenkin todeten näiden olevan asiayhteydestä irrotettuja vaikkei edes muista viestejä ja myöhemmin vasta kuittaa huumoriksi.