Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointisähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
Vaalea Tumma
linktree Pelaajalauta  >  Yleinen  >  Pelikeskustelu
linktree Aihe: Mitä peliä pelasit viimeksi?
Sivuja: 1 ... 130 131 132 133 134 [135] 136 137
« edellinen seuraava »
Tulostusversio
Aihe: Mitä peliä pelasit viimeksi?  (Luettu 797025 kertaa)
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4020 : 13.05.2022 10:51 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 118 Basaaripisteet: 0 Profiili SSX (ps2)

Kuten ostosketjussa kirjoitin niin tämä oli aikoinaan ihan huikea kokemus kun ekan pleikkarin cool boarders 4:sta hyppäsi ssx:n demon pariin.
No nyt 21 vuotta myöhemmin pelin ongelmat iskee aika selvästi joista isoin on ruudunpäivitys joka nykii aina kun kamera kääntyy mutkissa ja mesablanca radalla ruudunpäivitys nykii muutenkin todella usein.

Ratoja on vain kuusi ja ilmeisesti sen takia kisa moodissa jokainen lasketaan kolmesti eli ensin on karsinnat ja sitten semi finaali ja finaali.
Kisoissa ei myöskään ole tarjolla restart toimintoa joten ne on pakko laskea loppuun ellei vaan palaa alkuvalikkoon takaisin.
Finaalin jälkeen on restart mahdollisuus, mutta se aloittaa sitten koko homman alusta eli taas lasketaan kolmesti.
Siinä vaiheessa kun ekat pari laskua menee hyvin ja kolmannella melkein kaikki mahdollinen pieleen niin peli alkaa muuttumaan kivasta nostalgia tripistä turhauttavaksi.
Silti tuli vedettyä Kaorilla kaikki kisat ja showoff temppuilut kullalla läpi poislukien pipedream joka on viimeinen temppuilu kisa joten ei siinä montaa tuntia mennyt. Ehkä joku nelisen tuntia.

Soundtrack on kyllä edelleen rautaa ja tässä ei myöskään tarvitse kuunnella sitä jatkuvaa "TRICKYY, IT'S TRICKY TRICKY TRICKY" toistoa.
Se alkoi vasta seuraavassa pelissä ja sitä saa kuunnella vielä jopa siinä uusimmassa ps3 pelissäkin eikä sitä voi ottaa pois päältä.
Kuinkahan paljon EA on tuon käyttämisestä maksanut kun sitä on pakko käyttää joka pelissä ykkösen jälkeen.
Niin paljon kuin mä run dmc:sta tykkäänkin niin tuo yks sample kyllä jaksaa ärsyttää kun sitä joutuu kuuntelemaan yli kymmenen kertaa yhden laskun aikana.

Pelattavuuden haastavuus tuli yllätyksenä uusimpien sarjan pelien jälkeen.
Ekat pari kisaa kannattaa lähinnä tehdä spinnejä, koska jo pelkkä frontflip lähtee todella hitaasti ja todennäköisesti pääset syömään lunta.
Hahmot myös kaatuu reippaasti helpommin joten ekat kisat oli suorastaan surkuhupaisaa katsottavaa.
Vasta ihan lopussa kun statsit alkoi olemaan maksimissa, alkoi pelattavuus tuntumaan "normaalilta".
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4021 : 16.05.2022 11:52 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 764 Basaaripisteet: 0 Profiili Fallout 4 on aika erilainen peli survival-vaikeusasteella! Kyse on jonkinlaisesta selviytymissimusta, jossa jokaista yhteenottoa joutuu ainakin alkupuolella suunnittelemaan ja miettimään "onko tämä todella fiksuin tapa?". Vesi, ruoka, antibiootit ja muut lääkkeet muuttuvat tärkeiksi eivätkä ne ole enää pelkkää turhaa painoa repunpohjilla. Kuumotusta luo myös se, että tallentaa voi vain nukkumisen yhteydessä. Tämän rajoituksen voi halutessaan kiertää modilla, mutta en tiedä... vapaa tallentaminen voisi syödä survivalista pohjaa siltä, että vaara on kokoajan läsnä, jos ei pysy valppaana. On toki melkoista menettää tunti pelaamista siksi, että miina yht'äkkiä räjähtää vieressä, mutta minkäs teet kun menit nuuskimaan tuntematonta rakennusta ilman huolellista tutkimista. Pelaamiseen täytyy suhtautua niin, että oikeasti samoilisi tällaisessa vaarallisessa maailmassa. Ja sekös nostaa tunnelmaa ruudun takana.

Muistan, miten räiskin ensimmäisellä pelikerralla ilmeenkään värähtämättä esimerkiksi "zombilauman" kumoon melkein paikallani seisten, mutta kun niitä lähtee survivalilla katras perään, niin tulee kiire kotiin katsomaan jäikö kahvipannu liedelle.  :) Vihut toki ottavat vastaan tällä vaikeusasteella myös paljon enemmän vahinkoa, joten yhteenotot ovat lyhyitä kun viholliset eivät ole luotisieniä. Tästä tykkään myös.

Peli on survivalilla hyvin erilainen kokemus kuin normaalilla vaikeusasteella. Jos en hermojani tyystin menetä, tällä tiellä myös jatkan. Ja jos menetän, modaan mieluummin tuon vapaan tallennuksen peliin kuin vaihdan survivalista tavalliseen pelityyliin.

Ja on muuten Series X:llä aiemmin linkkaamallani 4K/60fps/ultra textures -modilla hienon näköinen peli tänäkin päivänä. Ja 5/5 gyro-tähtäys Xim Nexuksella on tietenkin myös tässäkin pelissä huikea juttu!


www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4022 : 16.05.2022 21:55 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 118 Basaaripisteet: 0 Profiili Kyllä mulla oli tallennus modi, mutta 90% ajasta tallensin aina sängyn vieressä koska jos sä oikeasti nukut tunnin päikkäreitä niin siitäkin tuli joku sairaus.
Jos olin pelannut vaikka jo 30 minsaa ja olin menossa johonkin sisälle niin silloinkin tuli jo välillä tehtyä tallennus sillä mulla se oli aina yleisin tilanne pelin kaatumiselle ja mä olisinkin menettänyt yhteensä tunteja tuon takia ellen olisi tallentanut.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4023 : 21.05.2022 14:27 »
Scarf Smokin' Sexy Style!!! Jäsen Viestejä: 2 506 Basaaripisteet: 4 Profiili


Ostin GOD HANDin japsiversion heti julkaisussa syksyllä 2006. Hype oli kova ja trailereissa peli näytti mahtavalta - olihan kyseessä Mikamin uusin tuotos. ”Ball busting hard but fair!”, luvattiin trailereissa, eli vaikustasonkin pitäisi olla kohdillaan.

Kun peli vihdoin tipahti postiluukusta, oli pettymys valtava. En voinut sietää peliä. Graafisesti GOD HAND oli helvetin ruma, art styleltään ja musiikiltaan roskaa ja pelattavuus tuntui jäykältä ja itseääntoistavalta. Taisin lopettaa pelin toiseen tasoon.

Nyt reilun puolentoista vuosikymmenen jälkeen läpäisin pelin RetroArchissa. Kuten kävi Vanquishinkin kanssa - Shinji Mikamin peli siis sekin - muuttui mielipiteeni GOD HANDista täysin. Peli on ehkäpä lempipelini PS2-katalogista ja genren ehdotonta eliittiä, paras brawler-tyyppinen peli nyt ainakin. Videopelimäisin videopeli mitä olen pelannut.

Resident Evil 4, GOD HAND ja Vanquish ovat kuin Isä, Poika ja Pyhä henki - videopelien pyhä kolminaisuus ja Shinji Mikami niiden jumala.
The ultimate skill is to take up a position where you are formless. Those who are able to adapt and change in accord with the enemy and achieve victory are called divine.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4024 : 21.05.2022 16:06 »
zoukka guli Jäsen Viestejä: 5 041 Basaaripisteet: 14 Profiili Heh taidan muistaa tuon julkaisun ja ehkä mekin väiteltiin asiasta jollain boardilla. Tuntui, että koko maailma inhosi God Handia mutta minulle se oli heti kympin peli. Todella innovatiivinen taistelusysteemi, jollaista ei ole vieläkään nähty missään muussa pelissä. Huumori on todella omituista jopa Mikamilta ja kun päähahmo kiemurteli ja kumarteli vihollisille, jotka alkavat nauraa ja menettävät rage-mittariaan tiesin, että peli on ikuinen klassikko. Ja homma vaan eskaloituu mitä pidemmälle peliä pelaa. Liikevalikoimaan saa ball busteria, pimp handia ja drunken fistiä. Vihollispomojen teemabiisit muistaa vielä vuosienkin jälkeen. Kääpiöistä koostuvalla power rangers tiimillä se oli erityisen psykedeelinen. Tällaisia pelejä ei enää tehdä.
"polvillaan nintendon edessä"
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4025 : 26.05.2022 10:09 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 118 Basaaripisteet: 0 Profiili Taas on muutama ps1 ja ps2 peli pelattu ja telkkarina 21" crt joka kannattaa ottaa huomioon kun puhun pelien graffoista.

Dino crisis

Tämä oli edelleen varsin toimiva tuotos vaikka ressa 3:n jälkeen tämän kartta tuntui huonolta sillä se ei näytä missä kohtaa olet ja mihin suuntaan katsot.
Tuon kun yhdistää vaihtuviin kuvakulmiin ja mun paskaan suuntavaistoon niin sitä sai olla availemassa aika usein.
Easylla aloitin ja sillä pelatessa taskuista löytyy heti alussa myös haulikko ja kranaatinheitin, mutta eipä noita pahemmin tullut käytettyä.
Kranuja tuli käytettyä vasta viimeisessä trex matsissa ja haulikkoa muutamaa kovempaa vihua vastaan.
Yleensä juoksin vaan dinojen ohi ja käytin niitä laser aitoja pitämään ne kurissa ja sen jälkeen varsinkin säästelin ammuksia kun huomasin niiden spawnaavan välillä takaisin.
Muutaman kerran jopa päätin ladata edellisen tallennuksen kun olin tuhlannut liikaa ammuksia etsiessäni mihin pitää mennä seuraavaksi.
Tästä johtuen mulla tietenkin oli niitä aika iso kasa lopussa ja olisin varmaan voinut vaan ampua kaikki vastaantulleet dinot.

Pulmia tässä oli paljon enemmän mitä muistinkaan sillä edes ovet ei aukea avaimilla vaan niihin tarvitaan kaksi koodilevykettä jonka jälkeen murretaan salasana.
Miinusta lopussa olevasta laatikoiden työntely pulmasta joka pitää ratkaista just kuten tekijät on halunneet sillä ilmeisesti jokaista laatikkoa voi työntää vain yhden "ruudun" eteenpäin joten se loogisin vaihtoehto ei toimi vaikka laatikon edessä ei mitään estettä olisikaan.
Visuaalisesti tämä on kestänyt aikaa ihan hyvin, mutta sisätilat on huomattavasti yksinkertaisempia mitä ressoissa sillä nyt ollaan luovuttu esirendatuista taustoista.
Alueelta toiselle siirtyessä myös käytetään edelleen sitä vanhaa tuttua oven avaamis animaatiota, mutta tässä se ei haittaa sillä samalla saa katsella Reginan mukavan muodokasta persettä.

Dino crisis 2

Tämä oli pettymys sillä mä muistin tämän olleen erittäin hyvä ja rento räiskintä ykkösen jälkeen ja räiskiä tässä tosiaan saa sillä sä tapat jo ekan 30 minsan aikana dinoja enemmän mitä ykkösessä yhteensä koko pelin aikana.
Tapoista saa pisteita ja komboista vieläkin enemmän ja niillä sitten ostetaan parempaa asetta, lisää ammuksia ja parannuskamoja.
Se mitä mä en muistanut oli jatkuvasti spawnaavat dinot ja ne tosiaan spawnaa aina kun kuvakulma vaihtuu joten jos tulet vaikka käytävään ja sun selän takana on vain suljettu ovi, niin kuvakulman vaihtuessa sieltä selän takaa hyppää 90% varmuudella dino kimppuun.
Sama homma vaikka jossain isommassa huoneessa joka koostuu nejästä eri kuvakulmasta. Joka kerta kun kuvakulma muuttuu niin dinoja hyppää kimppuun.
Tuo alkoi ärsyttää jo ekan tunnin aikana ja loppua kohden se suorastaan vitutti.

Vaikeahan tämä ei ole sillä aina on varaa ostaa se mitä tarvitaan, mutta silti umpikujasta selkään hyppäävä dino saa veren kiehumaan.
Lisäksi käytössä on vanhat kunnon tankkikontrollit ja staattiset kuvakulmat ja nuo ei vaan sovi näin hektiseen peliin ollenkaan.
Visuaalisesti tämä sentään oli ihan helvetin hieno.

Strider 2

2.5d hack & slash jossa vaan edetään ja laitetaan vihollisia paloiksi. Toiminta on jatkuvaa ja peli kestää ehkä 40 minsaa ekalla kierroksella.
Asetuksista saa säätää kuinka paljon sulla on kestävyyttä ja kuinka vaikeita viholliset on.
Elämiä on tasan yksi, mutta käytössä on loputtomat continuet ja jatkaessa hahmo ilmestyy takaisin just siihen missä se oli.
Silti tämä onnistui paikoitellen ärsyttämään aika kovaa sillä ensinnäkin hahmo pysähtyy aina kun lyöt, paitsi jos juokset niin silloin voit jostain syystä kyllä huitoa samalla, mutta silloin etenemis vauhti on niin kova, että sun kannattaa tietää mitä on tulossa.
Ohjaus tuntuu aivan liian tönköltä kun ottaa huomioon kuinka hektinen peli on ja lisäksi peli hidastelee todella paljon kun ruudulla on edes pikkasen enemmän toimintaa.

Strider

Tätä en aloittanut kovin positiivisella asenteella sillä tämähän on porttaus 80 luvun arcade pelistä joten kakkosen tupla hyppyä ei ole eikä hypyn suuntaa voi muuttaa ilmassa. Elämiä on useampi, mutta kuolema heittää aina edelliseen checkpointiin.
Voitte kuvitella kuinka yllättynyt olin kun huomasin tykkääväni tästä ihan helvetisti enemmän mitä kakkosesta sillä sä voit kävellä ja huitoa samaan aikaan, pelin 2d sprite grafiikka näyttää aivan helvetisti paremmalta mitä kakkosen polygoni suttu eikä ruudunpäivitys hidastele koskaan.
Myös kentät on ihan kunnon kenttiä kun taas kakkosessa koko peli tuntui välillä joltain boss rush moodilta kun ensin oli mini boss ja sitten ehkä pari vihollista ja toinen mini boss ja lopulta se oikea pomo.
Näiden kombo paketti maksoi jenkki storessa 6$ ja ykkösen ansiosta se oli hintansa arvoinen. Oikeastaan pelkkä ykkönen olisi jo tuon arvoinen.

Road trip adventure

Vähemmän tunnettu ps2:n ajopeli joka tunnetaan japanissa choro q nimellä, mutta täällä lännessä nimet vaihtelee jokaisen pelin kohdalla.
Tämähän on siis open world ajelu jossa pelin kaikki hahmot on puhuvia autoja ja tässä on jopa huikea tarina...
Presidentti on kyllästynyt olemaan presidentti ja aikoo antaa paikkansa sille joka voittaa grand prixin joten pelaajan tehtävä on osallistua kisoihin ja pärjätä tarpeeksi hyvin jotta saa paremman lisenssin jolla pääsee parempiin kisoihin ja lopulta grand prixiin.

Tämä ei myöskään ole pelkkää kisojen ajamista sillä tarjolla on myös aika perus fetch questeja sekä monta minipeliä.
Tarjolla on niin golfia, curlingia, mäkihyppyä kuin kalojen pyydystämistäkin ja golf oli oikeasti hyvä, joka on paljon sanottu kun sitä palloa tökitään autolla.
Kerättävänä on myös 100 choro q kolikkoa joita keräämällä saa pelin parhaita osia ja löydettävä on myös 100 valokuvaus kojua.
Mulla on enää muutamat valokuvaus paikat löytämättä ja aikaa mennyt likemmäs 20 tuntia varmaan.

Autoihin saa myös uutta osaa ja heti ekana kannattaakiin ostaa nopeampi ohjaus jotta auto alkaa kääntyä edes jotenkin järkevästi.
Ajofysiikat on niin ja näin sillä välillä joku perus pomppu saattaa pompauttaa auton korkealle ilmaan ja muuta vastaavaa, mutta nuo ei koskaan aiheuttanut häviötä joten ei ne pahemmin haitanneetkaan.
Visuaalisesti tämä on todella vaatimaton jopa ps2 standardeilla ja joku gt3 näyttää ps4 peliltä tähän verrattuna.
Mulle pelin ainoa miinus on tiimi mekaniikka josta ei aluksi tarvitse välittää ollenkaan sillä jos sun tiimikaverit pärjää tarpeeksi hyvin niin saat extra rahaa, mutta muuten niiden ajamisella ei ole mitään väliä.
Kunnes tulee se grand prix jossa jokaisen kuskin pisteet lasketaan yhteen joten jos ne tiimikaverit on jossain jonon häntäpäässä niin sä et voi voittaa.
Ne choro q kolikot kannattaa kerätä ihan vaan jo tämän takia jotta voi toiselle antaa parhaat palikat mitä on tarjolla ja sille toiselle toiseks parhaat palikat niin ne alkaa pärjäämään.

Kolikoiden kerääminen oli myös hyvin tehty sillä yhdestä sivutehtävästä saa skannerin joka näyttää ne minimapissa ja jokaisen kaupungin baarista saa vinkin missä yksi kolikko on joten noiden etsimiseen sai nähdä hieman vaivaa, mutta turhauttavaa se ei ollut.
Tämä maksaa ps3:n storessa vaivaiset 5e ja oli varmaan paras käyttämäni vitonen tämän vuoden puolella.

24 the game

Heti alkuun voin sanoa etten ole katsonut sarjaa kuin ehkä yhden satunnaisen jakson verran joskus ja silti tykkäsin tästä varsin paljon ja voin vaan kuvitella kuinka paljon tämä iskisi johonkin sarjan faniin.
Mukavana yllätyksenä peli antoi valita pelaako 50hz/60hz moodissa ja tarjolla oli myös 480p valinta.
Mä otin tietenkin ntsc valinnan sillä pelin ruudunpäivitys on välillä jossain 20-25 tuntumassa joten jokainen extra frame on tärkeä.

Tämähän on pohjimmiltaan third person toimintaa, mutta mukana on myös muutama ajotehtävä sekä monta minipeliä aina hakkeroinnista kuulusteluun ja nuo tuo mukavasti vaihtelua ja ne on hyvin hoidettu.
Itse räiskintä ajaa asiansa kunhan siihen tottuu parin tunnin jälkeen sillä pohjimmiltaan se toimii kuin gta 5:n assist moodi eli sä lukitut viholliseen, mutta voit vielä vapaasti liikuttaa tähtäintä, mutta jos heilautat nopeasti tähtäimen sen lukitus alueen reunaan niin se lukitus lähtee pois päältä tai vaihtaa vieressä olevaan viholliseen joten oikean tatin kanssa saa olla varsin tarkkana.
Toinen mainittava asia on se kuinka peli haluaa jatkuvasti myös keskittää sen tähtäimen ja sama koskee myös kameran kääntämistä korkeus suunnassa ihan normaalisti kävellessä.
Mulla meni ehkä joku kolmisen tuntia kunnes alkoi headshotteja napsumaan ihan hyvää tahtia.

Tässä ei myöskään pelata pelkästään Jackilla vaan myös Tonyn, Kimin, Michellen ja Chasen saappaisiin hypätään välillä.
Tarinakin kulkee kuten sarjassa eli tunti kerrallaan, mutta ei sentään reaaliajassa vaan mulla tais mennä n.8 tuntia läpäisyyn.
Lähinnä siitä kellosta näkee kuinka lähellä loppua ollaan.
Myös splitscreen efekti on usein käytössä vaikka ei sille sinänsä tarvetta olisi sillä jos vaikka jahtaan jotain autolla niin ei siitä ole mitään iloa jos ruutu jakaantuu ja näen eri kulmasta kuinka joku rekka on tulossa naaman eteen, koska se katse on aika pakko pitää tiessä ja lisäksi nuo kohtaukset kyykyttää ruudunpäivitystä varsin tehokkaasti.
Visuaalisesta puolesta olin ihan positiivisesti yllättynyt ja varsinkin välivideoiden hahmomallit saattaa olla parasta mitä olen ps2 peleissä nähnyt.

Airblade

Tästä tuli aikoinaan pelattua demoa ja tykkäsin siitä ihan helvetisti ja mun mielestä jo pelkkä demo oli paljon parempi peli mitä burnout.
Molemmat siis oli criterionin tuotoksia jotka muistaakseni julkaistiin aika samoihin aikoihin ja burnout oli se joka sai kaiken huomion ja kehut.
No nyt kun vuosia myöhemmin pääsin pelaamaan ihan koko pelin niin mun mielipide ei ole muuttunut mihinkään ja tämä on yks ps2:n aliarvostetuimpia pelejä.

Tämähän on siis lähinnä tony hawk kopio jossa rullalaudan sijasta jalkojen alla on hoverboard.
Pelin tarina moodi eroaa myös haukan kaavasta siinä, että sulla ei ole mitään pisteiden keräämisiä vaan sä keskityt aina ison pahan firman (joka on kaapannut sun kaverin ja luonut jalkojen alla olevan laudan) sabotoimiseen eli tapat vartijoita, tuhoat kameroita ja etsintäkuulutuksia ja muuta vastaavaa.
Kaikki hommat on myös tehtävä yhden session aikana ja jos aika loppuu niin koko kenttä aloitetaan alusta.
Aikaa on kuitenkin heti alussa useampi minuutti ja lisää saa aina kun tuhoaa tai tekee jotain ja ruudun yläreunassa on myös seuraavaan kohteeseen osoittava nuoli joten sokkona näitä ei tarvitse löytää.

Koska lauta leijuu niin sillä voi tehdä perus flippejä ihan milloin vaan ilman hyppäämistä ja näillä täytetään boost mittaria jonka avulla voi kasvattaa nopeutta ja hypätä korkeammalle.
Sä voit myös ottaa katulampuista ja muista tangoista kiinni ja hypätä niiden avulla korkeammalle.
Mikään kovin pitkä tuo tarina moodi ei ole sillä varsinaisia kenttiä on viisi ja lopuksi vielä yksi pakenemis kenttä jossa pitää vaan päästä perille ennen kuin aika loppuu.
Mulla taisi mennä n.3 tuntia ja tuota viimeistä kohtaa yritin varmaan yli 30 minsaa.

Tarinan läpäisyn jälkeen avautuu stunt attack joissa sitten onkin se vanha tony hawk kaava eli sulla on 2 minsaa aikaa ja sun pitää saada tietty määrä pisteitä, kerätä jotain vihreitä ja punaisia logoja tai jtn tai vaikka grindata 10 sekuntia putkeen ja muuta vastaavaa ja tässä moodissa ei ole pakko tehdä kaikkea kerralla vaan voit keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
Tätä moodia en jaksanut paria kenttää enempää pelata, mutta se ei ole pelin vika sillä mulla tuo vanha kaava alkoi maistumaan pakkopullalta jo haukan 1+2 remasterissa ekan parin tunnin jälkeen.
Tuon lisäksi on vielä score attack ja free ride moodit ja extroista löytyy making of haastatteluja, musiikkisoitin ja konsepti taidetta.
Visuaalisesti tämä näytti just niin hyvältä mitä muistinkin ja on edelleen yks hienoimpia ps2 pelejä mun mielestä.

Aggressive inline

Extreme rullaluistelua joka tekee oikeastaan kaiken paremmin mitä tony hawk.
Tämä siis tuli ennen tony hawk 4:sta ja tässä on isot avoimet kentät ilman aikarajaa joten sä voit rauhassa tutkia alueita.
Toki sulla on kestävyys mittari joka tyhjenee kun kaatuilet, mutta se myös täyttyy kun tekee temppuja ja niitähän tulee ihan luonnostaan tehtyä ihan jatkuvasti joten mä en ole koskaan nähnyt game over ruutua.
Lisäksi hahmojen statsit kasvaa ihan vaan pelaamalla joten mitä enemmän grindaat tai hypit niin sitä nopeammin statsit kasvaa.

Kenttien haasteet noudattaa tuttua kaavaa eli "grindaa nuo" ja "hyppää tuo gap", mutta on siellä myös tehtäviä jotka hieman muokkaa kenttää kuten vaikka huvipuisto jossa grindaat siipimutterin joka pitää maailmanpyörää paikoillaan joten se pääsee irti.
Joissakin kentissä on myös skatepark haasteita joissa sulla on muutama minuutti aikaa ensin muokata aluetta siirtelemällä ja kääntelemällä osia ja sitten saada vaadittu pistemäärä.
Kentissä on myös piilotettu avain joka avaa jostain toisesta kentästä uuden alueen jossa on vielä lisää haasteita tehtävänä joten pelattavaa riittää.

Mä myös tykkään siitä kuinka tässä on huomattavasti rauhallisempi vauhti mitä haukoissa joissa meno on ihan naurettavaa muutaman grindaus kombon ja rampin jälkeen.
Tässä ehtii oikeasti katsomaan mitä on tulossa ja edes hieman suunnittelemaan mitä meinaa tehdä sensijaan, että kaiken pitää tulla 0.2s aikana lihasmuistista.
Tämäkin oli edelleen just sellainen mitä muistin.

Rayman 2 the great escape (ps1)

Eka pelaamani rayman oli origins joten tämä oli uusi kokemus ja varsin mainio olikin.
Toisin kuin ykkönen joka oli niin masokistisen vaikea, että hyvin harva varmasti pelasi sen huijaamatta läpi niin tämä tarjoaa loputtomat elämät ja varsin leppoisan tasoloikkaseikkailun.
Videoita katsomalla kuitenkin selvisi kuinka tästä versiosta puuttuu iso määrä sisältöä dreamcast versioon verrattuna ja hahmot puhuu ihan englantia kun taas dreamcastilla ne puhuu jotain keksittyä siansaksaa.
Kumpikaan ei sinänsä haitannut ja tuo jälkimmäinen asia oli suorastaan plussaa sillä mua se keksitty mongerrus alkoi ärsyttää jo videoita katsoessa.

Pelattavuus toimii varsin hyvin ja nyt reiska ampuu jotain maagisia ammuksia käsillään ja nämä tähdätään kohti vihollista ihan automaattisesti.
Lisäksi voi painaa L2:n pohjaan jolloin normaalin liikkumisen sijaan vasen tatti liikuttaa reiskaa eteen, taakse ja sivuille ja tuossa moodissa onkin varsin helppoa väistellä vihollisten hyökkäyksiä.
Kamera tietenkin aiheuttaa omat ongelmansa välillä, mutta ei tässäkään sen enempää ongelmia ollut mitä toy story 2:ssa.

Mulle ainoa miinus oli viimeisen pomon toinen vaihe joka on lentely kenttä ja välillä sun pitää väistellä piikkipalloja jotka se heittää sun naaman eteen.
Näissä on yleensä vapaa kohta jossain neljästä kulmasta, mutta varsin usein otin osumaa vaikka olin just niin paljon vaikka ylävasemmalla kuin vaan on mahdollista ja kun tuo tapahtuu kolmesti peräkkäin niin alkaa se kuuluisa vitutuskäyrä nousemaan.

Tuota lukuunottamatta pelaaminen oli mukavan sujuvaa ja reilua ja aikaa taisi mennä joku viitisen tuntia joka vitosen hinnalla oli ihan ok, mutta jos tästä olisi aikoinaan maksanut sen yli 300 markkaa niin olisi saattanut hieman harmittaa.
Jos kerää vähintään 90% collectibleista niin pääsee pelaamaan rayman 2:n beta versiota joka on samanlainen 2d peli mitä eka rayman.
Onneksi tuo jäi vaan beta tasolle.

Ridge racer type 4

Mä ostin tän aikoinaan heti julkaisussa kun sitä arvosteluissa hehkutettiin ja peli oli pettymys ja vieläkään mä en vaan voi käsittää miten tätä edelleen pidetään erittäin hyvänä ja jotkut jopa sarjan parhaana.
Pelin päämoodi on real racing roots 99 grand prix jossa ajetaan kahdeksan kilpailua, kyllä, kahdeksan.
Kun nuo on ajettu niin peli oli sitten siinä.
Toki voit pelata uudestaan eri tiimillä ja jokainen neljästä vastaa eri vaikeustasoa, mutta ainoa asia joka muuttuu on auton ajettavuus ja expert tason autot onkin huomattavasti hitaampia mitä muut ja kääntyy myös paljon huonommin.

Lisäksi on duel moodi jossa voi saada neljä uutta autoa voittamalla ne. Tässä on se kaikki varsinainen sisältö joka on varsin minimaalista jopa ps1 pelien standardeilla.
Toki kerättävänä on yli 300 autoa, mutta oikeasti pelissä on vain muutama eri auto ja niistä on monta eri varianttia joiden nopeus saattaa vaihdella +/-5km/t ja muuta vastaavaa eli oikeasti tässä ei todellakaan ole yli 300 eri autoa.
Lisäksi noiden saaminen on tehty niin typerästi kuin vaan mahdollista sillä jos sä voitat kaikki kahdeksan kisaa niin sulla on kaikki sen tiimin parhaat autot.

No miten ne muut autot saa? Sijoittumalla huonommin.
Tässä on esimerkki jossa on jokaisen kahdeksan kisan sijoitukset:

11 11 1111=parhaat autot
12 11 1111=Yksi uusi auto
12 12 1111=yksi uusi auto

Sun täytyy yhden videon mukaan ajaa vähintään 78 kertaa tuo grand prix läpi jos jostain syystä haluat ne kaikki ja tuolla tavalla aina vaihdella sijoituksia. Tähän sopisi se klassinen "WHAT WERE THEY THINKING?!?" jonka avgn aina sanoo jossain vaiheessa.
Lisäksi pelin soundtrack on ihan paska vaikka sitäkin kehutaan ihan kaikkialla.
Tai ei se huono ole, mutta se ei vaan sovi arcade kaahailuun mitenkään sillä enimmäkseen musiikki on varsin rauhallista ja usein hieman jazz tyylistä menoa jossa välillä on pianokin mukana.
Tuollainen sopisi vaikka persona vitoseen kun yöllä kävelet kaupungilla, mutta ei tällaiseen sitten mitenkään.

Ridge racer 5

Tämä oli eka ps2 peli jonka ostin koneen yhteydessä 21 vuotta sitten ja onhan se edelleen hyvä ja sellainen mitä muistinkin.
No okei sahalaitaa on reippaasti enemmän mitä muistin ja tuostahan peli sai kritiikkiä jo julkaisussa.
Neloseen verrattuna kisoja on enemmän, ajettavuus parempi, uudet autot ja moottorit saa järkevästi ja soundtrack on helvetisti parempi.

« Viimeksi muokattu: 26.05.2022 16:22 kirjoittanut Partajeesus »
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4026 : 29.05.2022 07:55 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 764 Basaaripisteet: 0 Profiili Mario Strikers: Battle Leaguesta julkaistiin demo, jossa pääsee pelaamaan jo nyt tutoriaalit ja ensi viikolla testaamaan matseja onlinessa muutamassa aikaslotissa.

Ensipuraisun jälkeen vaikuttaa siltä, että tästä tulee ehkäpä paras Mario-urheilupeli alustalla toistaiseksi. Next Level Gamesin (Luigis Mansion 3) animaatiojälki on tässäkin pelissä mykistävän hienoa; kaikki hahmot liikkuvat persoonallisesti, elävästi ja hauskasti. Yoshi pinkoo esimerkiksi Yoshi's Islandista tutulla kirmailullaan kentällä eteenpäin. Myös esimerkiksi taklasten lopputulokset ovat hykerryttävää katsottavaa, kun joku DK runnoo kevyemmän hahmon kentän pintaan. Yksityiskohtien määrä on älytön, kanukkikehitystalo on ollut jälleen kovassa lyönnissä.

Mutta pelattavuushan se tärkein on tällaisessa pelissä. Syvyyttä löytyy erikoissyöttöjen, potkujen, väistöjen ja muun ansiosta. Itemit pois laittamalla tämä on melkein kuin Fifa, hemmetti sentään.

Ja kahdeksan pelaajan lokaali moninpeli! Näitä on aina kiva saada lisää perinteisten Bombermanien jatkoksi.
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4027 : 02.06.2022 17:54 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 764 Basaaripisteet: 0 Profiili Halo Reach

Aloitin Halo-kamppisten peluun kronologisesta järjestyksestä. Olen tottunut pelaamaan näitä lähinnä jaetun ruudun co-oppina, viimeksi kokonaan yksin pelaamani Halo taisi olla Halo 2. Ja siitä on todellakin kulunut aikaa ja paljon!

Reach onkin aika jännän tuntuinen Halo siinä mielessä, että MC ei ole päähahmo. Tykkään kyllä tästä ratkaisusta, vaikkei Chiefissä mitään vikaa ole. Kiva nähdä silti meininkiä myös toisenlaista näkökulmasta.

Toiminta on totutun laadukasta, pelattavuus tiukkaa ja... juoksunappi?! Kaikki eivät kuulemma tykkää, mutta ainakin kamppiksessa tuntuu toimivan, sillä kentät ovat mukavan laajoja, vaikkakin Halo-tyyliin silti lineaarisia.

Teknisestä puolesta olen vieläkin aivan liian huumaantunut pystyäkseni artikuloimaan muuta kuin ylisanoja; XIM NEXUSin gyro, 120fps AOCin 27" 1440p-näytöltä, 120 FOV... olen taivaassa!

Ainoa miinus, ettei päähahmon paljasta takapuolta näytetä alussa. Ainoa miinus.



Rise of the Tomb Raider

Jos eka Tompan rebootti oli hyvä, niin tämä on hemmetin hyvä. Maailman tyyli flirttailee hieman Ubisoftin avoimille maailmoille, mutta mittakaava on Tomb Raiderissa onneksi paljon maltillisempi eikä se tunnu laisinkaan uuvuttavalta. Sanoisinko, että vapautta mennä ja ihmetellä on tarjolla juuri sopivasti. Hienoa, ettei pääjuonta tarvitse heti puskea eteenpäin vaan voi etsiä parempia osia aseisiin ja nuuskia rauhassa luolia. Siperian kylmät, neuvostoaikaiset tukikohdat tarjoavat mielenkiintoinen lokaation ja kontrasti on mitä herkullisin sarjan ensimmäiseen osaan.

Lara on hieman seesteisempi tässä osassa, verrattuna siihen villikissaan, miksi hän trilogian avausosan lopussa muuttui. Muiduli räiski raivoissaan niin ihmiset kuin muinaiset olennot palasiksi ilman tunnontuskia. Mikähän oli bodycountti Draken ensimmäiseen Unchartediin verrattunaP Veikkaan kuitenkin, että pienempi.

Ja on se jouskari vaan aseiden ase, kun mekaniikat tehdään näin tyydyttävästi.

Mutta kummaa sen sijaan on se, että vaikka pistooleita löytyy vaikka muille jakaa, ei tapahdu sitä mitä sarjan fanit odottavat ja mille rebootin ensimmäisen osan lopussa jo silmää iskettiin. Ehkä myöhemmin? Älkää spoilatko.

« Viimeksi muokattu: 02.06.2022 18:10 kirjoittanut Ephram »
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4028 : 05.06.2022 16:26 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 764 Basaaripisteet: 0 Profiili Halo Reachin kampanjalle arvosanaksi rouheat 4/5.  Oli jopa yllättävän hyvä odotuksiini nähden. Olin toki kuullut joitakin juttuja Reachin juonenkäänteistä, mutta silti jotkut twistit vetivät maton jalkojen alta aika lujaa. Viimeinen tehtävä oli briljantti ja hyvin, hyvin mieleenjäävä. Onhan näitä tehokeinoja käytetty jo aikaisemminkin, mutta kun tällainen tehdään hyvin, niin vaikuttavuus on taattu.

Haloissa on kyllä parhaimmillaan sellaista kenttäsuunnittelua, joka uppoaa täydellisesti minuun. Vähän sama homma kuin Crysiksessakin, mutta ei niin suuressa mittakaavassa. Avoin lineaarisuus toimii ja taisteluita voi lähestyä monilla eri tavoilla riippuen mistä lähtee etenemään, mitkä vihut ensimmäiseksi ampuu ja mitä ajoneuvoja ottaa haltuunsa. Toimii vielä paremmin kaverin kanssa, ja siksi nämä ovatkin co-opissa erinomaisia, jopa parhaita genressään. En ole vielä pelannut Infiniteä yksinpelillä, mutta voisiko olla että avoin lineaarisuus toimii Halossa sittenkin paremmin kuin vielä avoimempi maailma? En kuitenkaan vielä ota kantaa siihen.

Seuraavaksi Halo: Combat Evolved, joka on minulle tutuin kaikista Haloista, ainakin kampanjan puolesta.

MCC on kyllä yksinpeli-Haloistakin diggaaville nykyään kova paketti, ei siitä mihinkään pääse.

« Viimeksi muokattu: 05.06.2022 16:56 kirjoittanut Ephram »
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4029 : 17.06.2022 14:36 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 613 Basaaripisteet: 2 Profiili Tuli otettua heti TMNT Shredder's Revenge Switchille, kun peli julkaistiin. Onhan se nostalgista. Ja ihan jees mättöä. Ei mitään mihin tarvisi suuremmin keskittyä, pelailee vain "Kasuaaliin" tapaan. Tosin jotenkin tuntuu että ohjaus ei olisi ihan niin "tiukka" mitä sen haluisi olevan. En nyt ole ihan varma onko tämä lagia vai animaatiosta johtuvaa. Vai ihan vain siitä että tuli vasta illalla pelailtua. Mutta ei se niin paha ole että pelin pilaisi täysin.

"Kasuaalista" pelaamisesta vielä, että oli pakko alkaa pelaamaan yksinkin uutta Kirbyä Switchillä. Pelasin sen likan kanssa pitkälti lähes viimeseen pomoon asti, mutta jäi takaraivoon polttelemaan niin paljon se määrä "suorittamista" mitä jäi suorittamatta että oli pakko pistää yksin tulille :lol: Pelasin ensimmäisen maailman ja keräsin siitä kaikki Waddle Deet ilman kunnon yritystä ja päälle vielä raja-arvot rikki kaikkiin ns. haaste ratoihin (tms.) ;D Se vähän helpotti polttelua, ja jatkoin vielä toisenkin maailman pelaamista. Kaikki Waddle Deet kerättynä tähän asti tietty ja haaste radat viimesen päälle. Ja siis vieläkään ei suurempaa yritystä ole tarvinnut, eli tämä ei ole todellakaan kummoinen haaste. Mutta on jotenkin todella rentouttavaa vain löhötä ja pelata tälläistä (turhan päiväistä?) perushyppelyä, kun vaihtelua löytyy ja pelimekaniikka toimii. Joskus on kiva pelata muuten vain simppeliä peliä ilman että naama on irvistyksessä :lol:

Lämpenen koko ajan kyllä enemmän Switchille. Se vain on profiililtaan niin eri laite kuin PS5, XSX tai PC. Esim. PS5:llä hakee ehkä enemmän ns. kokemuksia peleistä, tyyliin juonta, fiilistä, ajatusta, leuan lattiaan tiputtavaa visuaalisuutta. Mutta Switchillä on tarkoitus vain pelata. Ei sillä onhan Switchilläkin tälläisiä pelejä, mutta näistä jää aina se viimeinen viilaus vajaaksi, koska tehoja vain puuttuu. Mutta se pinkki pallo vain toimii. Se ei herätä tunteita mihinkään suuntaan, mutta on suunnattoman rentouttavaa vain pistää kaikki ajatukset ja puristukset sivuun ja vain pomppia sen pallon kanssa pitkin kenttiä, kun voi vain pelata.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4030 : 21.06.2022 12:28 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 764 Basaaripisteet: 0 Profiili Rise of the Tomb Raider meni tuossa läpi. Olipa tosiaan erinomainen jatko-osa, menee varmaan yhdeksi parhaista kakkososista koskaan minun listoillani. Vähän kaikkea oli paranneltu ja lokaatiot kiinnostavampia monilta osin kuin alkuperäisessä. Taisteluiden suuresta määrästä tunnutaan monessa paikassa valittavan, mutta minun mielestäni niitä oli juuri sopivasti. Lara voi kuitenkin hoitaa ne niin monella eri tavalla: aseilla, hiippailulla, heittoesineillä, harhautuksilla... Työkaluja ja erilaisia lähestystapoja riittää!

Korkkasin myös aika nopeasti Risen läpäisyn jälkeen Shadown, ja olin oitis mielissäni mm. vesikontrollien parantumisesta ja uimisen toteutuksesta. Nyt vedenalaisessa tutkimisessa on jo kunnolla fiilistä. Turhat "pyöritä tattia ja köysi kiertyy" -mekaniikatkin voi nyt yksinkertaistaa helpommiksi niin, ettei tikkuja tarvitse turhaan veivailla.

Shadow on myös todella hieno graafisesti. Taitaa pyöriä Series X:llä natiivina 4K:na melkeinpä lukitusti 60 kuvaa sekunnissa! Viidakkoympäristöt tihkuvat elämää ja tunnelmaa, Uncharted-vaihdetta on omalla tavallaan laitettu pykälä suuremmalle.

Ellei Shadow sitten ihan surkeaksi muutu, tulen nostamaan tämän trilogian heittämällä Uncharted-pelien edelle. Hienonhienoja seikkailupelejä, jotka tahtoo varmasti pelata uudemmankin kerran, toisin kuin Draken seikkailut.
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti
tallennettu
Re: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4031 : 22.06.2022 13:29 »
Rocky_Balboa Jäsen Viestejä: 3 868 Basaaripisteet: 1 Profiili WWW Pelasin jonkun verran Assassins Creed Originsia kun oli game passissa. Kiva huomata, että johonkin voi aina luotaa... nimittäin AC:n paskuuteen. Viimeisestkin rippeet stealthista ja salamurhaamisesta heitetty pois ja jatkettu perusmätkintämenolla. Helvetisti näyttää olevan tekemistä, mutta kun niistä mikään ei ole haastavaa tai mukavaa.

1.7. tulee näköjään Far cry 5 GamePassiin. Siinä varmaan jatkuu sama Ubisoftin paskakaava. Kerää materiaalia -> craftaa -> vallota leiri > kiipeä torniin -> repeat.
Play-Asia
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4032 : 30.06.2022 22:26 »
Scarf Smokin' Sexy Style!!! Jäsen Viestejä: 2 506 Basaaripisteet: 4 Profiili En tiedä, oliko se hikeä vai parhauden kyyneliä, joita vuodatin äsken, kun sujautin tatinpidennyksen päälle ja pistin Ikaruga tulille - kirjaimellisesti, koska Series X käy aika kuumana näillä keleillä. Niin joo, deadzonet myös nolliin, sillä edes gyro ei ole saanut minua irtautumaan ikuisesta deadzone-vänkäämisestä.

Tosiaan, joskus aikaisemminkin jo paasasin siitä, miten yllättävän hyvältä tuo shmuppien pelaaminen KontrolFreek-tatinpidennyksellä tuntuu, mutta Apexin myötä olen alkanut pelaamaan gyrolla niin, että laitan pisimmän tatinpidennyksen vasempaan tattiin - siis lähes kaikissa peleissä. Tämä tuntuu jotenkin vakauttavan padia ja vasen peukalo on neutraalimmassa asennossa kun juokset eteenpäin. Mutta takaisin Ikarugaan. En ole koskaan, en vittu koskaan, tuntenut noin silkkistä ohjaustuntumaa tässä pelissä. Pienikin hipaisu rekisteröityy ruudulla samantien, kun tattia ei tarvi väännellä puolta päivää suuntaan tai toiseen ilman deadzoneja. Pidempi vipuvarsi antaa muutenkin tarkemman tuntuman. Ainoa huono puoli on tikkujen ikuinen kirous, eli driftaaminen - alus lähtee joskus laukalle oikealle vaikkei tattiin koskisi. Mutta eiköhön tuonkin saa selätettyä kun muuttaa deadzonea hieman.

Driftaamisesta puheen ollen: OutRun 2 SP on paras arcade-kaahailu, mitä on tehty. On tullut tykiteltyä pelin time attackia PCSX2:ssa. Tämänkin pelin tilasin joskus Japanista, joten on aika siistiä päästä pelaamaan peliä English patchilla Xboxilla. Nolla-deadzone ja tatinpidennys antaa mahtavan tuntuman tienreunusten nuolentaan, eikä tarvi alkaa sähläämään ratin ja polkimien kanssa. Pelin syvälliset driftausmekaniikat, loputtoman siniset taivaat, puhdas "easy to play, hard to master" arcade-meininki ja rikkoutuneen ennätysajan kilahdusäänet antavat loputonta dopamiinipörinää aivoille. Erityismaininta myös DualSensen terävälle tärinämoottorille, joka aiheuttaa joka kerta euforiaa, kun driftatessa takapyörät slaidaavat kanttarille tai takapuskuri kaataa tiellä olevat oranssit liikennekartiot kumoon. Enhän minä ikinä legendaarisen Team Marubakun aikoja tule rikkomaan, mutta kiva silti yrittää.

Ja koska en jaksa kirjoittaa erikseen RetroArch-monologiketjuuni: RetroArch sai päivityksen, jonka myötä DirectX-renderöinnin input lagi tippui Vulkanin ja OpenGL:n tasolle. Hehkutin, miten retropelejä voi pelata vähemmällä input lagilla, mitä alkuperäislaudalla. Noh, Xboxilla se ei ollut oikeasti edes mahdollista, luulin vain, mutta nyt on. :lol: Street Fighter III: 3rd Strike ilman input lagia (ja tismalleen oikealla arcade-version virkistystaajuudella 59.59Hz) on suorastaan uskonnollinen kokemus.

RetroArchilla on tullut pelattua muutenkin vaikka mitä. Esimerkkinä kerrottakoon vaikka Monkey Ball, eli se alkuperäinen Naomi-kabinetin arcade-versio, johon Super Monkey Ball perustuu. Ja peli tukee muuten Retro Achievementseja. :lol: Suht huikeeta heittää jokin random Naomi- tai Atomiswave-peli päälle 4K-resoluutiolla (+ AMD:n FidelityFX Super Resolution -shaderi terävöittämään tekstuureita) laajakuva-hacksilla, kun saavutukset vielä pärähtävät ruutuun. Näin kävi myös Metal Slug 6:n kanssa. Samainen emulaattori pyörittää nykyään myös Naomi 2 -pelejä. Virtua Fighter 4: Final Tuned ei ole vanhentunut päivääkään.

Eli ei se hikeä ollut, olen kyynelehtinyt parhaudelle vain niin saatanasti.

« Viimeksi muokattu: 30.06.2022 23:04 kirjoittanut Scarf »
The ultimate skill is to take up a position where you are formless. Those who are able to adapt and change in accord with the enemy and achieve victory are called divine.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4033 : 01.07.2022 17:53 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 764 Basaaripisteet: 0 Profiili LIVE A LIVE (demo)

SquareEnix ei näköjään voi epäonnistua näiden 2D-HD-peliensä kanssa. LIVE A LIVE saattaa olla jopa kolmikon (Octopatch, Triangle, LIVE) paras peli, kun kaikki on tehty.

Peli sisältää useita pieniä tarinoita, jotka sijoittuvat omille aikakausilleen. Tapahtumia on niin villissä lännessä, vanhassa Japanissa kuin kaukana tulevaisuudessakin. Vaihtelua pelissä tulee ympäristöjen puolesta olemaan siis hurjasti. En vielä tiedä miten pitkiä nämä yksittäiset tarinat ovat, mutta jos ovat edes lähellä 10 tuntia, pelissä olisi jo silloin mukavasti sisältöä.

Pelimoottori on kehittynyt; LIVE A LIVE yltää Switchin natiiviresoihin molemmissa moodeissa, mikäli silmäni näkee oikein. Peli on aivan mykistävän hieno, etenkin OLED Switchin omalla näytöllä. Törkeän siistit värit ja upea pikselitaide, jonka vaikuttavuutta depth of fieldin kaltaiset nykyaikaiset tehosteet vielä lisäävät. Pelaaminen on ajoittain vaikeaa, kun peli on niin hieno katsella.

Varmasti GOTY-kisassa mukana, jos peli on vielä niin hyvä, mitä SNES-version pelanneet siitä sanovat.


Mega Man: The Wily Wars (Mega Drive NSO)

Siis tämä koko juttu tuli oikeastaan niin puun takaa, kuin olla ja osaa. Mikä ihmeen Wily Wars? Olin kuullut nimen ohimennen, mutta olin jotenkin olettanut kyseessä olevan jonkun vanhan Mega Man -strategiapelin. Nimen takia siis.  :lol:

Mutta tämähän on periaatteessa kuin Super Mario All-Stars, mutta kolmen ensimmäisen Mega Man -pelin kanssa. Tyyli on lähellä SNES:in Mega Man seiskaa, mutta tämä ei ihan niin hieno graafisesti ole kuitenkaan. Mitään ei sisällään ole liikaa muutettu. Pelit tunnistaa yhä.

Pelaan tätä 8Bitdo:n erinomaisella M30-padilla, jolla pelituntuma on hurmoksellinen. M2 on kääntänyt nämä pelit palveluun, eikä emulaation suhteen taida olla kenelläkään pahaa sanottavaa. Hahmon liike on kuitenkin hieman erilaista kuin originaaleissa, mihin vie aikaa tottua. Ei välttämättä huonompaa kuitenkaan.

Olo on epätodellinen; miten voi olla mahdollista, että Mega Man -fani saa pöytäänsä tällaisen kattauksen "uutta" vuonna 2022?! Olen näköjään hyvin sivistymätön fani, kun en tiennyt tästä setistä. No, nyt korjataan ongelma ja odotellaan jännityksellä, miten hienoa kakkonen ja kolmonen on pelata Wily Wars -versioina, kunhan heikomman ykkösen saa pelattua läpi.
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti
tallennettu
Re: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4034 : 11.07.2022 22:53 »
Rocky_Balboa Jäsen Viestejä: 3 868 Basaaripisteet: 1 Profiili WWW Ei varsinaisesti pelejä, mutta laitteilla on tullut leikittyä.

PS Vita: On kyllä kova laite. Custom Firmwarella homebrew:t on vedetty kyllä niin mahtavalle tasolle, ettei vielä muilla laitteilla ole tullut vastaan. Löytyy esim. App jonka kautta voi ladata melkeinpä minkä tahansa Vitalle julkaistun pelin, demon, dlc:n jne. Lisäksi SNES emulointi on ihan hyvällä tasolla, joten soveltuu myös 8/16-bit laitteiden emulointiin hyvin. Tietty PSP/PSX emu toimii myös mahtavasti.

3DS: Laitteenahan tämä on paska ja täysin turha 3D-efekti perseestä. Kuitenkin hyviä pelejä löytyy ja haxoroituna ihan hyvä. Varsinkin kun normiDS-pelitkin toimivat hyvin. Kuitenkin tämän ja DS:n tapauksessa olisi toivonut enemmän tehoja ja yksi isompi hyvä kosketusnäyttö. Ei tuosta kahden näytön menosta ole ollut koskaan iloa.

Wii: Tämäkin piti hommata, kun veljenpoika haluaa pelata Punch-outia. No jailbreikkaus oli ainakin helppoa, mutta onhan tämä aivan kauhea laite. Kohta saa HDMI-adapterin postissa niin katsotaan miltä pelit näyttää sitten. Kuitenkin en ymmärrä miten tuolla Wiimotella on jaksanut kukaan pelata mitään peliä. Vaikka on motionplus, niin osoittelu on silti niin perseestä. Lisäksi sitä on väkisin tunnettu joka pelin valikkoihin, joita olisi 100 kertaa helpompi navigoida ristiohjaimella.
Play-Asia
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4035 : 12.07.2022 11:22 »
MasterTK ilonpilaaja Jäsen Viestejä: 2 743 Basaaripisteet: 6 Profiili Itse sain tuossa kesän alussa Steam Deckin vihdosta viimein ja on ollut kovalla käytöllä siitä lähtien. Steamin loputon pelikirjasto kulkee mukana kaikkialla ja vielä ei ole tullut vastaan yhtään ei-yhteensopivaa peliä. Jopa kaikkein vanhimmat klassikkot, kuten Tomb Raiderit ja Morrowindit toimii täysin ilman mitään säätämistä. Vehje pyörittää jopa Red Dead Redemption 2 luokan isoja pelejä 60fps, jonka vuoksi kokemus on huomattavasti konsoleita parempi. Resoluution ei tarvitse olla 4k:n luokkaa, vaan näyttää pienellä ruudulla terävältä alhaisillakin resoilla. Luksusta on, että voi valita hetkessä eri ohjaustyylejä ja laite suosittelee jopa emulaattoripeleille parhaat ohjainasetukset. Sitten on vielä tarjolla pelaajien tekemiä ohjausvaihtoehtoja, jotta itse ei tarvitse alkaa mitään virittelemään.

Mutta kaikkein parasta on Steam Deckin kyky pyörittää emulaattoreita. Toki Retro Arch toimii täydellisesti laitteella, mutta homman saa vietyä vielä pidemmällä asentamalla Emu Deckin, joka tekee pelien emuloinnista vielä helpompaa. Se on kuin välikerros Steamin ja Retro Archin yläpuolelle ja yhdistää vielä mukaan Dolphinit ja muut emulaattorit kaupan päälle. EmuDeck hakee kaikkiin peleihin kansikuvat, viralliset nimikkeet yms. ja iskee ne suoraan näkymään automaattisesti Steamin kirjastoon muiden pelien kanssa. Mikäs sen mukavampaa, kun mukana kulkee vaikka kaikki N64, PSP, PS1, DS, 3DS, PS2 ja Gamecube pelit ja ovat nätisti esillä heti alkuruudussa. Laitteen avoimuuden vuoksi pelejä voi modata miten huvittaa ja kaikki mikä toimii PC:llä, toimii myös tällä. Esim. Metroid Primeen saa widescreen tuet ja HD-tekstuurit samalla tavalla. Tarvittaessa voi iskeä kaapelilla kiinni telkkariin ja pelata kavereiden kanssa moninpelejä.

Kun on tottunut pelaamaan kaikenlaisilla 3DS:n, Vitan ja Switchin umpipaskoilla analogisilla tateilla, niin onhan Steam Deck täysin eri sarjassa siinäkin mielessä. Laite ei ehkä ole mikään maailman nätein, mutta ei tunnu siltä että hajoaa käsiin.

Suurimmat miinukset annan bugisesta käyttöliittymästä. Välillä tulee random crasheja ja joku peli ei suostu sulkeutumaan, ellei pakottamalla sulje. Ei mitään vakavaa, mutta sellaista pientä sekoilua. Onhan kyseessä kuitenkin Linuxin päälle rakennettu kikkare, jossa enemmän ominaisuuksia ja vapauksia kuin normaaleissa konsoleissa yhteensä. Tästä syystä en myöskään lähtisi suosittelemaan laitetta ihan uunoille, vaan PC:n tyyliin kannattaa olla vähän ymmärrystä näpertämisen päälle.

Jos Valve saa seuraavaan malliin lisättyä Oled/HDR-näytön ja korjattua lastentauteja, niin onhan tämä aika kermainen laite.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4036 : 15.07.2022 14:50 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 118 Basaaripisteet: 0 Profiili En viitsi ihan kaikkea kirjoittamaani kopsata konsolifinin puolelta tänne tai siitä tulisi ihan julmettu teksti seinä joten tässä on hieman matalampi seinä.


Deus ex (ps2)

Tätä aloittaessa oli pelko siitä kuinka aika on varmasti kullannut muistot eikä tämä enää iske, mutta olihan tämä edelleen ihan helvetin hyvä eikä tekniset ongelmatkaan haitanneet.
Ruudunpäivityshän tässä on usein varsin tökkivä ja jos tulee tulitaistelu vaikka neljän vihollisen kanssa niin aletaan olemaan jo diashow tunnelmissa joten vaikka teknisesti sä voisit pelata räiskimällä niin ei se ps2 versiossa ole mikään oikea vaihtoehto.
Sama pätee myös tähtäämiseen ja mä oikeasti suosittelen jokaista ottamaan hiiren käteen kun tätä pelaa tai muuten aika varmasti menee tärkeät headshotit ohi ja taas on hälytys päällä.
Itsehän pelasin tämän jo 20 vuotta sitten padi+hiiri kombolla eli normaalisti vaan paikkoja tutkiessa käytän pelkkää padia ja jos kuulen tai näen vihollisen niin sitten otan hiiren käyttöön.
Toki näppistäkin voi käyttää, mutta mä käytän mieluummin ohjainta liikkumiseen koska kahdeksan eri suunnan sijaan sulla on täysin portaaton liikkuminen ja nopeus.
Se kannattaa muistaa, että jos tän ostaa ps3:n storesta niin siinä ei sitten hiiri ja näppis toimi.

Latausruutuja on myös varsin paljon ja esim se alun liberty island on jaettu neljään eri alueeseen kun pc versiossa se on yks alue ilman latausruutuja.
Nuokaan ei pahemmin häirinneet kun yleensä tulee edettyä varsin hitaasti, mutta kohtuu hidas tallennus kyllä hieman häiritsi.
Toisaalta ei kukaan pakottanut mua tallentamaan minuutin välein.

Tämä oli myös ihan pirun pitkä ja mietinkin miten ne tyypit tätä on pelanneet joiden videot katsoin ennen aloittamista kun toinen sanoi, että sillä kestää nykyään sellainen kasuaali läpäisy 9 tuntia, mutta ekakertalaisella voi mennä jopa 20 tuntia ja toinen valitti kuinka sen energiamiekan saa jo pelin alkupuolella ja se tavallaan rikkoo koko pelin jos sitä käyttää, koska se tappaa laakista melkein kaikki ihmis viholliset.
Mulla meni melkein 30 tuntia ja tuon miekan sain 13 tunnin jälkeen.

Half-life (ps2)

Tämä ei varmaan esittelyä kaipaa sillä onhan kyseessä peli joka mullisti fps genren tarjoamalla pelaajalle yhtenäisen maailman erillisten kenttien sijaan.
Nykyään tämä ei kylläkään enää niin kovin iske mitä 20 vuotta sitten eikä tämä silloinkaan ollut mulle mitenkään maailmaa mullistava peli sillä mä olin pelannut jo red factionin joka teki saman homman, mutta laittoi sekaan vielä ajoneuvo osioita ja pari hiippailu osuuttakin vaihtelua tuomaan.

Ei halfis nytkään huono ollut, mutta varsin geneerinen putki joka paikoitellen kyllä iskosti päähän sen, että peli tuli alunperin 90 luvun lopulla sillä varsinkin loppupuolella tulee paljon vastaan asioita jotka tappaa laakista. Esim parkkihallissa kun juokset eteenpäin vievälle ovelle niin katto romahtaa niskaan. Toivottavasti muistit tallentaa sillä ps2 versiossa ei ole checkpointeja.
Onneksi normaalin vapaan tallennuksen lisäksi löytyy myös quick save joka on mukavan nopea käyttää ja tuolle tulee kyllä monta kertaa tarvetta.
Ellei katto romahda niskaan niin kuolet tikkaita kiivetessä sähköön tai random sotilas ampuu sua kranaatilla ennen kuin ehdit edes reagoimaan tai sitten kuolet yhdessä monesta tasoloikka kohdasta.
Kuten sanottu, 90 luvun pelidesign.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että quick save tallentaa koneen muistiin joten jos peli kaatuu tai sähköt menee poikki niin samalla katoaa se tallennuskin joten välillä kannattaa tallentaa ihan muistikortille.
Sitten on tietenkin se lopun xen osio joka ei vieläkään mun mielestä sovi peliin ollenkaan ja silloin 20 vuotta sitten se myös latisti erittäin hyvät fiilikset jotka mulla oli tuohon asti.

Deus exän tapaan tässäkin on paljon latauskohtia pc versioon verrattuna ja sen alun junamatkan aikana peli lataa vähintään kolmesti.
Myös deusin tapaan tässäkin on näppis ja hiiri tuki joten pelasin padi+hiiri kombolla ja tämä osaa hyödyntää myös rullan käyttämisen joten napit voi laittaa niin ettei otetta tarvitse koskaan muuttaa sillä kaiken voi määrittää itse.
Gordonin tarinan parissa mulla taisi mennä kymmenisen tuntia.
Se missä ps2 versio ottaa etumatkaa pc versioon on decay moodi joka tarjoaa yhdeksän co-op tehtävää jonka pääosassa on Colette Green ja Gina Cross ja nämä tehtävät tapahtuu Gordonin tarinan rinnalla.
Esim yhdessä tehtävässä autetaan dr.Rosenbegia ottamaan yhteys armeijaan joten nyt tiedätte kenen vika sekin oli :D

Decay tehtävät voi pelata myös yksin jolloin hahmosta toiseen vaihdetaan selectia painamalla.
Tekoäly osaa kyllä ampua jos näkee vihollisen, mutta muuten se seisoo siinä mihin sen toisen hahmon jätit, mutta varsin sujuvasti nuo meni silti.
Siis jos unohdetaan se fakta ettei näissäkään ole checkpointeja eikä tallennusta joten jos toisesta lähtee henki likemmäs 30 minuutin pelaamisen jälkeen niin alusta vaan uudestaan.
Ei tuo silti koskaan vituttamaan päässyt sillä seuraavalla yrityksellä aikaa meni puolet vähemmän kun tiesi mitä odottaa.
Yhteensä mulla taisi mennä aikaa viitisen tuntia.
Jos kaikki yhdeksän tehtävää pelaa A-arvosanalla niin aukeaa kymmenes tehtävä jossa pelataan vortigauntilla eli sillä perus alienilla joka ampuu niitä vihreitä salamoita.
Jos tuosta saa A-arvosanan niin cheat valikkoon aukeaa alien mode jolloin koko perus tarinan voi pelata tuolla läpi.
Tuon alien moden ja sen bonus decay tehtävän voi avata myös ihan koodeilla kuten minä tein.
Niin ja nuo decay tehtävät saa myös pc versioon modilla ja sen pystyy pelaamaan ihan netin kautta cooppina.

Red faction (ps2)

Pakkohan tämä oli pelata melkein heti halfiksen perään jotta saa tehtyä pientä vertailua ja oikeastaan tekisi mieli sanoa, että oli tämä edelleen hieman parempi juurikin sen takia, että peli tarjoaa enemmän vaihtelua.
Lisäksi tässä ei ole tasoloikkaa, mutta äkkikuolemia tulee lopussa railgun vihollisten takia, koska sillä pystyy ampumaan seinien läpi etkä voi tietää missä tuollainen vaanii. Joskus sellainen voi olla oven takana ja sä kuolet välittömästi kun avaat oven.
Onneksi tässäkin on vapaa tallennus joten ei nuo vituttamaan pääse ja nuo olikin oikeastaan se ainoa miinus koko pelissä edelleen.

Liikkuminen on sujuvaa eikä Parker ole niin liukas ohjattava mitä Gordon ja vihollisetkin tippuu nopeammin kun halfiksessa sai välillä upottaa puolen rynkkylipasta sotilaan naamaan ennen kuin se kuoli.
Pituutta tällä olikin reippaasti vähemmän sillä aikaa meni vajaa kuus tuntia. Toisaalta tässä ei tarvinut myöskään harrastaa save/load rumbaa läheskään niin paljoa mitä halfiksessa.
Edelleen mainio yhden iltapäivän räiskintä kokemus ja muistaakseni tämä löytyy jopa ps4:n storesta.

The bouncer (ps2)

Tämä kyllä ansaitsee oikeastaan kaikki haukut mitä tube videoissa yleensä sanotaan.
Kaikki vaan on niin hidasta ja tönkköä. Kuvitelkaa vaikka joku perus kierrepotku tekkenissä, kuvitelkaa se nyt 20% hitaampana ja tuo pätee oikeastaan kaikkiin liikkeisiin.
Pelatessa myös ihmettelin miksi mun hahmo tekee välillä kolme kertaa kolmiota painamalla kolmen potkun kombon ja välillä kolmen iskun kombon.
Läpäisyn jälkeen gamefaqsia lukiessa opein, että peli käyttää niitä analogisia nappeja ja hyökkäyset määräytyy sen mukaan kuinka kovaa niitä runnoo.
Ihan kuin tuo itsessään ei olisi jo äärimmäisen typerää niin peli ei edes opeta tuota sulle. Ei tutoriaalia, ei practice moodia, ei mitään.
Katsoin vielä ohjekirjan uudestaan, koska mun mielestä sielläkään ei lukenut tuosta mitään. No tavallaan luki, tavallaan.

Tässä on siis x= low attack, neliö = med attack, kolmio= high attack ja ympyrä=jump attack.
Ohjekirjassa on esim high attackin kohdalla pieni H ikoni ja sen vieressä lukee light ja sitten on isompi H ikoni jonka vieressä lukee heavy ja tästä pitäisi siis päätellä, että tuo tarkoittaa napin painamisen voimakkuutta.

Tämä on saanut kritiikkiä siitä kuinka peli kestää korkeintaan kaks tuntia ja silloinkin videoiden katsomista on varmaan tunti, mutta tässä tapauksessa se on vaan hyvä asia.
Ainoa hyvä asia koko pelissä on visuaalinen puoli ja tämä näyttää oikeasti hyvältä kun ottaa huomioon kuinka tämä oli ps2:n ekoja pelejä ja silloin ei oltu nähty vielä mitään tällaista.

Death by degrees (ps2)

Tekkenin Nina Williamsin oma peli joka ajallisesti sijoittuu ennen ekaa tekkeniä.
Tämähän on aikamoinen sekoitus eri elementtejä sillä enimmäkseen tutkiskellaan pelin alueina toimivaa risteilijää ja vankilaa ja ratkotaan resident evil tyylisiä pulmia ja tietenkin tapellaan niin perkeleesti.
Myös vaihtuvat kuvakulmat tuo mieleen ressat, mutta yleensä kameran saa myös selän taa pitämällä r2 pohjassa, mutta tämä aiheuttaa myös omat ongelmansa sillä tuossa moodissa voi pelkästään juosta joten jos haluat hiipiä vihollisen taa jotta voit vaan taittaa sen niskan niin se kuulee sut, mutta sitten taas se vakio kuvakulma saattaa piilottaa koko vihollisen.

Taistelu hoidetaan oikealla tatilla ja firman kokouksessa se varmaan on kuulostanut hyvältä kun voit helposti potkaista vaikka selän takana olevaa vihollista.
Vaihtuvat kuvakulmat vaan aiheuttaa omat ongelmansa ja usein kuvakulman vaihtumisen myötä huomaatkin huitovasi ilmaa.
Kombot on vielä oma asiansa ja hattua nostan jokaiselle joka nuo sisäistää sillä ne voi olla vaikka seuraavanlaisia:
L1 pohjaan, vasemman tatin näpäytys kohti vihollista, klikkaa oikeaa tattia ja kaksi oikean tatin näpäytystä kohti vihollista.
Eri komboja ja liikkeitä on myös iso määrä ja mä en opettelut niistä ensimmäistäkään vaan käytin tappeluista saatavat pisteet melee aseiden kestävyyden parantamiseen joka oli paljon hyödyllisempää.

Nina voi siis löytää useampiakin eri aseita kuten katanan, sähköistetyn pampun, konepistoolin ja railgunin ja kaikilla näillä on oma kestävyys.
Yleensä näitä löytää koodilukoilla varustetuista laatikoista ja kaapeista jotka avatakseen pitää laittaa numerot järjestykseen ja parin ekan pulman jälkeen mä lunttasin kaikki oppaasta sillä mun älykkyys ei noihin riittänyt ja nuo aseet on aika must have jos haluaa sujuvasti edetä.
Taistelun lisäksi päästään pari kertaa suojaamaan kaveria sniperilla ja käyttämään dronea.
Molemmat näistä toi varsin tervetullutta vaihtelua.

Aikaa mulla meni n.13 tuntia ja läpäisyn jälkeen aukeaa vielä kymmenittäin haasteita niin taistelun, tarkka-amppumisen kuin drone lentelyn muodossa ja nuo olisi ollut ihan kivoja ellei aikarajat olisi niin naurettavia.
Jos oikein ymmärsin valikoista niin esim sniper ja drone haasteita on 30, mutta niistä on vain 10 aluksi pelattavana.
Jos ekassa sniper haasteessa haluaa kultaa niin sun täytyy tappaa vihollinen headshotilla 1.7 sekunnissa ja se kävelee tornissa jonka valot sokaisee sun näkökentän täysin jos zoomaat liikaa.
Drone lentely toimii hyvin tarinan aikana, mutta kun sulla on tiukka aikaraja kerätä kristalleja jotka on ympäri huonetta niin sen ohjaus on aivan liian kankea ja epätarkka.
Ajattelin kokeilla jos saisin lisää kenttiä auki vaikka en mitään mitalia saisikaan, mutta tuolla tyylillä mulla sitten loppui jo akku vissiin viidennessä kentässä joten päätin antaa olla.

Sitten on vielä Anna moodi jossa pitää kerätä kuolleilta tekken force sotilailta 12 jotain koodikorttia ja päästä evac pisteeseen.
Nuo raadot voi olla missä vaan kunnes opit niiden sijainnit ulkoa ja lisäksi tässä ei ole tallennusta eikä checkpointeja ja mä onnistuin aika äkkiä löytämään ns. ansa huoneen jossa varmaan 10 vihollista kävi laumana päälle ja tässä moodissahan ei voi avata ovea ennen kuin kaikki on voitettu.
Katsoin tubesta jonkun läpäisy videon ja se näytti tietävän mitä teki ja silläkin meni 45 minuuttia.
Joo en ala tuhlaamaan aikaani tuollaiseen.

Itse tarinan pelaaminen oli paria pomoa lukuunottamatta ihan viihdyttävä ja oli tämä aivan helvetisti parempi mitä the bouncer.
New game+ moodissa saisi jopa muutamasta aselaatikosta loputtoman aseen ja meinasin pelata tämän vielä uudestaan läpi ja ampua vaan kaikki, mutta yhtäkään tuollaista asetta ei saa koko laiva osion aikana joten muutama eka tunti menisi ihan kuten viimeksikin. Tai no nyt koko pelin vois pelata bikinit päällä joka on aina plussaa.

MGS 2 (ps2)

Edelleen täyden kympin peli.
Tarina on edelleen hemmetin kiinnostava ja informaation sensurointi ja valikointi siitä mitä ihmisille kerrotaan on todellisempaa kuin koskaan.
Ohjaimen analogisia nappeja hyödyntävät kontrollit toimii edelleen hemmetin hyvin ja niiden ansiosta tämä on mulle edelleen se paras versio.
Myöskään visuaalisesti peli ei ole vanhentunut oikeastaan ollenkaan sillä just edeltävänä päivänä katsoin gmanin videon tubesta jossa se pelasi hd versiota ja oikeastaan ainoa ero ps2 versioon oli se kuinka ps2 versiossa on enemmän sahalaitaa.
Mä tietenkin edelleen pelaan crt töllön kanssa joten ero tietenkin on paaaljon isompi jos kuvan heittäisi isolle 4k ruudulle.

Dirge of cerberus - final fantasy 7 (ps2)

Tämä on saanut aika paljon haukkuja, mutta mun mielestä tämä oli varsin jees third person shooter.
Hiiren kanssa pelaamisen sai kyllä unohtaa sillä se käyttää myös jotain outoa liikkeen kiihdytystä ja paras ratkaisu olikin laittaa hiiren herkkyys minimiin ja kameran herkkyys täysille, mutta silloin 180 asteen käännös vaati jo hiiren nostamista ja siirtämistä kun hiirimatto ei enää riitä.
Jos hiiren herkkyyttä nosti niin oikeastaan mikään ei muuttunut tuon kiihdytyksen takia.
Onneksi tässä on todella antelias auto aim joten padilla pelaaminen sujuu paremmin kuin hyvin.

Jotain pientä hahmon kehitystä tässä myös on sillä aina chapterin lopussa voit valita käytätkö expan Vincentin statsien parantamiseen vai muutatko sen rahaksi.
Rahalla sitten taas päivitetään aseita paremmaksi ja niiden päivitys onkin se pääasiallinen tapa nostaa tuotettua vahinkoa.
Aseisiin saa myös muutamia uusia osia kuten eri piippuja sekä kiikaritähtäimen ja nämä vaikuttaa siihen kuinka hyvin sillä osuu eri etäisyyksille.
Myös materian voi liittää aseeseen jolloin voi käyttää myös loitsuja, mutta niitä on vain kolme erilaista.

Tarina oli myös kiinnostava sillä se keskittyy Vincentin menneisyyteen, mutta on siinä pari ongelmaa.
Eka on se kuinka peli olettaa, että sä muistat final fantasy seiskan tapahtumia vaikka peli julkaistiin melkein 10 vuotta sen jälkeen ja mä olin pelannut sen silloin 90 luvun lopulla joten mulla meni muutamat asiat täysin ohi.
Se isompi ongelma on ääninäyttely sillä vähintään puolet hahmoista puhuu niin tylsän monotonisesti, että ne saa kiinnostavan tarinan tuntumaan tylsältä ja niitä välivideoita sitten riittää.
Mulla taisi mennä kymmenisen tuntia kun pelasin tämän läpi ja tubessa on video jossa otsikon mukaan on kaikki välivideot ja se kesti melkein neljä tuntia.
Visuaaliseti tämä näyttää hyvältä ja mukaan on tungettu myös muutama esirendattu cgi pätkä jotka on suoraan kuin advent childrenista napattu eli erittäin komeaa katsottavaa.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4037 : 15.07.2022 17:18 »
Lanttu Jäsen Viestejä: 964 Basaaripisteet: 1 Profiili
Lainaus käyttäjältä: Partajeesus - 15.07.2022 14:50
Deus ex (ps2)

Tätä aloittaessa oli pelko siitä kuinka aika on varmasti kullannut muistot eikä tämä enää iske, mutta olihan tämä edelleen ihan helvetin hyvä eikä tekniset ongelmatkaan haitanneet.
Ruudunpäivityshän tässä on usein varsin tökkivä ja jos tulee tulitaistelu vaikka neljän vihollisen kanssa niin aletaan olemaan jo diashow tunnelmissa joten vaikka teknisesti sä voisit pelata räiskimällä niin ei se ps2 versiossa ole mikään oikea vaihtoehto.
Sama pätee myös tähtäämiseen ja mä oikeasti suosittelen jokaista ottamaan hiiren käteen kun tätä pelaa tai muuten aika varmasti menee tärkeät headshotit ohi ja taas on hälytys päällä.
Itsehän pelasin tämän jo 20 vuotta sitten padi+hiiri kombolla eli normaalisti vaan paikkoja tutkiessa käytän pelkkää padia ja jos kuulen tai näen vihollisen niin sitten otan hiiren käyttöön.
Toki näppistäkin voi käyttää, mutta mä käytän mieluummin ohjainta liikkumiseen koska kahdeksan eri suunnan sijaan sulla on täysin portaaton liikkuminen ja nopeus.
Se kannattaa muistaa, että jos tän ostaa ps3:n storesta niin siinä ei sitten hiiri ja näppis toimi.

Latausruutuja on myös varsin paljon ja esim se alun liberty island on jaettu neljään eri alueeseen kun pc versiossa se on yks alue ilman latausruutuja.
Nuokaan ei pahemmin häirinneet kun yleensä tulee edettyä varsin hitaasti, mutta kohtuu hidas tallennus kyllä hieman häiritsi.
Toisaalta ei kukaan pakottanut mua tallentamaan minuutin välein.

Tämä oli myös ihan pirun pitkä ja mietinkin miten ne tyypit tätä on pelanneet joiden videot katsoin ennen aloittamista kun toinen sanoi, että sillä kestää nykyään sellainen kasuaali läpäisy 9 tuntia, mutta ekakertalaisella voi mennä jopa 20 tuntia ja toinen valitti kuinka sen energiamiekan saa jo pelin alkupuolella ja se tavallaan rikkoo koko pelin jos sitä käyttää, koska se tappaa laakista melkein kaikki ihmis viholliset.
Mulla meni melkein 30 tuntia ja tuon miekan sain 13 tunnin jälkeen.

Ei voi kuin hattua nostaa, että joku jaksaa vetää nostalgiapärinät niin pitkälle, että pelaa selkeästi köppäisempää versiota pelistä, joka nykyään pyörii vaikka leivänpaahtimella. Ei sillä, Deux Exin PS2-versio on yhä ainoa, jonka olen läpi asti pelannut. PC:llä olen kerran pari koittanut aloitttaa, mutta on jäänyt aina nopeasti kesksen.

Tämän kaltaisessa pelissä pitäisi päästä eroon pakottavasta tarpeesta optimoida kaikki tavaroiden yms käyttö, jotta saisi nähtyä ja löydettyä maksimaalisen paljon sisällöstä. Itse asiassa onnistuin tässä vihdoin kohtuullisesti Human Revolutionin kanssa, joten ehkä pitäisi joskus koittaa uudestaan alkuperäistä. Vaikka HR hyvä peli olikin, niin luulen, että pitäisi alkuperäisestä yhä enemmän.
\"Vittu mää en tiedä mikä hedelmä on!\"
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4038 : 15.07.2022 17:26 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 118 Basaaripisteet: 0 Profiili Videoita katsoessa totesin, että ainakin mulle ps2 versio on edelleen se paras versio, koska siinä numero koodien käyttö on kätevämpää kun J.C. muistaa ne ihan itse ja lisäksi inventaario on kätevämpi.
PC:lla sulla on re4 tyylinen ruudukko josta vaikka se energia miekka taisi viedä 8 paikkaa vaikka oikeasti se terä ei ole edes esillä jos se ei ole käytössä.
Pleikkarilla sulla vaan voi olla tietty määrä melee ja ampuma aseita ja sama pätee kaikkeen muuhunkin joten koko inventaario säätö puuttuu kokonaan.
Samoin augmentien käyttö on yksinkertaisempaa. Moni varmaan kutsuu tuota ns. tyhmennykseksi konsolipelaajia varten, mutta mun mielestä tuo vaan sujuvoittaa pelaamista.

Peli myös näyttää paikoitellen paremmalta mitä vanilla pc versio vaikka se varmaan onkin vaikea uskoa.

DF Retro: Deus Ex is A PC Classic - But What About PlayStation 2?
https://www.youtube.com/watch?v=nWWrBt6xlWA
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4039 : 17.07.2022 11:49 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 764 Basaaripisteet: 0 Profiili Muistaakseni kirjoitin näistä vähän aikaisemminkin, mutta pakko taas nostaa uudelleen esiin boomer shootereiden rautakaksikko Dusk ja Ion Fury. Palasin nimittäin pitkän tauon jälkeen näiden pariin, ja näin tähtiä, voxelimössöä ja mitä upeinta kenttäsuunnittelua.

Dusk alkaa Quake-fiiliksissä, mutta kehittyy siitä ja paljon. Pelin edetessä maistellaan Unrealin ja jopa Half-Lifen tyylejä. On henkeäsalpaavaa, kun ahtaan kenttäputken jälkeen eteen avautuu mittakaavaltaan valtaisa kenttä, joka ei olisi ollut millään tavalla mahdollinen sillä aikakaudella, mille peli syvään kumartaa. Kenttien design on nerokasta, yksinkertaista mutta äärimmäisen toimivaa. Vanhat "hae värilliset kortit tähän ja tähän oveen" tehtävät ovat nautinnollisia, kun pelaajaa ohjataan hienovaraisilla kikoilla oikeaan suuntaan. Kenttien yllä leijuu paksu, tiivis tunnelma, josta varsinkin alussa tulee vähän mieleen RE4:n legendaarinen fiilis. Äänimaailman tekijät ovat onnistuneet yhtälailla kuin visuaalisen puolen rakentaneet.

Teknisesti todella hyvä käännös PC-versiosta, vaikka heittäisi FOVit naurettaviin 150 asteen lukemiin. Tähtäimen väriä voi säätää ja myös aseen fyysistä kokoa ruudulla. Kaikki vaan yksinkertaisesti toimii.

Itse gunplay on koukuttavaa kuin kokkelia Big Macin välissä vetäisi; superhaulikko laakaisee vähän isommankin vihun kerrasta palasiksi, metsästyskiväärillä on upeaa nappailla kaukaa tulipallojaan viskelevät paskiaiset kylmäksi ja Mortar hoitaa suuret vihekeskittyvät tyylikkäästi. Virheettömän pelattavuuden myötä asekokoelmaa on siistiä käyttää, eikä luodeissakaan pihistellä. Ei niitä loputtomasti jaeta, mutta kyllä osuva ja osaava pelaaja ammusdopeilla hyvin toimeen tuleen, ainakin keskivaikeustasolla pelattaessa.

Miljoonakertainen suositus vanhan tyylin FPS-peleistä pitäville. Dusk on ihan Must.



Entäpä Ion Fury sitten? Tämä on vaikeampi kuin Dusk (quick save on ystäväsi), eikä teknisesti ole läheskään niin sulava ja hiottu konsoleilla (ruudunpäivityksessä on ongelmia ja tähtääminen on vähän raskasta) kuin ensin mainittu, mutta on tälläkin pelillä meriittinsä.

Kentät ovat ensinnäkin monimutkaisempia kuin Duskissa, ja ne sisältävät valtavasti pieniä yksityiskohtia. Tauluja, kytkimiä, juoma-automaatteja, valotauluja, valvontakameraruutuja... Energiaa voi palautella pieniä välipaloja napsimalla, mitä en ensin edes hoksannut.

Pelissä kuolee hyvin nopeasti vaikka suojat ja energiat olisivat täynnä, jos ei ole varovainen. Vihollisten keskelle juokseminen päättömästi ei ole fiksu idea, kun kulman takana palautuviin heloihin ei voi turvautua. Fiksuinta on napsia vihuja yksitellen ja kahden ryhmissä ja vaihtaa välillä suojasta toiseen. Liikkeessä täytyy pysyä, mutta harkitusti.

Jotkut vihulaiset ovat silti melkoisen ärsyttäviä, kuten leijuvat robotit. Tuntuu, että tässä ollaan menty ehkä liiankin uskollisesti perinteitä kunnioittaen. Siinä missä Duskin yhteydenotot tuntuvat aina reiluilta, tässä monesti ensimmäistä kertaa pelattaesa suurta tulitaistelua on vaikea voittaa menettämättä valtavasti energiavarantojaan. On avainasia tietää, miten viholliset ovat sijoittuneet alueella.

Aivan upea boomer shooter tämäkin, mutta Ion Furyyn heijastuu myös se fakta, että aikoinaan pidin enemmän Quakesta kuin Duke Nukem 3D:stä. Jos taas Duke oli parasta ikinä, on Ion Furyn pelaaminen todennäköisesti uskonnollinen kokemus. Minulle ei ihan, vaikka todella kova peli tämä onkin.

« Viimeksi muokattu: 17.07.2022 12:01 kirjoittanut Ephram »
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4040 : 17.07.2022 23:01 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 613 Basaaripisteet: 2 Profiili TMNT Shredder's Revenge kaikki kentät pelattu collectionitkin kerätty lähes huomaamatta. Ihan jees. Liikevalikoima oli yllättävän laaja ja toi mukavaa syvyyttä mättöön pelkän napin hakkaamisen lisäksi. Haastettakin tuli hiukan lisää lopussa, mutta eihän se mitään ihmeellistä ollut. Pitää varmaan testata vielä kovemmalla vaikeustasolla (muistaakseni siinä oli sellainen...). Vaikka ei sillä, kyllähän sitä energiat muutaman kerran meni nolliin. Mutta jokaisen hahmon "superisku" on aika voittamaton ja varsinkin lopussa kun pystyt lataamaan kerrat täysiin nappia painamalla jokaisen aallon jälkeen, se helpotti peliä ehkä turhankin paljon. Toki senkin jälkeen piti ajoitus olla kunnossa, että ei tuhlaa kaikki heti.

Vaihtelua tuli hahmoista ja vihuista. Hahmoissa on selviä eroja ja niillä on erilaista pelata. Omiin käsiin soveltui parhaiten Rafael, tosin Splinter, April ja Casey Jones on kokonaan testaamatta. Vihujakin tuli erilaisia lähes loppumetreille asti ja jokaiseen ei tuntunut sama kikka toimivan, joten piti jälleen ajatella muutakin kuin nappien hakkausta, jos superiskut oli loppu.

Lopulta aika simppeliä pelaamistahan tämä oli, vaikka yllätyin hiukan kuinka paljon vaihtelua pelistä löytyy. Sinänsä helppo aloittaa ja lopettaa, joten sopii aika hyvin kiireisenkin arjen kevennykseksi. Saa nyt nähdä kuinka vielä innostaa.

Ohjaukseenkin lopulta tottui. Ilmeisesti animaatiot eivät ole ihan niin salaman nopeita, niin siitä tulee fiilis että peli lagaisi tms. Mutta oli tottumiskysymys.

Jos nyt jotain oikeasti negatiivistä pitäisi sanoa, niin pomot oli hiukan munattomia. Varsinkin loppupomo(t). Ratking oli ainoa joka tuntui hiukan haastavammalta, mutta muut oli enemmän kiinni kärsivällisyydestä kuin taidosta. Tämä ongelma tosin varmasti osin korjaantuu kovemmalla vaikeustasolla.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4041 : 23.07.2022 09:26 »
Ephram Gyro Man Jäsen Viestejä: 7 764 Basaaripisteet: 0 Profiili Tulipa hommattua Wreckfest Switchille. Näin tämän pelin vilahtavan juhannuksena eShopia selatessani tulevien pelien listalla ja samalla veljeni kommentoi, että kyseessä on muuten todella hyvä ajopeli. Vähän sen jälkeen DF Nosti NS-käännöksen esiin, ylistäen sitä loistavaksi versioksi pelistä.

Arvatkaa, kuka kiinnostui!

BugBear on legendaarinen kehittäjä ajopelien ystävien keskuudessa: Rally Trophy ja Flatout olivat (ja ovat) loistavia racing-pelejä. Wreckfest on henkistä jatkoa Flatoutille. Sen ajotuntuma on kaikki ajoavut poistettuna hienoa simcadea, joka saa kisaamisen soljumaan mutkasta toiseen tyydyttävästi. ROMU-pelimoottori mallintaa jokaisen hiuksenhienonkin muutoksen autojen jousituksessa suoraan autojen perstuntumaan.

Switch-käännöksissä on opittava tekemään älykkäitä leikkauksia, mutta ne ovat aina erityisen haastavia, kun käännettävä peli pyörii tehokkaammallakin raudalla (PS4, Xbox One) kolmellakymmenellä ruudulla sekunnissa. Ällisyttävästi NS-portti säilyttää pelissä kaiken sen, mikä tekee Wreckfestistä Wreckfestin: vahinkomallinnuksen, ajotuntuman pienintä yksityiskohtaa myöten ja ulkoasun pääpiirteissään.

Peli on letkeä, muuta sanaa en oikein keksi sitä kuvaamaan. Tässä kisataan hyvin suunnitelluilla jokkis-radoilla, joista suuri osa ihan selvästi sijoittuu Suomen kesään. Moottoriöljy haisee ja sikailusta palkitaan, ei rangaista. Uramoodia on hauska pelata, koska vaihtelua kisojen välillä on paljon. Nousu kohti tehokkaampia autoja on GT-mäinen, kun omaa nuhapumppua voi tuunailla nopeammaksi eikä pelkästään visuaalisesti hienommaksi.

Doubledippaan tämän kyllä Boxillekin sopivaan hintaan. Hieno peli!

« Viimeksi muokattu: 23.07.2022 10:48 kirjoittanut Ephram »
www.mikkoijas.fi – Kirjailijan koti
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4042 : 23.07.2022 19:19 »
Gba Jäsen Viestejä: 2 844 Basaaripisteet: 0 Profiili
Lainaus käyttäjältä: Ephram - 23.07.2022 09:26
Tulipa hommattua Wreckfest Switchille. Näin tämän pelin vilahtavan juhannuksena eShopia selatessani tulevien pelien listalla ja samalla veljeni kommentoi, että kyseessä on muuten todella hyvä ajopeli. Vähän sen jälkeen DF Nosti NS-käännöksen esiin, ylistäen sitä loistavaksi versioksi pelistä.

Arvatkaa, kuka kiinnostui!

BugBear on legendaarinen kehittäjä ajopelien ystävien keskuudessa: Rally Trophy ja Flatout olivat (ja ovat) loistavia racing-pelejä. Wreckfest on henkistä jatkoa Flatoutille. Sen ajotuntuma on kaikki ajoavut poistettuna hienoa simcadea, joka saa kisaamisen soljumaan mutkasta toiseen tyydyttävästi. ROMU-pelimoottori mallintaa jokaisen hiuksenhienonkin muutoksen autojen jousituksessa suoraan autojen perstuntumaan.

Switch-käännöksissä on opittava tekemään älykkäitä leikkauksia, mutta ne ovat aina erityisen haastavia, kun käännettävä peli pyörii tehokkaammallakin raudalla (PS4, Xbox One) kolmellakymmenellä ruudulla sekunnissa. Ällisyttävästi NS-portti säilyttää pelissä kaiken sen, mikä tekee Wreckfestistä Wreckfestin: vahinkomallinnuksen, ajotuntuman pienintä yksityiskohtaa myöten ja ulkoasun pääpiirteissään.

Peli on letkeä, muuta sanaa en oikein keksi sitä kuvaamaan. Tässä kisataan hyvin suunnitelluilla jokkis-radoilla, joista suuri osa ihan selvästi sijoittuu Suomen kesään. Moottoriöljy haisee ja sikailusta palkitaan, ei rangaista. Uramoodia on hauska pelata, koska vaihtelua kisojen välillä on paljon. Nousu kohti tehokkaampia autoja on GT-mäinen, kun omaa nuhapumppua voi tuunailla nopeammaksi eikä pelkästään visuaalisesti hienommaksi.

Doubledippaan tämän kyllä Boxillekin sopivaan hintaan. Hieno peli!

Itsellä on tuo PC:llä ja PS4:lla, PS5:lle päivittäminen kustantaa 9,99e. Tämä pelihän koki uuden renesanssin Twitchin kautta, kun suomistriimaajat alkoivat järjestää yhteispelejä. Niin Lärvinen kuin PaulinPelivideot sun muut järjestää cuppeja, joihin kaikki saa osallistua, yleensä taidetaan pelata pleikkarilla. Ura-modea en ole tainut ikinä edes kokeilla, mutta moninpeli netissä on ihan hauskaa.

Pauli järjestää myös Pro Pilkki 2:sta 100 pelaajan yhteispelejä, niihin tulee itse osallistuttua myös. Laudan yhteiset pilkit voisi joku päivä pistää tulille  ;D
You don’t gamble to win. You gamble so you can gamble the next day.
tallennettu
Re: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4043 : 25.07.2022 11:14 »
Rocky_Balboa Jäsen Viestejä: 3 868 Basaaripisteet: 1 Profiili WWW Xbox Game Passiin tuli Power Wash Simulator. Vuoden paras peli tuli jo nyt. :)
Play-Asia
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4044 : 31.07.2022 22:07 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 118 Basaaripisteet: 0 Profiili Nyt on valopyssy pelejä lukuunottamatta pelattu kaikki ps2:lle ostetut pelit joten se saa hetken levätä ja sen tilalle tuli ps3 jolla oli myös pari ps2 peliä pelaamatta ja wii jonka kohdalla aloitin gamecube peleistä.

Ekana tuli pelattua seek & destroy (ps2) joka on japanissa osa choro q sarjaa joten nyt puhuvien autojen sijasta meillä on puhuvia tankkeja jotka on muotoiltu samalla söpöllä tyylillä mitä road trip adventuren autot.
Muutenkin realismi on kaukana sillä tankkiin voi ostaa vaikka siivet ja ilmasta käsin sitten tiputtaa pommeja vihollisten niskaan.
Eri aseita ja varusteita voi muutenkin huoletta ostella sillä myydessä niistä saa aina täyden hinnan takaisin.
Eri tehtäviin ja paikkoihin mennään kartan kautta, mutta silti peli etenee hyvin lineaarisesti.

Kaupungeissa on aina tarjolla myös areena jossa voi taistella kolmea tankkia vastaan joista jokainen on eri tasoinen ja voitosta saa aina kyseisen tankin itselle.
Myös jotain minipelien tapaisia haasteita vissiin löytyy, mutta mä en kokeillut niistä ensimmäistäkään ja sitten kun meinasin tarinan läpäisyn jälkeen mennä katsomaan millaisia ne on niin koko tarina alkoi taas alusta, mutta sulla kyllä säilyy kaikki ostetut kamat sekä rahat joten kokeilematta jäi.
Aikaa mulla taisi mennä n.5 tuntia.
Tämäkin taisi maksaa ps3 storessa vain vitosen.

Fatal frame 2: crimson butterfly (ps2)

Maiden of black water oli mun eka project zero / fatal frame kokemus ja sen jälkeen olen halunnut kokeilla aiempiakin pelejä ja katsottuani nitro radin arvostelut kaikista, päädyin ostamaan kakkosen muutamasta syystä.
Ykkönen on sarjan vaikein peli, siinä ei ole vaikeustaso valintaa ja kameran kontrollit vetää varmasti aivot solmuun sillä normaalisti liikutaan vasemmalla tatilla, mutta kameralla tähdätessä vasen tatti tähtää ja oikea tatti liikkuu eikä tuota voi muuttaa.

Kolmonen sitten taas sisältää ihan järkyttävät määrät päämäärätöntä harhailua kun peli ei kerro mihin pitää seuraavaksi mennä.
Kakkonen on ilmeisesti helpoin peli ja tämänkin pelasin easylla jolloin parannuskamoista tai filmistä ei ollut pulaa, mutta muutaman kerran oli pakko luntata oppaasta mihin pitää seuraavaksi mennä joten mä sain tässäkin jo hortoilla ympäriinsä aivan tarpeeksi.

Ei tämä huono ole, mutta tuo hortoilu kyllä rikkoi tunnelman aika tehokkaasti kuten myös taistelut haamuja vastaan pienissä huoneissa joita oli myös liian monta.
Tässä kun haamut tykkää viettää aika paljon aikaa seinien sisässä ja kameraa pystyy kääntämään varsin hitaasti niin niiden löytäminen oli turhauttavaa vaikka peli ei vaikea ollutkaan.
Pakko sanoa, että mun mielestä dreamsissa tehty Yurei: the sacred bells oli vähintään yhtä laadukas mitä tämä ellei jopa parempi sillä siinä eteneminen oli sujuvampaa ja taisteluissa oli vähintään yhtä hyvä tunnelma.
Mä olen siitä tehnyt video arvostelunkin: https://www.youtube.com/watch?v=xXUhShF1ShQ

Jos kuitenkin haluaa päästä koko trilogian pelaamaan halvalla niin oletan näiden olevan edelleen usa ps3 storessa tarjolla 10$/kpl

Kim Possible: What's the switch (ps2)

Hei jälleen yksi lasten animaatioon perustuva lisenssipeli ja tätäkään en ole koskaan katsonut jaksoakaan.
Metal jesus rocks on pari kertaa tämän maininnut hidden gems videoissaan ja en mä tätä nyt noin hyvänä pidä, mutta varsin ok 2.5d toiminta tasoloikka tämä oli.
Tässähän on pelattavana sekä Kim, että Shego ja kumpikin saa kolme eri varustetta jotka maustaa etenemistä. Kimillä on heittokoukku, purkka jolla saa viholliset pysymään hetken paikoillaan ja sitä käytetään myös katkaisijoihin sekä ase joka paljastaa näkymättömät vihut ja tasot.
Shegolla on heittokoukun virkaa toimittava energiasäde, emp jolla tuhotaan lähinnä muutama generaattori sekä magneettivoima jolla se voi vetää viholliset ja metalliset laatikot viereensä.

Visuaalisesti tämä matkii sarjan tyyliä, mutta sahalaitaa on kohtalaisesti eikä tuo tyyli muutenkaan mikään kovin hieno ole ja mua suorastaan huvitti kun tämän jälkeen heitin emulaattorilla mega driven Mick & Mack as the global gladiators pelin päälle ja se näytti ihan helvetisti paremmalta mitä tämä.
Tämäkin taisi olla ps3 storessa 7e

Star fox adventures (gamecube) oli mun muistoissa aivan helvetin hyvä peli, mutta ei se enää kovin ihmeellinen ollut.
Visuaalisesti kyllä kestänyt aikaa hyvin ja varsinkin vesi ja foxin turkki näyttää erittäin hyvältä ja ruudunpäivitys on sulavat 60fps 90% ajasta.
Muistoissa tämä kuitenkin oli rento seikkailu jossa oli hieman pulmia mukana, mutta eihän tässä melkein mitään muuta olekaan kuin pulmia parin ekan alueen jälkeen.
Välillä joku pääalue tuntuu jo lähinnä luolastolta kun pitää etsiä vipuja, räjäytellä seiniä ja aktivoida ilmavirtoja ja sitten tuon jälkeen mennään vielä varsinaiseen luolastoon.

Sitten on tietenkin se tähtäys.
Jokainen switchin omistaja voi helposti kokeilla millainen se on ihan vaan menemällä tattien kalibrointi ruutuun ja liikuttamalla tattia sillä tämän tähtäys on just sellainen ja keskittääkin itsensä yhtä nopeasti.
Kuvitelkaa sitten tuollaisella osuvanne kaukana olevaan katkaisijaan tai lentävään viholliseen

1080 avalanche (gamecube) oli täysin uusi tuttavuus ja videoiden perusteella olin jo varma, että tämä on taas sellainen peli jonka parissa saa kiroilla ääneen.
Päämoodi on match race joka tarjoaa aluksi kolme vaikeustasoa: beginner, hard ja expert ja expertin voittamisen jälkeen aukeaa extreme.
Beginner tarjoaa neljä kisaa ja jokainen seuraava vaikeustaso lisää aina yhden kisan enemmän ja sulla on jokaisella vaikeustasolla kolme elämää.
Jos häviät vastustajalle tai otat vaan liikaa osumaa niin elämä meni.

Oikeasti tämä olikin aika helppo sillä mä laskin time trial moodissa radat kertaalleen läpi ja sen jälkeen voitin kaikki ekalla yrittämällä expert tasoon asti ja mulla oli koko pelin hitain hahmo ja lauta.
Extreme tasolla sitten tulikin jo turpaan joten päätin kokeilla muita moodeja joista gate attack tarjoaa porttien välistä laskemista ja trick attack tarjoaa kolme temppurataa.
Gate attack radoista kun sai kultaa niin saa laudan jolla se extreme tasokin meni ihan mukavasti sillä se on kirjaimellisesti raketti jalkojen alla :D

Trick attackia en kokeillut yhtä laskua enempää sillä tän temppusysteemi vaatisi harjoittelua.
B,X ja Y tekee grabeja ja ne vaihtuu sen mukaan mihin tattia kääntää ja jos haluat tehdä flipin tai spinnin niin sitten pitää painaa vielä oikea liipaisin pohjaan ja tuo sotkee mun aivot aina, koska mikään muu snoukkapeli ei toimi noin.
Onneksi normi laskuissa ei ole mikään pakko temppuilla sillä mitään boost mekaniikkaa ei ole vaan temput täyttää power mittaria ja kun se on täynnä niin saat suojan joka suojaa vahingolta ekaan osumaan asti tai sitten voit kaataa vastustajan laskemalla sitä päin.
Mulla ei ollut tarvetta tuolle oikeastaan koskaan joten keskityin vaan laskemaan mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Visuaalisesti peli on ihan nätti ja yleensä rullaa sulavasti, mutta sitten kun päästään siihen rataan jossa lasketaan lumivyöryä karkuun niin ruutu tärisee ja peli nykii varsin ikävästi. Välillä on vaikea jo hahmottaa mihin on laskemassa ja tuossa tilanteessa ei voi kameraakaan siirtää kauemmas.
Kyllä tämä sellainen oli, että jos joskus iskee fiilis retroilla niin kyllä tämän kanssa voi fiilistellä pari tuntia. Eipä tuon match race moodin läpäisyssä pidempään menekään.
 

« Viimeksi muokattu: 31.07.2022 22:14 kirjoittanut Partajeesus »
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4045 : 12.08.2022 12:03 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 613 Basaaripisteet: 2 Profiili LG:n CX oli saannu Stadia tuen (tai mainosti sitä kesällä, en tiedä oliko se vain tullut nyt) kesän aikana, niin päätimpähän kokeilla.

Kokeilu ei tosin alkanut hyvin. Ohjaimen liittäminen oli opastettu todella oudosti. Siinä oli ilmeisesti geneerinen ohje joka ei toimi oikein kuin PC:lle. Ensimmäinen vaihtoehto oli tehdä liitos USB:llä. Ajattelin että en ala hakemaan 23:00 aikaan enää usbia laatioista. Toinen oli että liitä ohjain kännykän kautta. Ihmettelin hiukan mutta ajattelin että olkoot, testataan. Samaan wifiin, xbox ohjain käteen ja siitä. Eihän siitä tullut mitään. En oikein tajua mikä tässä oli pointtina. Kyllä ohjain kännykkään tuli, mutta ei telkkuun.
Sitten lisäsin ohjaimen vain TV:n BT:iin suoraan ja kaikki toimi ok. Kuvittelin että Stadia olisi ottanut TV: BT:n haltuunsa ja liittäny ohjaimen mutta ei kuitenkaan. Ei vaan maininnu tätä. Tiedä sitten olisiko liitoksen jälkeen joutunut tekemään lisäyksen vielä Stadiaan erikseen kännyn kautta. Joka tapauksessa, ei ehkä parhaat ohjeet, vaikka hiukan iltamyöhään tulikin tehtyä.

Sitten pelaamaan. Ei kun ei. Täällä ei näy pelilistaa. Enkä löydä sitä mistä mistään... paitsi tekstin pätkä joka keskellä on ".... browse from you mobile phone..." tms. Eli joudun selailemaan pelejä kännystä. Lisää hienoa insinöörityötä. No, känny takasin käteen ja selailemaan demoja. Löytyi Immortals Fenyx Rising demo. Ja peli käyntiin ja viimein pelaamaan.

Vähän niin ja näin. Kyllä siinä ihan vähän alkoi input lagia ennakoimaan. Varsinkin valikkojen "hiiren" liikuttelussa ja hektisemmissä tilanteissa input lagin huomasi. Mutta toistaalta peli toimi yllättävän hyvin ja kyllä sillä pelaamaan pystyi.
Suurempi ongelma oli kun iskut ei tullu selkärangasta. Lyönnit kun oli R-napeissa. En oikein tajua miksi ne laitetaan sinne, kun päällä olevat napi on kuitenkin ns. "päänappeja". Tosin myönnän että uudemmalla sukupolvella voi olla eri tilanne, kun liipasin on ymmärtääkseni ollut R-napeissa jo kauan, kun meikä on näpyttänyt A, B, X, Y tms. nappeja yli 30 vuotta.

Mutta tekniikan kokeiluna ihan ok. Ei se edelleenkään ole lokaalipelaamisen tasolla ja edelleen pelaan nopea tempoisemmat pelit kyllä PC:llä tai konsolilla tai en ollenkaan, mutta yllätyin silti kuinka pieni lagi oli. Se ei kuitenkaan ollut silmiin pistävän karmeaa, ja voisin kuvitella että hidastempoisemmat pelit toimivat ihan hyvin. Ja varsinkin strategia painotteiset ja vuoropohjaiset.

Lieventävänä asiana tosin täytyy sanoa että olin wifissä kiinni. En tiedä toisiko piuha sen pienen eron. Tosin CX:ssä on ymmärtääkseni luokaton ethernet verkkokortti, joten sitä ei kuitenkaan kannata käyttää. Mutta en tiedä toimisiko jollain toisella laitteella paremmin kiinteällä yhteydellä.

Mutta ihan jees. Ei pääpelikoneeksi, mutta ihan jees. Käytettävyys on aika paskaa.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4046 : 26.08.2022 19:40 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 118 Basaaripisteet: 0 Profiili FF7: Crisis core (psp)

Tämä oli se isoin syy miksi tuli ostettua playstation classic sillä ppsspp emulla voi pelata tämän isommalla resolla.
En edes tiedä kuinka monta vuotta tämä on ollut hyllyssä enkä aikoinaan tainnut edes käynnistää koko peliä kun silloin ei tullut muutenkaan pahemmin roolipelejä pelattua.
Tulipahan vaan aikoinaan ostettua kun halvalla sai ja näytti ihan kivalta.

Vaikka pelin alku sujui ihan mukavasti tupla resolla niin aika äkkiä tuli selväksi ettei classicin tehot ihan riitä sillä aina kun siitä "hedelmäpelistä" tulee joku erikoishyökkäys joka täyttää ruudun räjähdyksillä niin peli rullaa muutaman framen sekunnissa ja äänet rutisee niin perkeleesti, mutta silmäkarkista en luovu :D
Enkä kadu hetkeäkään sillä vaikka pari kertaa mietti, että miks mä odotin näin pitkään tämän pelaamista enkä pelannut jo silloin kun mulla vielä psp oli niin kyllä tämän pelaaminen oli nyt paljon kivempaa sillä vaikka peli hyytyi välillä niin sen pelaaminen ei näyttänyt eikä tuntunut psp peliltä, koska mulla oli ds4 käytössä joten kameran kääntämisenkin sai oikeaan tattiin joka teki siitä paljon luonnollisempaa.

Mitä itse pelaamiseen tulee niin taistelu toi tavallaan mieleen xenobladet, koska sulla on valikko josta valitaan hyökkäys, haluttu taika tai tavarat kuten vaikka parannusjuomat.
Toki sitä hyökkäys nappia täytyy painaa jatkuvasti toisin kuin xenobladessa, mutta silti tuo listan selaaminen tuntui kovin tutulta.
Se isoin asia tässä kuitenkin on se jatkuvasti vasemmassa yläkulmassa rullaava "hedelmäpeli" joka ihan randomilla voi antaa jonkun kovemman hyökkäyksen tai nostaa vaikka jonkun taian tasoa ja ne erikoishyökkäykset on aina pakko katsoa kokonaan ja ne on välillä melkein yhtä pitkiä mitä vanhempien final fantasy pelien summonit.
Ei tuo kuitenkaan päässyt ärsyttämään jostain syystä joten sen suhteen olen ihan neutraali.

Tarina tehtävien lisäksi tarjolla on ilmeisesti 300 sivutehtävää joissa aina ollaan jossain muutamasta ympäristöstä ja tapetaan tietty vihollinen.
Näitä ei ole mikään pakko tehdä, mutta joistakin tehtävistä saa erittäin hyviä varusteita.
Itse tein sen mikä kiinnostavalta tuntui ja sen jälkeen keskityin tarinaan kun luotin siihen, että nyt mulla on tarpeeksi hyvät kamat.
Myös materiaa voi yhdistellä toisiinsa ja näin luoda entistä parempaa materiaa, mutta tuo on niin sekava, että päätin vaan luntata netistä mitkä pitää yhdistää sillä yhdistelmiä on ihan järjetön määrä, koska myös sun materian taso vaikuttaa siihen mikä lopputulos on ja lisäksi niitä voi boostata vielä jollain tavaroilla eikä peli anna pienintäkään vinkkiä mikä vaikuttaa mihinkin.

Tarina oli kiinnostava eikä edes Genesiksen runoilut häirinneet ollenkaan ja Zack oli muutenkin paljon parempi hahmo mitä Cloud.
Vaikka orkkis FF7 on tullut pelattua joskus 90 luvulla niin silti nyt oli kiva rakentaa Aerikselle kärryt kukkia varten ja ostaa sille se rusetti joka sillä on seiskassa.
Ja mulle se on aina Aeris, koska sen niminen se oli pal alueen FF7:ssa ja Aerith kuulostaa muutenkin siltä kuin joku purisi huuleensa kesken nimen lausumisen tai jtn.
Iso plussa pelin viimeiselle taistelulle joka onnistui kunnolla nostamaan tunteet pintaan.

Mitään en odottanut kun tämän aloitin, mutta nyt tämä on mun goty listalla sijalla 3, mutta mulla on vielä monta uutta peliä pelaamatta joten eiköhän se tuosta vielä tipu.

Resident evil survivor (ps1)

Yksi paskimpia ps1 pelejä jos internettiä on uskominen, mutta mä oikeasti tykkäsin tästä.
Erittäin lyhyt tämä kyllä on sillä mulla meni 1t 45min läpäisyyn, mutta nautein melkein joka hetkestä jopa ohjaimella pelaten.
Ääninäyttely on huonompaa mitä ekassa ressassa ja juoni ei mikään ihmeellinen ole, mutta ne kerättävät tekstit on ehkä synkintä ja sairainta mitä näissä on nähty.
Muutenkin tämä tuntui ressalta sillä vaikka peli on ekasta persoonasta kuvattu niin tässä on perinteinen tankkiohjaus ja sun täytyy myös pysähtyä tähtäämään.
Jotenkin ihmetyttää miksi tässä tuo on yleisen mielipiteen mukaan paskinta ikinä, mutta muissa ressoissa se on vain hyvä asia sillä tässä sentään näkee mitä sun ympärillä on.

Lollipop chainsaw (xbox 360)

Tuli tämäkin vaihteeksi pelattua ja olihan se edelleen yhtä hyvä mitä muistinkin.
Tässä on ainoastaan kaksi asiaa jotka haluaisin muuttaa.
Eka on latausruudut joita tulee kohtuu usein ja monesti ne on vielä vaikka just pomon voittamisen jälkeen joka tuntuu extra tympeältä.
Toinen on ne puhelinsoitot joita Juliet välillä saa. Ne on kyllä lyhyitä ja niitä on vain muutama, mutta kun ne ei lisää yhtään mitään peliin eikä niitä voi edes skipata.
Samalla tuli myös todettua, että se remake on varmasti sensuroitu sillä jo eka pomo käyttää Julietista niinkin nättejä termejä kuin cunt ja whore.
Lisäksi melkein kaikki asut on sellaisia joissa automaattisesti näkee hameen alle kun vaan juoksee normaalisti ja mitään tuollaista ei varmasti ainakaan sonyn koneilla nähdä.
Ja ennen kuin kukaan sanoo mitään niin kyllä. Tuo on iso juttu ja helvetin iso osa koko pelin identiteettiä. Ihan sama jos kaikki senran kagura tytöt puettaisiin kauluspaitaan ja housuihin niin se ei olisi enää senran kagura.

Megaman legends (ps1)

Tästä tuli yllättäen mun suosikki megaman.
Mukavaa luolaston tutkimista ja kaupungissa on muutama sivutehtävä ja muille asukkaille voi myös jutella.
Tässä ei myöskään tarvitse koskaan miettiä ja arpoa, että mikä kakkosase on se oikea valinta tulevaa pomoa varten sillä se perus mega buster on tarpeeksi hyvä aina. Varsinkin kun siihen pulttaa parempaa osaa kiinni.
Tämän pelaaminen oli oikeasti hauskaa ja mukavan rentoa ja tuo on lause jota en koskaan olisi kuvitellut megamanista sanovani.
Samalla tämä varmasti on monelle paskin megaman.

Resident evil: operation raccoon city (ps3)

Jälleen yksi pystyyn haukuttu ressa, mutta *sanokaa nyt kaikki yhdessä* mä tykkäsin tästä :D
Nyt ollaan umbrellan erikoisjoukkojen ohjaksissa joten tämä on enemmänkin aika perus third person cover shooter, mutta ei noille tyypeille mikään ammusten kitsastelu survival horror sopisikaan.
Lisäksi tämä sopisi erittäin hyvin kakkosen ja kolmosen rinnalle sillä pelin tutoriaalissa mennään Hunkin kanssa hakemaan se virus sample Birkinilta ja kaikkihan sen tietää miten siinä kävi.

Sitten tuhotaan umbrellaan liittyvää todistusaineistoa ja jopa korjataan yksi nemesis joka korjaamisen jälkeen nappaa vieressä olevan raketinheittimen mukaansa ja tämäkin sopisi hyvin siihen kun se kolmosessa ilmestyy tuollaisen kanssa paikalle.
Mutta tietenkin homma piti ryssiä sillä yhdessä kohtaa nähdään kun Leon ja Claire saapuu raccoon cityyn eikä siinä vielä mitään, mutta ihan lopussa sun tehtävänä on tappaa molemmat ja tuoda Sherry umbrellan haltuun ja tässä vaiheessa peli on lähinnä varsin kiva "what if" skenaario ja tuollaisena mä sen otinkin joten vaikka peli tarjoaa mahdollisuuden mennä Leonin puolelle niin mä päätin tappaa molemmat, koska se nyt vaan sopii paremmin koko "what if" ajatusmaailmaan sillä viimeinen tehtävä sijoittuu johonkin ratapihalle jossa ei koskaan RE2:ssa edes käyty joten mahdollinen juonijatkumo meni jo siinä pieleen ja lisäksi Leon ja Claire ei koskaan törmännyt näihin tyyppeihin ja Leon ei varsinkaan ampunut niitä tarkkuuskiväärillä.

Kuitenkin varsin kiva ja toimiva spin off jota nykyään saa varsin halvalla.

Gunnm: Kasei no Kioku (ps1)

Jos tuo nimi ei kerro mitään niin ehkä Alita battle angel: Martian memory kuulostaa paremmalta.
Pelihän julkaistiin japanissa vuonna 1998 eikä sitä koskaan nähty muualla, mutta muutama kuukausi sitten ilmeisesti joku fani sai viimeinkin käännösprojektinsa siihen kuntoon, että koko pelin pystyy pelaamaan alusta loppuun ihan englanniksi vaikka onhan siellä vihreitä vaikka kuinka kuten myös rivitys ongelmi
a, mutta noita pystyy kuitenkin ihan hyvin sietämään. Asia joka mua eniten häiritsi oli se kuinka hahmojen nimiä käytetään jatkuvasti "you" sanan tilalla.
Jos vaikka Alita, tai siis Gally kuten se japanissa tunnetaan kysyy Idolta "did you know that person" niin ruudulla lukee "did Ido know that person" ja aluksi oli epäselvää puhutaanko tässä nyt toiselle hahmolle vai onko nuo jotain päänsisäisiä ajatuksia.

Tarinallisesti tähän on ahdettu kaikki ekan mangan tärkeimmät jutut ja vielä hieman extraa päälle sillä tässä on hieman samoja asioita jotka oli myös last order mangassa vaikka tämä on tehty ennen sitä.
Mun mielestä tämä olisi kyllä voinut loppua siihen mihin alkuperäinen mangakin loppui sillä nyt tämä tuntuu jo liian pitkältä.
Mä olen nyt pelannut tätä n.16 tuntia ja vissiin pari tuntia olis vielä jäljellä.
Ongelma ei sinänsä ole pelin pituus vaan se kuinka varmaan yli puolet tuosta ajasta on sitä tekstin lukemista samalla kun katsellaan varsin vaatimattomia ps1 graffoja.
Mitä pidemmälle peli etenee niin sitä ärsyttävämpiä vihollisia tulee myös vastaan ja muutama pomo on myös sellaisia, että oikeastaan ainoa tapa vahingoittaa niitä on torjua just oikeaan aikaan jolloin Alita tekee counterin ja niitä pääsee mättämään kunnolla turpaan.
Tuon ajoitus on vaan niin tarkka, että mä joudun välillä lataamaan save staten 10 kertaa uudestaan jotta onnistun tuossa kerran.

Sä voit myös parantaa alitan statseja, mutta aina kun se saa uuden vartalon niin päivittäminen täytyy aloittaa alusta ja tuon takia mä aloinkin säästelemään rahoja sillä jokaisen uuden vartalon päivitykset on reippaasti kalliimpia mitä edellisen.
Myös pari asetta on tarjolla kuten myös kakkos aseita kuten molotoveja, ohjuksia tai sähköistettyjä piikkejä.
Myös motorball on mukana, mutta siinä on aina tarkoituksena vaan tuhota kaikki vastustajat ja ihan kuten mangassa niin tässäkin sen parissa vietetään hitusen liian pitkään.

Sinänsä ihan kiinnostavaa päästä tämäkin kokemaan kun kohtuu kova alita fani olen, mutta kun jopa näin paksujen fanilasien kanssa alkaa ajattelemaan, että peli olisi saanut loppua jo likemmäs 7-8 tuntia sitten niin ei tätä oikein suositella voi.

Disaster: Day of crisis (wii)

Tämä oli erittäin hyvä.

Joitakin kuukausia (vai jopa vuosi sitten) tuli pelattua disaster report 4 ja tässä on niin paljon samaa, että olen aika varma ettei tätä olisi koskaan edes tehty ellei disaster report sarjaa olisi olemassa.
Tässäkin on siis jos jonkinlaista katastrofia. On maanjäristys, tsunami, romahtavia taloja, tulitornado ja tulivuorikin perkele purkautuu ja kaikki saman päivän aikana.
Tämä kuitenkin eroaa disaster report sarjasta siinä, että tässä on aika perus toimintapeli juoni jossa päähahmon on tarkoitus pelastaa entisen työkaverinsa kidnapattu sisko ja sitten mukaan heitetään vielä ydinaseetkin. Ai niin. Peli myös ottaa itsensä täysin vakavasti :D

Toimintaakin on luvassa sillä aina välillä tulee räiskintä osioita jotka toimii ihan kuten time crisis peleissä eli sä voit napin painalluksella mennä suojaan ja tilaisuuden tullen tulla pois sieltä ampumaan pari headshottia ja mennä taas piiloon ja liikkuminen paikasta toiseen menee ihan automaatilla.
Näistä saa myös pisteitä joilla voi ostaa uusia aseita sekä kehittää vanhoja paremmaksi ja mukana voi olla neljä asetta kerrallaan.

Sitten on se rauhallisempi puoli jossa kävellään pitkin alueita ja autetaan ihmisiä ja koska kyseessä on wii peli niin oikeastaan kaikki tehdään liikeohjauksella.
Jos joku vaikka roikkuu jostain niin sun pitää heilauttaa kapulaa just sopivasti kun se kurottaa sua kohti jotta saat siitä otteen.
Kaikki kannattaa tietenkin pelastaa sillä siitä saa hahmon kehitykseen käytettäviä pisteitä.
Tietenkin myös melee iskut tehdään kapulaa heiluttamalla kuten myös quick time eventit ja ovetkin avataan kääntämällä kapulaa joka on simuloivinaan nupin kääntämistä.
Välillä päästään myös auton rattiin eikä tämäkään tietenkään käytä tattia ohjaamiseen vaan kapula käännetään poikittain ja sitä sitten käännellään.
Ajamisessa mulle oli ainoa ongelma 90 asteen käännökset sillä mistä mä voin tietää kuinka paljon sitä kapulaa täytyy kääntää jotta auto kääntyy maksimit.
Sinänsä ihme, että liikeohjaus ei koskaan tullut pelistä nauttimisen tielle vaikka monesti tuli kyllä todettua "miksei tätäkin voi tehdä vaan nappia painamalla".

X-files (ps1)

Tämä on ollut odottamassa vuoroaan varmaan 20 vuotta.
Kyseessä on siis point & click seikkailu jossa jokainen ruutu on joko valokuva tai videokuvaa ja tämä viekin 4 levyä.
Tämä on myös siitä harvinainen tapaus, että tätä ei voi pelata ps2:lla tai ps3:lla. Tai kyllä tämä päälle lähtee, mutta se pelin kursori on täyttä suttua joten on aika mahdoton tietää meinaatko käyttää jotain, puhua jollekkin vai kävellä ovesta pihalle.
Onneksi vanha pleikkarin raato suostui vielä pyörittämään tätä kunhan sen laittoi vasemman kyljen varaan pystyyn.

Mä olen elämäni aikana katsonut ehkä yhden jakson koko sarjaa joten en tiedä kuinka monta sarjan hahmoa tässä on mukana.
Ainakin Mulder, Scully ja Skinner, mutta Mulder ja Scully nähdään vaan alussa ja lopussa sillä koko pelin juoni keskittyy niiden katoamisen selvittämiseen ja Skinnerin kanssa käydään tutkimassa kahta tapahtuma paikkaa jonka jälkeen sitä ei enää nähdä.

Koska pelin alueet koostuu vaan joko kuvista tai videosta niin navigointi tietenkin on aika tönkköä eikä aina oikeen hahmota, että mihin nyt oikein siirryttiin ja välillä myös johtolangan löytäminen on aikamoista arpapeliä josta on pari esimerkkiä alla olevassa videossa.
Onneksi ainakin pleikkari versiossa on vinkki systeemi joka näyttää kuvina ne kohdat joihin pitäisi seuraavaksi suunnata ja välillä se antaa mahdollisuuden suoraan hypätä sinne.
Esim tuossa alla olevalla videolla mainitaan kuinka naurettavan vaikeaa yhden tupakantumpin löytäminen oli niin mä hyppäsin tuon vinkki systeemin avulla toisesta huoneesta suoraan poimimaan sen talteen.

Peli siis eteni tuon ansiosta varsin sujuvasti vaikka välillä tulikin jumitettua hetki jos toinenkin jossain, mutta lopussa sain itseni umpikujaan.
Siellä siis hyppää yks tyyppi aseen kanssa kimppuun ja mä tietenkin ammuin sen välittömästi sillä koko pelin ajan tuo on ollut se oikea ratkaisu tai susta on lähtenyt henki parissa sekunnissa.
Nyt olisi kuitenkin pitänyt huomata tainnutin jossain pöydän kulmalla ja käyttää sitä sillä jos sä tapat tuon tyypin niin peliä ei voi päästä läpi eikä peli edes kerro tuota joten voit luulla tehneesi jotain muuta väärin.
Jokainen kolmesta tallennuksesta oli tehty myös tuon jälkeen joten se siitä sitten.
Menin sitten katsomaan loput tubesta ja missasin jopa kolme minuuttia pelin lopusta tuon takia joten ei se vituttamaan jäänyt, mutta typerää suunnittelua silti.

https://www.youtube.com/watch?v=YP41bEhCEIE

Ja nyt mun retroilut on saapuneet päätökseensä.
Mun oli tarkoitus pelata vielä parasite eve ja ps classicin valikoimista eka ressa ja ainakin testata jumping flash, wild arms ja persona, mutta mä olen nyt neljä kuukautta pelannut pelkkiä retropelejä ja sinä aikana pelannut kohtalaisen määrän näitä läpi joten viimeinkin iski ähky.

PS1 - 23 peliä
PS2 - 35 peliä
Wii - 4 peliä
Gamecube - 3 peliä
PS3 - 6 peliä
Xbox 360 - 2 peliä
3ds - 2 peliä
GBA - 3 peliä
Virtual boy - 1 peli
PSP - 1 peli

« Viimeksi muokattu: 27.08.2022 18:29 kirjoittanut Partajeesus »
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4047 : 28.08.2022 20:07 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 613 Basaaripisteet: 2 Profiili
Lainaus käyttäjältä: Partajeesus - 26.08.2022 19:40
.....
 mä olen nyt neljä kuukautta pelannut pelkkiä retropelejä ja sinä aikana pelannut kohtalaisen määrän näitä läpi joten viimeinkin iski ähky.

PS1 - 23 peliä
PS2 - 35 peliä
Wii - 4 peliä
Gamecube - 3 peliä
PS3 - 6 peliä
Xbox 360 - 2 peliä
3ds - 2 peliä
GBA - 3 peliä
Virtual boy - 1 peli
PSP - 1 peli
= 80



Mä en saa pelattua tollasta määrää edes neljässä vuodessa  :lol:
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4048 : 29.08.2022 10:27 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 118 Basaaripisteet: 0 Profiili No noista on monet todella lyhyitä. Varmaan 10 ps1 peliäkin on sellaisia joiden läpäisyssä menee n.2 tuntia ja yllättävän moni ps2 pelikin oli ohi 4-5:ssa tunnissa.
Sitten nykyään valitetaan pelin olevan lyhyt jos se ei kestä vähintään 20 tuntia.
tallennettu
Vs: Mitä peliä pelasit viimeksi? « Vastaus #4049 : 29.08.2022 11:45 »
JayeizH Kiistely on turhaa mutta hauskaa Jäsen Viestejä: 4 613 Basaaripisteet: 2 Profiili
Lainaus käyttäjältä: Partajeesus - 29.08.2022 10:27
Sitten nykyään valitetaan pelin olevan lyhyt jos se ei kestä vähintään 20 tuntia.

Tää on muuten huvittava yksityiskohta. Pelien pituuksien pieni, ok, pitkä, helvetin pitkä, määritykset tuntuu vaihtelevan paljon sukupolven mukaan. Muistan kun tuli pelattua NESillä ja pelit tuntu niin pirun pitkiltä. Mutta kun useampi vuosi sitten otti pienen retro projektin NESillä, ne oli ihan max 3 tunnin sessioita. Silloin niissä vain viihtyi paremmin ilmeisesti tai jotain.

Mutta joo, nykyään pelien pituus on menny ihan yli. Toki RPG:t tms. saakin kestää satoja tunteja, koska se kuuluu genreen, mutta jos toimintapelit on +15h, se vaikuttaa jo pelaamiseen meikällä.
Jos ymmärrät lauseen tai sanan, se on yksi paskan hailee onko se yhdyssana vai ei.
TV hifistely, ei siksi että siitä olisi hyötyä, vaan siksi kun se on hauskaa.
Elämä on aivan liian lyhyt siihen, että ei myöntäisi että jotkut asiat vaan vituttaa.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 130 131 132 133 134 [135] 136 137
Tulostusversio
« edellinen seuraava »
linktree Pelaajalauta  >  Yleinen  >  Pelikeskustelu
linktree Aihe: Mitä peliä pelasit viimeksi?
Siirry:  

Pelaajalauta 2007-2022
Powered by SMF 1.1.16 | SMF © 2006-2008, Simple Machines