Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointisähköposti saamatta?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
Vaalea Tumma
Sivuja: [1]
Tulostusversio
Aihe: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta?  (Luettu 6284 kertaa)
Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « : 30.11.2010 23:23 »
echoes WELCOME TO SPECIAL ROUND Jäsen Viestejä: 1 300 Basaaripisteet: 7 Profiili Mitä mieltä porukka näistä ns. Limited Editioneista, joita julkaistaan nykyään melkein jokaisesta hittipelistä. Ominaista näille on yleensä korkea hinta ja jäätävä krääsän määrä. Nykyään näihin pakataan mukaan mm. figuureja, taidekirjoja, lompakoita, radio-ohjattavia autoja, muovinaamareita, kypäriä ym. Yleensä nämä Limited Editionit eivät todellakaan ole edes kovin limited, vaan pelejä on saatavilla Ebaystä kuukausia julkaisun jälkeen halvemmilla hinnoilla.

Itse keräilen pelejä, mutta jotenkin silti rupeaa vituttamaan tämä Limited Edition-inflaatio. Tuntuu, että kuluttajalle myydään vain muovikrääsää korkealla hinnalla. Itse pystyn ostamaan tällaisen keräilyversion jos messissä on jotain oikeasti hyödyllistä tavaraa, kuten musiikki-cd tai making of dokumenttia tai mikäli tiedän, että pelin arvo tulee varmasti nousemaan tulevaisuudessa.

Mitä mieltä porukka on näistä? Onko touhu ok vai onko homma karannut käsistä? Onko "Limited" Editionin-käsite muuttunut kokonaan viime vuosina?
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #1 : 30.11.2010 23:41 »
zoukka guli Jäsen Viestejä: 5 054 Basaaripisteet: 14 Profiili Limited Edition on aina ollut naurettava käsite. Vai oliko se collectors edition? Molempi pahempi. 99% tapauksista:

Soundtrack = CD, jossa muutama näytebiisi.
Art Book = ohjekirjan kokoinen läpyskä, jossa jotain promo rendereitä.
Making of DVD = Youtube.


Joku MGS sarjan tyylinen Substance kokoelma on hieno asia ja niitä kannattaa jemmailla. Ei paljon arvo tipu.
"polvillaan nintendon edessä"
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #2 : 30.11.2010 23:49 »
Tzibo Jäsen Viestejä: 492 Basaaripisteet: 0 Profiili Voihan tämä Limited Editioneiden inflaatio olla keräilijälle huono, jos tavoite on esimerkiksi omistaa nimenomaan "rajoitettu" (ei vain kalliimpi) versio ja ehkä peräti yrittää myydä sitä joskus. Muuten en kuitenkaan näe tässä ongelmaa - turhia ne usein ovat, mutta ei niitä ole pakko ostaa. Siinä vaiheessa tosin jos Limitedissä on jotain alkuperäiseen peliin kuuluva matskua repäisty irralleen (ts. maksa enemmän, saat koko pelin) niin on toki vähän urpoa touhua, tosin harvemmin tällaisia tapauksia kuitenkaan näkee. Muuten kyllä omasta mielestäni saa tehdä vaikka kuinka noita huonoja ja suppeita Limitedejä överihinnoin, vaikka parempihan olisi tietysti jos tulisi sellaisia, jossa on oikeasti soundtrack tai jotain muuta mielenkiintoista mukana.

Muutenkin ehkä mieluummin monesta pelistä noita kuin vain harvasta. Toisaalta ehkä sitten kismittää, jos pitää jostain hyvästä pelistä sen verran että oikeasti haluaisi siitä jonkun Limitedin, jossa on oikeasti jotain sisältöä mutta tarjolla onkin vain avaimenperiä ja tarra-arkkeja kultaisessa kotelossa.
tallennettu
Re: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #3 : 01.12.2010 00:53 »
Rocky_Balboa Jäsen Viestejä: 3 937 Basaaripisteet: 1 Profiili WWW Sillon kun ne on oikeasti Limited, siinä on jotain ideaa. En ole jaksanut ostella ellei ole ollut saman hintainen normiversion kanssa.

Itseä alkoi jo vituttamaan nämä Collector's ym. editionit DVD-leffojen kanssa. Tosin oli niitä oikeastikin hienoja boxeja, mutta suurin osa oli paskaa.
Play-Asia
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #4 : 01.12.2010 01:03 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 159 Basaaripisteet: 0 Profiili
Limited Edition on aina ollut naurettava käsite. Vai oliko se collectors edition? Molempi pahempi. 99% tapauksista:

Soundtrack = CD, jossa muutama näytebiisi.
Art Book = ohjekirjan kokoinen läpyskä, jossa jotain promo rendereitä.
Making of DVD = Youtube.


Joku MGS sarjan tyylinen Substance kokoelma on hieno asia ja niitä kannattaa jemmailla. Ei paljon arvo tipu.

Entäs bioshock kakkosen limited jossa:
Soundtrack = Molempien pelien soundtrackit. Ykkösen cd levyllä ja kakkosen vinyylillä.
Art book = Yli 100 sivuinen kovakantinen kirja jossa on myös kuvien ohella selitelty miten lopputulokseen on päästy
3 hienoa julistetta.

Koko paketilla hintaa cdonissa se 19e. Eikö vieläkään ole hintansa arvoinen?

Eikä noissa mitään vikaa ole. Ne ostaa ja maksaa jotka kokevat saavansa rahoillensa vastinetta. Kaikista käytännölisin on varmaan ollut GTA4:n limited jonka peltirasiaa käytän lipo akkujen säilyttämiseen ja kassissa on rc autojen varaosat ja työkalut. Halot ja codit ostettu sen takia että saa koristeen hyllyyn ja black opsin rc auto kiinnosti ihan vaan sen takia kun muutenkin noita autoja harrastaa ja kiehtoi ajatus että voi ajella kämpässä pelkän video kuvan perusteella.


« Viimeksi muokattu: 01.12.2010 01:08 kirjoittanut Partajeesus »
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #5 : 01.12.2010 01:13 »
finngamer Miittiparoni Jäsen Viestejä: 1 262 Basaaripisteet: 20 Profiili WWW Kaikista ostamisen arvoisista peleistä tulee hankittua tyyrein editio joka kerta. Rahaahan siinä palaa mutta suurempi ongelma on tila - eihän noita saa millään nätisti esille enää kohta. Jokainen on vielä eri kokoinen ja muotoinen, joten niitä on todella ikävä asetella hyllyyn.


Tulee sitä keräilijänkin pohdittua onko hommassa järkeä, kun on vielä tämä ilmiö:

Entäs bioshock kakkosen limited jossa:
Soundtrack = Molempien pelien soundtrackit. Ykkösen cd levyllä ja kakkosen vinyylillä.
Art book = Yli 100 sivuinen kovakanatinen kirja jossa on myös kuvien ohella selitelty miten lopputulokseen on päästy
3 hienoa julistetta.

Koko paketilla hintaa cdonissa se 19e. Eikö vieläkään ole hintansa arvoinen?

Kieltämättä vituttaa että tuo(kin) tuli täydellä hinnalla ostettua. Tuntui silloin todella spessulta vinyyleineen, mutta paketista tulikin kaikkien aikojen Limited-kupla.


No, tulee sitä joskus näitä ihan oikeasti harvinaisia. MGS4:n euro-limitedi vissiin muutaman saturaisen arvoinen, eikä niitä näy eBayssakaan kuin harvoin.
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #6 : 01.12.2010 02:24 »
Partajeesus Jäsen Viestejä: 1 159 Basaaripisteet: 0 Profiili Ei mua vaan vituta vaikka itsekkin tuosta bioshockista 99e maksoin. Eikä vituta dj heron renegade versiokaan josta maksoi 199e ja muutaman kuukauden jälkeen sitä sai 99e ja kesällä gamestopin tarjouksella taisi saada jo alle 50e jos niitä vaan sattui olemaan.
Tunsin saaneeni rahoille vastinetta joten mikäs siinä. Usein kuitenkin käy niin, että jos jää odottamaan hinnan tippumista niin joko kama loppuu kesken tai sitten siitä joutuu maksamaan vaan enemmän.
Onhan sekin vääryys että tuo bioshock ei tunnu myyvän edes tuohon hintaan vaikka peli on hyvä ja limited paketti aivan jumalattoman hyvä.
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #7 : 01.12.2010 08:45 »
zoukka guli Jäsen Viestejä: 5 054 Basaaripisteet: 14 Profiili Niin en muistaakseni sanonut, että 100% Limited Editioneista olisi paskaa. Ja keräilymielessähän sen krääsän ostamisen ymmärtää. Itse en vaan nykyään kerää enää mitään.
"polvillaan nintendon edessä"
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #8 : 01.12.2010 10:28 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili En kerää juurikaan pelejä, joten LE:t ja CE:t jää useinmiten hyllyyn ja otan version missä on kannet, levy ja ohjekirja (harvemmin tosin enää tätäkään). Alan Wake taitaa olla ainut spessuversio, ja senkin ostin vain kun oli saman hintainen kuin normiversio.

Sitä olen myös miettynyt että kun noista peleistä julkaistaan usein niitä välimalleja, joissa on ehkä vain näyttävämpi kansi ja se kuuluisa taidekirja, niin mitä jos näistä tulee kymmenien vuosien päästä niitä todellisia keräilyharvinaisuuksia. Kuinka moni täällä esimerkiksi on ostanut tuon God of War III:n Collector's Editionin? Ei sen missä tulee kokonainen pandoran lipas mukana, vaan se missä on hienompi pakkaus ja kolme postikorttia.  :rollaus:

On muuten hienoa että Super Mario sai vihdoin oman keräilyversion, vaikka sisällön puolesta onkin ehkä vähän vaatimaton. Pitää ihan noutaa kivijalkakaupasta tuo, jotta voin olla varma että saan ehjän yksilön. En panisi pahakseni jos Nintendo julkaisisi seuraavasta Zeldasta tai Metroidista spessuversioita.
www.playfire.com/migge
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #9 : 01.12.2010 10:55 »
finngamer Miittiparoni Jäsen Viestejä: 1 262 Basaaripisteet: 20 Profiili WWW
On muuten hienoa että Super Mario sai vihdoin oman keräilyversion, vaikka sisällön puolesta onkin ehkä vähän vaatimaton. Pitää ihan noutaa kivijalkakaupasta tuo, jotta voin olla varma että saan ehjän yksilön.

Joo, se pahvipaketti rutistuu aika helposti yläosastaan, jossa on vain tyhjää sisällä.

Mutta tuo nyt on vain nimellisesti keräilyversio, kun normia tuosta ei ole olemassa. Ja Limitedista ei ole kyse, kun on myynyt Japanissa jo neljä miljoonaa. :lol:
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #10 : 01.12.2010 11:02 »
Tuulisti "Nurse Joyta vähän väsyttää" Jäsen Viestejä: 869 Basaaripisteet: 0 Profiili Ensinnäkin, keräily jota rajoittaa ainostaan raha on mielestäni järjetöntä. Jos kokoelman voi helposti ostaa vaikka kerralla kunhan rahaa löytyy, ei se ole keräilyä. (Tämä siis vaikka eBaystä saa nykyään melkein kaikkea.) Keräilyyn kuuluu mielestäni nimen omaan se etsiminen ja löytäminen ja kohteen saatavuuden rajallisuus. Tästä pääsenkin toiseen pointtiini, asia jonka voi ostaa kaupasta (tai on muute vain rajattomasti saatavilla) ei mielestäni ole oikea keräilytuote vaikka se niin olisi nimettykin. Tämä nyt on sitten sanojen merkityksestä nillittämistä, mutta joka tapauksessa vain sellaisia asioita joita ei ole lähes loputtomasti ja laajalti saatavissa voi mielestäni keräillä, siis sanan ei-kirjaimellisessa mutta henkeä kuvastavassa mielessä.

Tämän vuoksi esim. käpyjen "keräily" olisi tyhmää. Kyllähän niitä kirjaimellisesti voi keräillä, menee metsään vaan ja kerää kunnes voimat loppuvat. Mutta käpyjä on käytännössä rajattomasti. Lisäksi uusien hittipelien keräily keräilyn vuoksi on jokseenkin järjetöntä, tosin joistakin peleistä toki voi tulla harvinaisuuksia myöhemmin. Jokin Halo 3 "limited edition" ei ole kovin limited, sitä on tasan taatusti tehty juuri niin monta kun mitenkään sitä voidaan myydä ja vähän enemmänkin (tämä oli esimerkki, ei välttämättä perustu juuri ko. peliin). Siinä ei ole edes keinotekoista rajallista saatavuutta. Kyseessä on vain eri markkinasegmentit - osa asiakkaista haluaa ostaa "lisäarvoa" ja maksaa pääosin samasta tuotteesta enemmän kuin toiset. Sitten tietenkin on "oikeat" limited editionit, joissa on se keinotekoinen rajallinen saatavuus: tuotetta tehdään vaikka 10 000 eikä sen jälkeen enempää. Markkinamiehet ovat hyviä luomaa keinotekoista harvinaisuutta, esim. "painovirheiden" ja "Suomeen saadaan vain X kappaletta tänä vuonna, kaikille ei riitä joten tule heti ostamaan!" -tyyliin.

Se nyt on sitten tietenkin oikeasti jokaisen ihan oma asia mitä keräilee ja millaisen keräilyn kokee mielekkääksi. Käpyjä, pelejä, collector's edition -pelejä, vanhoja ja harvinaisia pelejä... Monelle riittää hyvin keräily jota rajoittaa vain oma varallisuus, ja näitä asiakkaita markkinavoimat tietenkin rakastavat. Itse kuitenkin olen sitä mieltä myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta, että sanat "collector's" ja "limited edition" ovat nykyään lähes aina huijausta JOS oletaan että niillä tarkoitetaan jotain eksklusiivista. Ei ole markkinoiden etu että mikään tuote jonka vähittäismyyntihinta ei kuitenkaan nouse kysynnän kasvaessa, tässä tapauksessa peli, on niin heikosti saatavilla että sitä ei voida ostaa niin paljon kun halutaan. Jos peli on harvinainen, se on virhe ja tuloa on menetetty.

Itse ostan editionin kun editionin jos siinä on jotain mitä haluan. Joskus soundtrack tai art book voi olla kiva, mitään "keräilykolikoita" tms. en halua.
Pelaajalaudan Smurfette principle.
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #11 : 01.12.2010 11:51 »
Cocki Destoroyah Jäsen Viestejä: 231 Basaaripisteet: 2 Profiili Limitedit tai Collectorit ei itseä koskaan ole hirveästi kiehtoneet. Jotkin ns. spessut ovat kuitenkin melko pakollisia hommauksia kuten vaikkapa viime sukupolven MGS pelien Substance/Subsistence versiot jotka tuovat itse peliin huomattavasti lisää matskua.

Myös mieleen jäänyt hyvänä "spessuversiona" Wind Waker jossa OOT ja Master Quest mukana. Se tuossa spessussa vaan kummallista että melkeinpä jokainen WW jonka olen nähnyt on ollut tuollainen. Kyllä ne kuitenkin jossain vaiheessa tuon triplapaketin valmistuksen lopetti.

Nyt kuukauden sisällä olenkin ostanut ensimmäiset LE/CE versiot tästä sukupolvesta. Ekana ostin Fable III:n spessun (ihan kiva, parasta version siisti ulkonäkö). AC: Brotherhoodin Codex version ostin julkaisussa, 69e tuollaisesta setistä ei tuntunut ollenkaan pahalta. Peli myös perkeleen jees.

Uusimpana Bioshock 2:n CE:n ostin, huimalla 15e hinnalla. Kun tietyllä tavalla keplotteli sai 30 eurolla kaksi BS2 CE:tä eikä postikuluja tullut. CDONista siis. Kaveriakin tuossa vähän vitutti kun CE:n osti julkaisun aikaan 80 eurolla ja itse nyt törkeän halvalla.

Enpä siis oikein muuten spessuversioita osta jollei ole perkeleen halpa ja/tai tuolla alle 70e hinnal saa ja sisältää edes jotain omaan makuun sopivaa kivaa.
Allekirjoitus näkyy kaikkien lähettämiesi viestien alla. Voit käyttää BBQ kastiketta.
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #12 : 01.12.2010 15:21 »
echoes WELCOME TO SPECIAL ROUND Jäsen Viestejä: 1 300 Basaaripisteet: 7 Profiili Tuulisti kiteyttikin aika hyvin ton nykymeiningin. Markkinoijat ovat huomanneet uuden keräilijäasiakassegmentin ja nyt otetaan kaikki irti tästä mahdollisuudesta, tuotteita painetaan siis niin paljon kuin kysyntää riittää. Mielenkiintoista on, tuleeko tämä jatkumaan samanlaisena vai kokevatko ihmiset jossain vaiheessa hyödyttömänä noi massaspessueditionit.

Itse olen ostanut yhden länsimaisen spessueditionin (Zelda Spirit Tracks) tässä lähiaikoina. Peli oli samanhintainen/halvempi kuin normiversio. Sisältöhän on suhteellisen turha tässä pelissä: peltiboksi ja pari muovifiguuria. Kuitenkin arvo on tuplaantunut siitä lähtien pienen printin takia, eli suht riskitön sijoitus aikanaan.

Myös noi Caven Limitedit ovat pitäneet arvonsa aika nätisti. Eli kyllähän näitä sijoituskohteita vieläkin löytyy. Vaikeahan näitä on etukäteen ennustaa miten arvo kasvaa, mutta välillä voi käydä pulla. Totuus on, että suurin osa näistä on suht arvotonta hilpettä ja rahat kannattaa sijoittaa muihin asioihin, mikäli päällimmäisenä syynä ostokselle on arvonnousu. Tietenkin näistä voi löytää muutakin lisäarvoa.

Nykygenissä ei hirveästi tule näitä niche-pelejä, joilla olisi pienet printit vaan nämä budjettipelit ovat siirtyneet latauspalveluihin kustannusten ja julkaisupolitiikan vuoksi.


« Viimeksi muokattu: 01.12.2010 15:44 kirjoittanut echoes »
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #13 : 01.12.2010 17:07 »
Kraidi Jäsen Viestejä: 1 203 Basaaripisteet: 7 Profiili WWW Turhia tai eivät, ainakin suurin osa niistä on ihan näyttäviä (käytännöllisyys onkin sitten ihan asia erikseen). Itse ostan yleensä sen Limited/Collector's Editionin jos vain on saatavilla, mutta en silloin jos se on normaaliversioon nähden liian hintava ja sisältää vain vähän ekstraa. Enkä ymmärrä muuten, miksi huomattavaan osaan peleistä (oli sitten erikoisjulkaisu tai ei) tungetaan mukaan se pelin ääniraita karsittuna vaikka yhtä hyvinhän mukana voisi olla kaikki pelissä esiintyvä musiikki. Vai onkohan tämä jokin kiero myyntikikka, jotta pelaaja rakastuttuaan tähän minimaaliseen ääniraitaan tilaisi sitten jostain itselleen virallisen ja aidon ääniraidan?

MGS3:sta on se Metal Limited Edition, ostin joskus kun Anttilaan tuli rajoitettu erä 19,95 euron hintalapulla varustettuna. Eipä tässä ole muuta erikoista alkuperäiseen versioon nähden kuin metallinen kansi, vastaavanlaisia tuotetapauksia on lukuisia. Enkä ole koskaan nähnyt Shadow of the Colossusista olevan liikkeellä Euroopassa versiota jossa ei olisi pahvikannet, ICOsta kylläkin.
Kuvasigut pois. t: reijo
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #14 : 01.12.2010 17:12 »
Taist0 Cyborg Jäsen Viestejä: 544 Basaaripisteet: 3 Profiili Seuraava ilmiö on varmaan se, että kaikista peleistä tulee jossain vaiheessa ulos joku "Game Of The Year" versio.
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #15 : 01.12.2010 17:23 »
teidon Jäsen Viestejä: 875 Basaaripisteet: 0 Profiili Kylhän Limited/Collector/Special Editionit ihan kivoja on, jos sisältö vaan on kohdillaan. Ainut vaan, että niiden kanssa tehdään joskus lieviä riman alituksia. Esimerkiksi Heavy Rainin spessun ero normiin verrattuna oli hienompi laatikko, ensimmäinen DLC ilmaiseksi ja soundtrack... Mutta ei CD:nä, vaan MP3:na. Eli hienomman laatikon lisäksi tarjottiin periaatteessa ilmaa.

Demon's Soulsin eurospessuversio oli ihan jees: Soundtrack CD:nä, reilun kokoinen strategiaopas ja taidekirja. Taidekirja vaan ei ollut ihan paras mitä olen nähnyt. Pelissä näytetään lataustauoilla satunnaisesti jonkun NPC:n kuva ja vasemmassa alakulmassa lukee "Loading" ja kaksi valopalloa pyöriskelee perässä. Kyseiseen taidekirjaan oltiin otettu nuo kuvat, tai siis noiden latausruutujen screenshotit, eli niissä näkyi samainen latausindikaattori.

Parempia esimerkkejä taasen on esimerkiksi World of Warcraftin spessuversiot. Suuri kova tyylikäs laatikko, suuri ja kiitettävän paksu taidekirja, soundrack CD ja jotain muuta sälää. Esim. WoW: Cataclysmin lootassa on hiirimatto, WoW TCG:n aloituspakka+jotain harvinaisempia kortteja, Behind the Scenes DVD ja non-combat lemmikki peliin.

Myös Mass Effect 2:n spessuversion taidekirja oli hyvä. Kovakantinen ja kiitettävän kokoinen ja siinä kerrottiin jotain juttua kuviin ja concept arteihin liittyen. Esimerkiksi se oli kiva pieni tiedon jyvänen pelin kehityksestä, kun jonkun virheen/kämmin/laiskuuden takia erään NPC:n modelille päätyi väärä tekstuuri. Kehittäjät pitivätkin näkemästään ja kyseinen NPC sai lopullisen ulkoasun tämän virheen takia.


Mutta joo, itseäni ei oikein nuo DLC:llä täyteen ympätyt spessut kiinnosta. Myydään ilmaa parin kympin lisähinnalla ja mukaan pieni lappunen, jossa on koodi jolla DLC:t voi lunastaa. Mieluummin jotain sellaista mitä voi pitää käsissä.
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #16 : 01.12.2010 17:28 »
Kraidi Jäsen Viestejä: 1 203 Basaaripisteet: 7 Profiili WWW
Seuraava ilmiö on varmaan se, että kaikista peleistä tulee jossain vaiheessa ulos joku "Game Of The Year" versio.

Tämä. Tietenkin sitä ostaa GOTY-version jos ei alkuperäistä ole koskaan omistanutkaan, mutta joillekin keräilijöille tuo voi merkitä vanhan pelin myymistä ja GOTY-version hankkimista tilalle.
Kuvasigut pois. t: reijo
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #17 : 01.12.2010 18:31 »
Doinkki Öy Jäsen Viestejä: 587 Basaaripisteet: 0 Profiili Hieman offtopic mutta olkoon. Itse himoilin jokunen tovi sitten itselleni erästä kitarapedaalia, joka oli käsintehty/maalattu, ja joita tehtiin vain 100 kappaletta. Rahapulan vuoksi jäi kuitenkin hommaamatta ja nyt ne ovat sitten menneet, nyyh  :/

Pelimaailmassa vastaava "spesiaalisuus" on harvemmassa kaiken maailman 2nd class janarieditionien kanssa. Ei tuo tietty millään tavalla elämääni haittaa ja kuluttajan valinnanvara on aina jees, mutta pitääkö noista sitten kohkata niin mahdottomasti kun liukuhihnakamaa kuitenkin ovat. Tietysti saahan perus koffisixarin tyhjennettyäänkin 6 uutta artifaktia keräilijän kokoelmiinsa!  :o
Voice of The World.
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #18 : 07.12.2010 14:05 »
Shiranui (ノಠ益ಠ)ノ彡┻━┻ Jäsen Viestejä: 149 Basaaripisteet: 1 Profiili Itse en ole muistaakseni ikinä ostanut mistään pelistä "Limited/Collector's Editionia". Wind Wakerin ostaessani tosin löivät käteen version jossa on mukana OoT ja Master Quest, ja vasta myöhemmin tajusin että on olemassa myös versio josta niitä ei löydy. Ikinä en ole tosin ko. versiota pelistä nähnyt. Lisäksi toisesta ja kolmannesta Metal Gear Solidista ostin Substance ja Subsistence -versiot.

Omalta osaltani Limited/Collector's Editionien kohdalla on ongelmana yleensä hinta sekä se, mihin sen ylimääräisen krääsän sijoittaa, etenkin pienemmissä asunnoissa. Peli menee hyllyyn, mutta mihin tunget kaiken maailman taidekirjat ja soundtrackit puhumattakaan aina vain isommista laatikoista, jotka eivät pahimmassa tapauksessa mahdu hyllyyn? Poiskaan niitä ei raaskisi heittää, varsinkin jos niistä on maksanut paljon enemmän kuin normaalista versiosta. Lisäksi nuo taidekirjat tulee selailtua ehkä kerran läpi ja soundtrackit ripattua kovalevylle, minkä jälkeen ne vain vievät hyllyssä turhaa tilaa.

Toimiva ratkaisu on esim. Metroid Prime Trilogyn musiikit, luonnostelut ja muut ominaisuudet jotka avautuvat peliä pelatessa. Lisäksi Making of -dokumentit saisivat olla mieluiten yhdellä levyllä itse pelin kanssa, kuten vaikkapa God of Warin tapauksessa. Wind Wakerin ja Subsistencen kaltaiset "Special Editionit" peleistä ovat mielestäni hyvä asia, kun mukana tulee esimerkiksi (Wind Wakerin tapauksessa) Cubelle käännetty Ocarina of Time, Metal Gear Solid 2: Substancen Snake Tales ja kasa VR-tehtäviä tai Metal Gear Solid 3: Subsistencen huomattavasti parempi kuvakulma, nettimoninpeli ja aikaisemmat MSX:n Metal Gearit. Huono puoli esimerkiksi Substancen ja Subsistencen tapauksissa on kuitenkin se, että pelistä saattaa joutua maksamaan täyden hinnan kahteen kertaan.

Lisäksi vähän aihetta sivuten "vituttaa" nuo Game of the Year -versiot jotka tuppaavat ilmestymään nykyisin joka toisesta pelistä. Mitä järkeä ostaa julkaisupäivänä 70e maksava peli ja sen jälkeen vielä ladata viisi kappaletta 10e maksavia lisäosia, kun vuoden päästä julkaisusta voit ostaa GotY -version samasta pelistä parilla kympillä? Onhan nuo "myöhässä" olevien kuluttajien kannalta hyvä asia, mutta early adoptereita kustaan silmään. Hyvinä esimerkkeinä Fallout 3 ja Borderlands.
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #19 : 07.12.2010 16:35 »
Vin Jäsen Viestejä: 1 340 Basaaripisteet: 1 Profiili
Lisäksi vähän aihetta sivuten "vituttaa" nuo Game of the Year -versiot jotka tuppaavat ilmestymään nykyisin joka toisesta pelistä. Mitä järkeä ostaa julkaisupäivänä 70e maksava peli ja sen jälkeen vielä ladata viisi kappaletta 10e maksavia lisäosia, kun vuoden päästä julkaisusta voit ostaa GotY -version samasta pelistä parilla kympillä? Onhan nuo "myöhässä" olevien kuluttajien kannalta hyvä asia, mutta early adoptereita kustaan silmään. Hyvinä esimerkkeinä Fallout 3 ja Borderlands.

Rahastustahan tuo lie. Lisäosat kelpaavat vähän julkaisun jälkeen kansalle kun peli on vielä pinnalla. DLC:t pitäisi periaatteessa julkaista vasta puolisen vuotta julkaisupäivän jälkeen, jotta ne todella lisäisivät pelin käyttöikää. Mutta silloin se peli on jo unohdettu.
Pelaajalauta-->Formulalauta-->Pakkotoistolauta-->Uhkapelilauta-->Turvapaikkalauta-->Hautalauta--> Deadzonelauta-->???
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #20 : 07.12.2010 18:25 »
Taist0 Cyborg Jäsen Viestejä: 544 Basaaripisteet: 3 Profiili No en itse noita mitenkään kovina rahastuksina pidä, enemmänkin etuina mattimyöhäsille, kun ne GOTY versiot saa yleensä vähintään yhtä halvalla kuin normi, platina tai classic version. Ehkä enemmän ärsyttää se että kohta mikä tahansa peli voi olla joku "Game Of The Year".
tallennettu
Vs: Limited Editionit - Rahansa väärti vai rahastusta? « Vastaus #21 : 28.12.2012 11:48 »
migge Jäsen Viestejä: 3 172 Basaaripisteet: 0 Profiili Aika harvoin tulee tosiaan ostettua erikoisjulkaisuja. Viimeisin mihin tartuin oli kuitenkin Diablo III:n Collector's Edition. Hieno kokonaispaketti ja oikeasti rajoitettu painos. Making-of on aika kehno, mutta taidekirja ja soundtrack laatukamaa. Ja Diablo II lisäosineen löytyy kätevässä paketissa:

www.playfire.com/migge
tallennettu
Sivuja: [1]
Tulostusversio
Siirry:  

Pelaajalauta 2007-2024
Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2006-2008, Simple Machines