Fraeon
/fɹeɪɔnʰ/
Moderaattori
Viestejä: 1 303
Basaaripisteet: 1
Eh, täytyy nyt minunkin tulla ilmaisemaan pettymykseni. Vaikeustasoa ei todellakaan ole, sillä sekin vähä tunnutaan luovan lisäämällä vastustajiin osumapisteitä. Eivät sitten tee vauriota nimeksikään, perhanat, mutta imevät lippaallisen itseensä ennen kuukahtamista. Tästä syystä loppupuolen splicer-sittiäiset olivat lähinnä ärsyttäviä kuin mitään muuta. Big Daddyt pistivät sentään hanttiin, joskin nekin meni varsijousella ja muutamalla ansanuolella.
Putkimiehen töihin kyllästyin jo demon aikana. Totaalista pelaajien aliarviontia koko minipeli. Sen jälkeen kun sai vielä jääplasmidin, oli hakkeroidessa suorastaan mahdotonta mokata. Tai mokasinhan minä pari kertaa, mutta sekin liittyi siihen, että hiiren oikea nappi oli bindattuna ajan kiihdytykseen.
Tarinan uskottavuus meni kyllä vähän siinä tarinan sen suuuuuuren twistin kohdalla, josta totean, että...
Vähän sen jälkeen sitä vaan toivoi, että peli loppuu pian.
Loppu olikin sitten melko rushausta. Katsoin vielä pahan lopun, jos se olisi ollut parempi. Ei ollut.
Hyvä peli? Kyllä. Jumalpeli? Ei todellakaan.
P.S. Päivitetty varsijousi on mauttoman tehokas. Sanoisin, että kokeilkaa itse, mutta sillä menee se vähäinenkin haaste Big Daddyjä vastaan.
P.S.S. Niin ja jos posti spoilaa mielestänne liikaa peliä, voin editoida.
« Viimeksi muokattu: 24.09.2007 03:15 kirjoittanut Fraeon »
Most of you are familiar with the virtues of a programmer. There are three, of course: laziness, impatience, and hubris.
#@machinaesupremacy, #@pelaajalauta, #@visaajat @ Quakenet
#tigirc @ EsperNET
tallennettu
Lanttu
AAAAAaaaaaa...
Jäsen
Viestejä: 551
Basaaripisteet: 1
Nostetaanpa tätäkin ketjua vielä hetkeksi ylös.
Vasta tänään jaksoin tahkota pelin loppuun, vaikka se olikin ollut loppusuoralla jo hyvän aikaan. Loppujen lopuksi varsin tylsä peli. Viimeiset tunnit menivät läpi pakottamalla, eikä niistä osannut enää oikein nauttia. Peli vaan tuntui toistavan itseään aivan liikaa, ja kun tähän vielä lisättiin loppupuolen vihollisten omituinen HP-boosti, niin johan lopahti innostus. Lopulta jakoavain oli ainoa ase, jolla sai jotain aikaan, tai ainakaan muita aseita käytettäessä ei ollut minkäänlaista fiilistä mukana. Munattomia lutkuja, kun jokainen spliceri imee vähintään puolet lippaasta...
Olihan pelillä toki hetkensä. Vielä Arcadian tietämillä Bioshock tuntui hyvältä, ja pientä koukuttavuudenkin tapaista oli havaittavissa. Tämän jälkeen itse pelattavuuden laatu alkoi vähitellen laskea, päätyen lopulta lopun mahalaskuun.
Pelin paras osa-alue onkin miljöö ja juoni. Ikävä vain, että käsittämättömät dialogibugit ja tökerö loppu tahraavat hieman tätäkin kokonaisuutta. Hyvä tarina loppuu kuin seinään.
Summa summarum, Bioshock ei ole lähelläkään kympin peliä, saatikka vuoden parasta. Esimerkiksi Half-Lifet vievät tätä kuin pässiä narusta. Vaikka pelin osa-alueet ovatkin pääosin hyvissä kantimissa, se ehdottomasti tärkein, pelattavuus, ei samalle tasolle yllä. Toiminta toistaa liikaa itseään, ja sitä on aivan liikaa. Välillä sitä haluaisi vain tutkia pelimaailmaa, mutta jatkuvasti kaikkialle ilmestyvät viholliset estävät tämän todella tehokkaasti. Lopussa sitä vaan toivookin, että peli loppuisi pian.
Nyt vituttaisi suunnattomasti, jos olisin tähän haaskannut sen 50 euroa. Pelin latasin siis netistä periaatesyistä, sen sisältämän kopiosuojauksen takia. Olkoonkin niin, ettei sillä normaalikäytössä olisi mitään vaikutusta, ei tuollaisia tulisi peleihin tyrkätä.
"Vittu mää en tiedä mikä hedelmä on!"
tallennettu
Aihe: Bioshock - Paras. Yksinpelikokemus. Ikinä.