Fraeonin ja Melficen kaipaama FP MAISTAA PASKAA BOLGI -blogi on tehnyt paluunsa heille hyvin läheisellä aiheella - inttiruoka. Voin myöntää, että parin ensimmäisen viikon jälkeen olin jopa hieman positiivisella mielellä intin ruoasta. Oikeastaan ainoa valittamisen aihe oli aamupuuro, jota oli joka hemmetin aamu. Minä en pienenäkään puuroista välittänyt (ehkä sen takia minusta tulikin tällainen), enkä edelleenkään välitä. Kahden viikon jälkeen luovuin puuron pakkosyömisestä, ja siirryin aamuisin suosiolla leivän ja näkkärin syömiseen.
Parasta ruokaahan intissä on perinteinen hernekeitto, jota tarjoillaan aina torstaisin ohukaisten tai pannukakun kera. Monet valittavat, että hernekeittoa on sitä usein, mutta minusta sitä on ihan sopivasti. Armeijan hernekeitto on tuttu ja turvallinen valinta, ja ennen kaikkea se on hyvää, joten sitä jaksaakin joka viikko kerran syödä. Jätetään siis hernekeitto rauhaan, ja keskitytään muuhun paskaan.
Suurin vitutuksen aihe on se, että siellä on aina samat mauttomat ruoat. Ei tarvitse edes ruokalistaa vilkaista, kun voi arvata, että siellä on jotain keittoa tai sitten siellä on perunaa ja broilerikastiketta, johon on tungettu ananasta. ANANASTA! Tämä on minua eniten ihmetyttänyt koko intin aikana, että minkä helvetin takia sitä ananasta pitää tunkea joka ruokaan? En vitsaile, kun sanon, että sitä on helvetin usein jossain kastikkeen seassa. En yhtään ihmettelisi, jos sitä on joku päivä aamupuuronkin joukossa. Minä kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä ananas ei todellakaan kuulu pitsaan. Korpeaa todella paljon, kun "ihan ok" -ruoat pilataan tuolla ananaksella.
Toinen valittamisen aihe lihan määrä. Otetaan esimerkiksi jauhelihakastiketta (jossa tietenkin on ananasta, heh..). Jos siitä noukkii ne ananakset pois, niin jäljelle jää mauton ruskea kastike. Keitoissa on paljon perunaa, mutta lihasta ei tietoakaan.
Jos minun pitäisi kuvailla intin ruokien makua, sanoisin: aromisuolainen ja grillausmausteinen. Ruoat ovat mauttomia, joten niihin on aina pistettävä aromisuolaa ja grillausmaustetta, jotta ruoassa maistuisi edes joku. Leireillä tämä ei ikävä kyllä onnistu, mutta toisaalta siellä paska ruokakin maistuu paremmalta, kun on niin nälkäinen. Siitäkin huolimatta, että siellä joutuukin syömään siitä huonosti suunnitellusta pakista.
Tähän lopuksi voisin kertoa parhaimman episodin, mitä on tapahtunut ruokalassa, kun oli tarjolla kaikkien suosikkiruokaa - lihapullia. Maksimimäärä per taistelija taisi olla kahdeksan. Noh, eiköhän kaikki alussa syömään päässeet olleet ottaneet sen 10-15 kappaletta. Yllättäen minä pääsin viimeisten joukossa syömään, ja tarjolla oli 0 lihapullaa. Siinä sitten linjastossa odotettiin 15 minuuttia, että lihapullia tulee lisää. Niitä tulikin.. vähän. Kerkesivät juuri ennen minua loppumaan nekin. Sitten tulee kaikkien aikojen hätäratkaisu. Otetaan pakastimesta jauhelihapihvit ja tarjoillaan niitä. Ok. Käy minulle, kunhan ne pihvit olisi edes ensiksi lämmitetty kunnolla. En vitsaile yhtään, kun sanon, että niiden pihvien päällä oli vielä jäähileitä, kun ne tuotiin tarjoiltavaksi. Väkisin nielin pari jäistä pihviä, jotka olivat vielä kovia. Ruokalan vikahan tämä ei periaatteessa ole, kun pullat loppuivat. Se oli niiden ääliöiden vika, jotka eivät osaa noudattaa tai lukea.
Mutta muistakaa, että intissä ei olekaan tarkoitus nauttia ruoasta.
t: 60-kiloinen Fyysinen Preesens
