Mielenkiintoista. Onhan tuolla ajatuksella tullut ohimennen leikiteltyä, mutta en pitänyt sitä silti todennäköisenä. Enkä itse asiassa ole aivan vakuuttunut vieläkään. Se, miten leffa kuvaisi elokuvan tekemistä ja sen vaikutuksia yleisöön, on mainio johtopäätös joka kävi itsellänikin mielessä verratessani leffan juurruttamia ideoita ja ajatuksia Cobbin monologiin ideoiden voimakkuudesta. Unipuoli oli kuitenkin artikkelissa perusteltu löyhästi siinä mielessä, että tavallaan uskomattomia tapahtumia - kuten Saiton paikallesaapuminen Cobbin takaa-ajon aikana - tapahtuu koko ajan harva se leffa. Elokuvissa saa oikoa. Ja muutenkin, jos Inceptionin ajatellaan olevan kokonaan unta, ja sillä keinolla kuvaavan kuinka elokuva - epätosi illuusio - voi silti tuntua todelta, voi samaa logiikkaa käyttäen väittää, että kaikki tämän universumin elokuvat sijoittuvat jonkun uneen. Mahdollista toki, mutta ei mielekästä. Itse uskon tässä vaiheessa, ettei koko tarinalinjaa ole tarkoitettu yhdeksi uneksi, mutta aihepiirin ja terminologian kanssa on leikitty tarpeeksi, jotta todisteita riittää joka suuntaan. Mikä on toki nerokas veto, sillä niin ruokitaan katsojien ajatuksia ja keskustelua leffan ympärillä pitkän aikaa. Yksiselitteisyys olisi tässä tapauksessa pirun tylsää. Mutta kuten Devinkin tuossa totesi, on leffa nähtävä ehdottomasti uudestaan.

Kaikesta tästä huolimatta kuitenkin erittäin analyyttinen ja mainio kirjoitus. Lähes ärsyttävän hyväkin siinä mielessä, että voi olla vaikeaa ajatella omilla aivoilla kunhan leffan kimppuun pääsee toisen kerran. Toivotaankin siis, että asia ei näyttäydy liian selkeänä, kunhan uusintakierroksen aika koittaa.

Itse en jaksa uskoa siihen että koko homma on unta. Sehän olisi aika tylsä ja simppeli ratkaisu koko leffaan.

Ja vaatii perusteluikseen myös aika paljon enemmän kuin "kaikki sujui liian helposti tai vaikeasti ollakseen totta". Niin leffoissa tapahtuu. Bridget Jonesille tapahtuu kaikenlaista niin noloa että senkin on pakko olla unta? Kuten Sharkiekin jo sanoi, kaikki leffat voisivat sitten olla unta, eihän näiden päätelmien tarvitsisi rajoittua vain elokuviin jonka juonessakin ollaan unessa.

Tokihan se pisti silmään että Mal istui väärässä rakennuksessa ennen itsemurhaansa, mutta sehän oli Cobbin muistelua, ei oikeasti oikea tapahtuma. Ei sitä voi käyttää esimerkkinä siitä miksi kaikki olisi unta, sillä tämä itsemurhamuistelu on voinut värittyä Cobbin mielessä tällaiseksi.

Kuten sanottu, tuon tekstin hyväksyminen vaatii sen, että hyväksyy tiettyjä olettamuksia. Joka tapauksessa hyvin mielenkiintoinen pohdinta... Ja sinänsä kyllä on kieltämättä niin, että perustelut sille että "kaikki olikin unta" pitäisi olla hieman vahvemmat, jotta sen voisi faktana ottaa. "Koko unimasiinakonsepti oli vähän liian fantasianomainen" -väite on sinänsä aika huono, sillä ollaan leffoissa aikaisemminkin outoa teknologiaa nähty eikä tämä todellakaan tunnu edes olevan sieltä oudoimmasta päästä - mielen muokkaamisellahan päästään vaikka mihin.

Lähinnä vain mietityttää se, että missä vaiheessa se taso, jossa Cobb sitten lopussa tapasi lapsensa, olisi luotu mikäli se (niinkuin varmaan onkin) on unta? Se voisi tosin selvitä leffan toisella katselukerralla - josko jossain kohtaa mentäisiin unimasiinaan tulematta sieltä mitenkään näkyvästi ainakaan pois? Tässä kuvassa selitetään aika kivasti miten nuo tasot leffan mukaan menevät jos ei ylimääräisiä spekulointeja oteta mukaan. Tuota noudattaen tämä taso, jossa Cobb tapasi lapsensa sijoittuisi käsittääkseni ensimmäisen ja toisen tason väliin...?

No siis koko se loppu olisi minusta vain Cobbin hourailuja limbossa. Sillä tasolla siis ollaan.

Uuh. Totta, voi olla noinkin ja tuossa tapauksessa loppu on näennäisessä onnellisuudessaan aika karu... :O

Sinänsä elokuva on tehty myös todella nerokkaasti. Mitä ikinä kysytkin unimaailmasta ja unessa olevien linkityksistä toisiinsa, vastaukseksi voi sanoa: Laite hoitaa sen. Mikä määrittää kuka on suunnitellut unen? Laite määrittää. Kun ollaan unessa toisessa unessa kuinka voidaan olla toisen unessa eikä sen unessa joka on unessa? Laite hoitaa tasot ja määräävän yksilön. Kuinka voidaan kuollessaa päättyä limboon jota hallitseen sen limbo jota ei olla edes määritelty (Yhtäkkiä kaikki oliki DiCaprion hahmon limbossa)? Laitteeseen voidaa määrittää jälkikäteen tämä että toisen yksilön mieli on voimakkaampi kuin toisen tai laite heittää kaikki sinne kenen mieli on voimakkain (tai häiriintynein) jos hallitsevaa mieltä ja arkkitehtuuria ei ole määritelty.

Eli pientä oikomista. Itse laite ja tekniikka vain on olemassa kuin kännykät. Kaikkihan sen tietää ei sitä tarvitse selittää. Eli kaikki toimii koska laite vain toimii. Ja tämä kumoaa aikalailla nekin mietinnät kuinka DiCaprio olisi pystynyt tulemaan suoraan limbosta toisen kaverin kanssa alkupisteeseen (aikuisten oikeasti hereille): Laite toimii niin. Eli kaikki teoriat mitkä liittyy laitteen tai unien keskinäiseen suhteeseen voi heittää ikkunasta ulos. Jos näitä alkaa miettimään, voikin heittää koko elokuvan ikkunasta.

Yksi asia koko elokuvassa jäi oikeasti askarruttamaan. Meniko minulta joku lausahdun tajunnan (tai alitajunnan) ohi, mutta aluksihan koko kolmikko pakeni jotain firmaa (yksi saatiin), joka ulkomaillakin aseet paukkuen niitä jahtasi. Mutta yhtäkkiä pakoilia olikin vain DiCaprio, syynä oli epäily vaimon murhasta, jahtaajana USA:n hallitus? Myönnän että minulta saattoi mennä jokin ohi, kun seurasin tarkasti mistä löytäisin "salaisen" siirtymän uneen josta sitten lopussa herättäisiin (jäi muuten oikeasti kummittelemaan loppuun asti se finngamerinkin mainitse kohtaus jossa hyrrän pyörittäminen jäikin kesken), mutta ennen selitystä on pakko kysyä wtf??!

EDIT: Vielä yksi juttu tuli myös mieleen. Heti alussa, DiCaprion hahmo herätetään unesta, kun hänet tiputetaan nukkuvana. Lopussa kun limbossa olevat tippuvat limbossa he heräävät unessa. Eli...?

Kolmikko pakeni entistä työnantajaansa Cobol Industriesia (tjsp) koska työtehtävä (ajatusvarkaus Saiton unesta) ei onnistunut. Tämä on siis yksittäisen korporaation skisma, ja asiaa hoidetaan epävirallisesti pyrkimällä lahtaamaan Cobbin porukka kostoksi. Sen sijaan Dominic Cobb ei voi saapua Yhdysvaltoihin, koska hänestä on voimassa oleva pidätysmääräys vaimonsa surmaamisen vuoksi. Tästä syystä hän tokaisee Michael Cainellekin voivansa tulla Pariisiin, koska Yhdysvaltojen ja Ranskan väliset vankien luovutukset ovat hankalia. Tässä tapauksessa Dominicin perässä on siis virallisesti juridiikkaansa toimittava valtiovalta. Arthur sen sijaan tokaisee epäonnistuneen Saito-keikan jälkeen katoavansa Yhdysvaltoihin, sillä hänestä ei oletettavasti ole pidätysmääräystä Yhdysvalloissa.